Minun tarinani 01.12.2014 Päivitetty 07.11.2022

Hiv-positiivisen äidin tarina: ”Sain hiv:stä huolimatta kaksi lasta”

Henna teki parikymppisenä ensin hiv-, sitten raskaustestin. Nyt ex-narkomaani on 35-vuotias kahden lapsen onnellinen äiti.

Teksti
Kaisa Pyykkö
Kuvat
SKOY
5 kommenttia

Tyttö istuu huoneensa lattialla ja huutaa kännykkään:

– Jos sä et suostu sanomaan sitä tulosta, niin mä arvaan kyllä, mikä se on!

Puhelimen toisessa päässä on lääkäri, jonka pitäisi kertoa vasta 18-vuotiaalle kysyjälle hiv-testin tulos. Lääkäri ei kuitenkaan suostu sanomaan asiaa puhelimessa, vaan pyytää tyttöä käymään vastaanotolla. Mutta nuori nainen on jo arvannut.

– Sano nyt vaan suoraan.

Ja lääkäri sanoo: Sinulla on hi-virus, joka johtaa aidsiin.

On 1990-luvun loppu, ja useimmille sairastuneille positiivinen testitulos merkitsee pikaista kuolemaa.

Lääkäri jatkaa: Elinaikaa viidestä kymmeneen vuotta.

Tyttö sulkee puhelimen, eikä mene vastaanotolle.

Hän menee poikakaverinsa luo. Siellä on aineita, jotka auttavat unohtamaan.

Alamaailma kiehtoi

Kymmenvuotiaana Henna oli tavallinen tyttö. Perhe asui pikkukaupungissa omakotitalossa. Sitten vanhemmat erosivat, ja isä muutti pois kotoa. Kukaan ei enää jaksanut vahtia kotiintuloaikoja tai kysyä kuulumisia.

Jo nuoresta, melkein lapsesta asti, päihteet vetivät Hennaa puoleensa. Mutta ei hän siitä pelkästään vanhempiensa eroa syytä. Alamaailma kiehtoi Hennaa: hän ihaili rikollisia ja huumeidenkäyttäjiä.

Ensimmäisen känninsä Henna joi 11-vuotiaana, kolme kaljaa. Kaveripiirissä pyöri myös kannabista ja amfetamiinia, joita Hennakin kokeili.

Kuusitoistavuotiaana Henna ihastui itseään reilusti vanhempaan mieheen, narkomaaniin, joka käytti subutexia suonensisäisesti. Ei mennyt kauaa, kun Hennakin oli huumekoukussa.

Aluksi touhu oli hauskaa ja jännittävää. Huumeriippuvuudesta huolimatta Henna oli kauniin ja terveen näköinen. Vaaleat hiukset valuivat pitkinä ja vahvoina selkään, iho hehkui, siniset silmät säihkyivät.

Siksi hän ei epäillyt mitään, vaikka alkoikin sairastella oudosti: kuume nousi hetkessä korkeaksi ja sai tytön tärisemään. Eräs kaveri aavisti, mistä voisi olla kysymys, ja kehotti Hennaa menemään hiv-testiin.

Käynti pohjalla

Henna oli saanut tartunnan likaisesta ruiskusta tai suojaamattomasta seksistä.

Vaikka testitulos oli positiivinen, Henna ei tehnyt mitään hoitaakseen sairautta. Helpommalta tuntui vetää pää vielä entistä enemmän sekaisin.

Hohdokkuus narkkarin elämästä oli kuitenkin hiv-tuloksen myötä kadonnut. Hennan kyynärtaipeiden sileä iho tulehtui ja arpeutui pistoista. Hän makasi miehensä kanssa likaisissa yksiöissä muiden huumeriippuvaisten kanssa ja rahoitti käyttöä toimeentulotuella ja pikkulainoilla.

Henna kaipasi normaalia arkea mutta pelkäsi, ettei sinne olisi enää pääsyä. Koulu oli jäänyt yhdeksänteen luokkaan.

Sekavat vuodet seurasivat toisiaan.

– Huumeriippuvainen on kuin koira ahtaassa pannassa. Koko ajan on nousussa tai laskussa, sekaisin tai kipeänä, Henna muistelee nyt.

Vaikka hiv ei oireillut alun kuumeiden jälkeen, Henna oli valmistautunut lääkärin ennustamaan kuolemaan.

Hän ei aavistanut, että hänen kohdussaan kasvoi uusi elämä.

Kohdeltiin kuin saastaa

Oli 2000-luvun puoliväli, kun Henna hän tajusi, että kuukautisia ei ollut tullut pitkään aikaan.

– En voinut edes kuvitella, että voisin olla raskaana. Aineet olivat panneet elimistöni niin sekaisin, että luulin, ettei se enää toimisi normaalisti.

Kaverin vessassa Henna teki raskaustestin, toisen ja kolmannenkin. Se näytti aina vain plussaa.

Aiempi positiivinen testitulos oli merkinnyt Hennalle kuolemaa, nyt se ennusti uutta elämää.

– Uusi elämä oli ihme, kuin lahja. Se sai minut päättämään, että haluan irti aineista, Henna muistelee.

Henna jätti miehensä ja huumekämpät. Yhtenä aamuna hän seisoi lapsuudenkotinsa ovella ja pyysi päästä takaisin.

Seuraavat kuukaudet kuluivat oman vanhan huoneen kapeassa tytönsängyssä.

– Ilman perhettäni en olisi tässä. Äiti kantoi minulle karkkia ja limsaa, kun vieroitusoireet olivat pahimmillaan. Hän ei tuominnut vaan hoiti minua, kuin olisin ollut kovassa kuumeessa.

Perhe osti Hennalle myös palkintoja, kuten ulkomaanmatkan, kun hän oli pysytellyt kuukauden kuivilla.

Mutta suurin syy lakata myrkyttämästä itseään oli vauva.

Henna varasi ajan äitiysneuvolaan ollessaan neljännellä kuulla raskaana. Siellä hän kertoi terveydenhoitajalle avoimesti huumehistoriastaan ja hiv-tartunnastaan.

– Neuvolantäti kohteli minua kuin saastaa. Hänen mielestään hiviä sairastavalle päihdeäidille abortti olisi ainoa vaihtoehto.

Sairaalassa suhtautuminen oli asiallisempaa. Henna sai lääkkeet hi-viruksen hoitamiseen, ensimmäisen kerran elämässään. Estolääkityksen aloittaminen toisella raskauskolmanneksella väsytti ja oksetti, mutta Henna oli oireista vain iloinen. Lääkityksen ansiosta hi-virus ei todennäköisesti tarttuisi vauvaan, vaikka se aloitettiinkin hieman myöhään.

Henna oli päättänyt alkaa lapsensa äidiksi.

Voiko vauva saada hivin?

Hennan sekoiluvuosien aikana hiv-hoito oli kehittynyt harppauksittain. Tartunta ei enää merkinnytkään kuolemaa, vaan kroonista sairautta, joka oli lääkkeillä hoidettavissa. Uusi lääkäri ”purki” ensimmäisen lääkärin antaman kuolemantuomion – tai ainakin siirsi sitä vuosikymmenillä.

Lääkäreillä oli jo paljon tietoa myös hiv-positiivisten äitien synnytyksistä. Hennalle suunniteltiin tavallinen alatiesynnytys: ainoat erot terveiden äitien synnytyksiin olivat, että kalvoja ei saisi puhkaista eikä lapsen päähän laittaa sykettä mittaavaa anturia, jotta äidin ja lapsen veret eivät sekoittuisi. Kätilöillä oli paksut suojahanskat ja -lasit.

Synnytys sujui helposti ja nopeasti, ja Henna sai terveen vauvan syliinsä.

– Ensin lapsi antoi minulle elämäni takaisin, ja nyt minä sain antaa lapselleni elämän.

Uusi rakkaus löytyi

Lapsen isä ei ollut enää lainkaan kuviossa mukana, ja Henna oli valmistautunut kasvattamaan lapsensa yksin.

Hiv-positiivisten tukiryhmästä löytyi uusi rakkaus, turvallinen, päihteettömän elämän valinnut mies. Muutama vuosi sitten pari sai ensimmäisen yhteisen lapsensa.

Myös mies on hiv-positiivinen, joten parin ei tarvitse viruksen takia käyttää ehkäisyä. Hi-virus ei myöskään voi siirtyä sikiöön hedelmöittymisvaiheessa.

Toisessa synnytyksessään Henna oli huolestuneempi tartuntariskistä kuin kätilöt.

– Enää heillä ei ollut edes suojahanskoja. Sanoin kätilölle, että varo, sulla on mun verta kädellä, mutta kätilö vastasi vain, että ei haittaa, kun ei ole avohaavoja, Henna kertoo.

Hiv-positiivinen äiti ei saa imettää tartuntariskin vuoksi, joten Henna aloitti molempien synnytysten jälkeen estolääkityksen maidonnousuun. Muuten vanhempien sairaus ei näy lapsiperheen arjessa.

– Partaterä täytyy pitää ylähyllyllä, ettei lapsi pääse koskemaan siihen. Muuten voimme elää ihan tavallista elämää.

Kummankin lapsen hiv-testitulokset ovat pysyneet negatiivisina.

Vain lähipiiri tietää

Kun Henna kävelee väkijoukossa kuopuksensa kanssa, mikään ei erota häntä muusta kansasta. Vaalea tukka on samanlaisella ponnarilla kuin tuhansilla muillakin pienten lasten äideillä. Vaunujen korissa kulkevat koulukirjat – Henna ottaa nyt kiinni menetettyjä oppivuosia.

Vasta kun tämä kolmekymppinen nainen riisuu takkinsa ja käärii hihansa, huomio kiinnittyy kyynärtaipeiden arpiin. Ne eivät häviä koskaan, vaikka ovat jo haalenneet.

Vuosikymmen sitten Henna ei olisi uskonut, että eläisi tavallista perhe-elämää kahden lapsen äitinä. Nyt hän uskaltaa jo toivoa jotain tulevaisuudeltakin: hänestä voi tulla joskus vaikka isoäiti.

Hennalla oli tuuriakin: hi-virus ei koskaan edennyt aidsiin tai oheissairauksiin, kuten keuhkokuumeisiin, sieni-infektioihin tai haavaumiin. Virusta vastaan Henna syö kolme pilleriä päivässä. Hiv ei koskaan häviä elimistöstä, mutta antiretroviraalilääkkeet pitävät ne pois verenkierrosta.

Vain läheisimmät tietävät Hennan sairaudesta. Nykyisille ystävilleen Henna ei ole kertonut, ei myöskään lasten päiväkodin henkilökunnalle.

– Mitä he sillä tiedolla tekisivät? En sairasta koskaan, en edes flunssia.

Mutta on kaksi ihmistä, joille Hennan täytyy lähitulevaisuudessa kertoa, miksi äiti syö lääkkeitä.

– Odotan, että lapsi on henkisesti kypsä ennen kuin kerron. En halua, että kumpikaan kokee sairauteni salaisuutena tai taakkana.

Pelko lasten puolesta

Lapsilleen Henna toivoo yhtä asiaa enemmän kuin mitään muuta, sitä, että nämä eivät koskaan kokeilisi huumeita. Henna uskoo, että tasainen arki, hyvät harrastukset ja huomion antaminen antavat turvallisen pohjan elämälle.

Silti lasten tuleva teini-ikä pelottaa. Siksi Henna aikoo näyttää heille, miten äiti kerran eli.

– Vien heidät jossain vaiheessa käymään jossain kurjassa huumekämpässä, jossa makaa vieroitusoireista sairaita narkomaaneja. Että tällaista se oikeasti on.

Hennan nimi on muutettu.

Lue myös: Pyörätuolissa istuvan äidin tarina: ”Sain perheen, koska terveyteni romahti”

Kommentit (5)

– Partaterä täytyy pitää ylähyllyllä, ettei lapsi pääse koskemaan siihen. Muuten voimme elää ihan tavallista elämää.
Koska ”normaalit” lapset saavat leikkiä partaterillä..

Artikkelissa on virhe: Kahden hiv-positiivisen ei ole suositeltavaa harrastaa suojaamatonta seksiä. Elimistöjen kannat voivat olla erilaiset, eikä niiden sekoittamista suositella myöskään virusten mahdollisesti erilaisen lääkkeiden vastustuskyvyn vuoksi. Keinohedelmöitys on yhden tai kahden hiv-positiivisen turvallinen tapa saada lapsia.

Haluaisin korjata että kondomi ei suinkaan estä hivin tarttumistavaan pelkästään pienentää tartuntariskiä. Sen lisäksi ettei kondomi ole satavarma ehkäisykeino (niin raskauden kuin hivinkään suhteen) niin kondomeissa voi olla valmistusvirheitä ja niiden oikeanlainen käyttö voi epäonnistua.
Että älkää kukaan nyt oikeasti luulko että kondomi pitää teidät turvassa.

Vastaa käyttäjälle vege Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X