Vanhemmuus
10/11/2017

Äitiyslomalla olevan äidin suru: tunnen, etten ole kenellekään tärkeä – psykoterapeutti neuvoo, kuinka siitä selviää

Äitiyslomalle jäänyt lukija on murheissaan siitä, ettei tunne enää itseään arvokkaaksi, kun työelämä on jäänyt ja arki on kotona vauvan kanssa. Väestöliiton psykoterapeutti Suvi Laru vastaa.

Äitiys voi aiheuttaa joskus identiteettikriisin. Siitäkin selviää.

Äitiyslomalla olevan äidin suru: tunnen, etten ole kenellekään tärkeä – psykoterapeutti neuvoo, kuinka siitä selviää

Äitiyslomalle jäänyt lukija on murheissaan siitä, ettei tunne enää itseään arvokkaaksi, kun työelämä on jäänyt ja arki on kotona vauvan kanssa. Väestöliiton psykoterapeutti Suvi Laru vastaa.

Kysymys: ”Kun jäin äitiyslomalle, minuun iski identiteettikriisi. Nyt tuntuu siltä, että en ole enää tärkeä kenellekään, vaikka järjelläni tiedän, että olen tosi tärkeä vauvalleni. Koen kuitenkin itseni arvottomaksi, kun olen ’vain’ kotona. Työ oli näköjään tosi iso osa elämääni, ja nyt mietin, miten jaksaisin samanlaisina toistuvia päiviä.”

Väestöliiton psykoterapeutti Suvi Laru vastaa: Ajatus kotielämästä vauvan kanssa voi keskellä kiireistä työelämää tuntua vapauttavalta. Todellisuudessa kaikki ei välttämättä tunnukaan ruusuiselta, kun sitten oikeasti elää arkista perhe-elämää vauvan kanssa yöheräilyineen, vaipanvaihtoineen ja syöttöineen.

Tämä on ihan normaalia. On suuri muutos siirtyä entisestä työroolista toisenlaiseen, kokoaikaisen vanhemman ja kasvattajan rooliin. Monelle se on suurikin kriisi, vaikka lapsi on kuinka rakastettu ja vaikka vanhemmuutta on odotettu.

On normaalia tuntea ylpeyttä siitä, että on osannut tehdä työtä ja olla tuottava yhteiskunnan ja työnantajan silmissä. Omaa ainutlaatuista osaamistaan työntekijänä on osattava myös itse arvostaa. Vanhemmuudessa pitää muistaa sama asia. Olemme tärkeitä lapsellemme: vauva tarvitsee yhteyttä, hoivaa, kohtaamista ja kosketusta.

Mieti, mihin voit itse vaikuttaa

Me voimme kuitenkin vanhempina olla omanlaisiamme. Omasta jaksamisesta, ravinnon saannista, ulkoilusta ja levosta kannattaa pitää huolta. Pienet hetket omien ajatusten kanssa tai irtiotto omassa harrastuksessa auttavat jaksamaan. Samoin mukava, puolison kanssa vietetty aika lataa akkuja.

Lapsi hyötyy hyvinvoivista vanhemmista. Kannattaa siis miettiä, mitkä asiat arjessa ovat sellaisia, joihin voin vaikuttaa. Kuinka luon arjesta itseni näköistä, mutta silti lapsen maailman huomioivaa? Juonko päiväkahvit itsekseni naistenlehteä selaillen ja syksyn vaatetrendejä bongaillen sillä aikaa kun vauva nukkuu? Vai mietinkö, mistä löytäisin muiden äitien seuraa. Löytyisikö sitä verkosta, järjestöistä tai vapaaehtoistoiminnasta? Tai voisinko kokea kohdatuksi tulemista muiden vanhempien kanssa perhekerhoissa?

Kotielämä voi siis olla muutakin kuin vain yksinäistä puurtamista vauvan kanssa. Voit luoda mahdollisuuksia vaikka harrastukselle, joka aikaisemmin oli osa sinua, mutta joka syystä tai toisesta jäi taakse. Monesti ajattelemme, että vauvaelämä sulkee joitain elämän ovia. Entä jos pyrkisimmekin siihen, että tätä kautta avautuu uusia ovia?

Psykoterapeutti Suvi Laru on äiti sekä Väestöliiton Vanhemmuus-tiimin esimies, ja hän vastaa kuukausittain Kaksplus-lehden palstalla lukijakysymyksiin. Julkaisemme vastauksia myös netissä. Lähetä Suville kysymys osoitteeseen kaksplus(a)otavamedia.fi.

Lue myös nämä Suvin vastaukset:

Kerrospukeutuminen tulee taas – miten selvitä kiireisistä arkiaamuista, 
kun lapset hangoittelevat vastaan? Asiantuntija vastaa

Miten jaksaisin vilkkaan lapsen kanssa? Psykoterapeutti neuvoo

”Vauvan hoidosta tulee miehen kanssa kiistaa”

Voiko 4-vuotias lapseni olla masentunut?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.