Vanhemmuus Minä vanhempana
26/09/2017

Eihän ero muuta lastasi näkymättömäksi? 10 keinoa lapsen auttamiseksi

Vaikeassa erotilanteessa lapsen tarpeet saattavat unohtua. Monesti lapsi kärsii erosta ja tarvitsisi vanhempiaan eron keskellä jopa aiempaa enemmän.

Suojele lasta myös avioerotilanteessa.

Eihän ero muuta lastasi näkymättömäksi? 10 keinoa lapsen auttamiseksi

Vaikeassa erotilanteessa lapsen tarpeet saattavat unohtua. Monesti lapsi kärsii erosta ja tarvitsisi vanhempiaan eron keskellä jopa aiempaa enemmän.

Moni lapsi kärsii vanhempiensa avioerosta ja sen aiheuttamista muutoksista arjessa. Erityisen hankalia ovat pitkittyneet eroriidat ja huoltajuuskiistat. Vanhemmat saattavat keskittyä riitelemiseen niin intensiivisesti, että taistelun tuoksinassa lapsen tarpeet ja hyvinvointi unohtuvat.

Vaikka vanhemmat haluavat lastensa parasta, omien pettymysten kasautuminen ja henkinen kuormitus johtavat helposti siihen, että erotilanteissa lapsen tarpeita ei kyetä enää huomioimaan. Loputtomalta tuntuvan riitelyn keskellä lapsi muuttuu vähitellen näkymättömäksi.

Syyskuussa käynnistyneen lastensuojelujärjestö Barnavårdsföreningenin Näe Mut! Se mej! -kampanjan tavoitteena on tuoda lapsen tarpeet näkyviksi vaikeissa avioerotilanteissa ja muistuttaa vanhempia siitä, että lapsi tarvitsee heitä eronkin keskellä.

Näin puhut lapsellesi erosta

 

Lapsi oireilee erosta monin tavoin

Vanhempien ero vaikuttaa lapsen elämään monin eri tavoin. Tutkimusten mukaan 72 prosenttia lapsista oireilee psyykkisesti riitaisissa ja pitkittyneissä avioerotilanteissa. Vakavasta oireilusta kärsii jopa 48 prosenttia lapsista.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että avioeroon liittyvät konfliktit ja lasten joutuminen osalliseksi niihin vaarantavat lasten psyykkisen kehityksen. Lapsi käy eron yhteydessä läpi samanlaisia tunteita kuin vanhempansakin: surua, kieltämistä, vihaa ja häpeää. Hän syyttää vanhempien riidoista ja erosta helposti itseään.

– Ero saattaa aiheuttaa lapsessa alakuloisuutta, univaikeuksia, ahdistusta, ylivilkasta käytöstä tai somaattisia oireita, kuten mahakipua ja päänsärkyä. Myös kehityksen taantumista ja yökastelua voi esiintyä. Lapsen ikä, luonne ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi, mutta myös vanhempien tavalla käsitellä ja hoitaa eroa on suuri vaikutus, kertoo lapsiperhetyön asiantuntija Anne Bjaerre.

Joskus vanhemmat päättävät olla riitelemättä lapsen läsnäollessa, mutta välienselvittely alkaa lapsen mentyä nukkumaan. Vanhemmat saattavat kuvitella, ettei lapsi kuule riitelyä. Lapset ovat kuitenkin taitavia aistimaan ja tulkitsemaan myös sanatonta viestintää. Jos perheessä riidellään paljon, lapsi saattaa pitkittää nukahtamista kuullakseen, mitä vanhempien välillä illalla tapahtuu. Lapset myös heräävät herkästi kuulemaan riidat.

Vauvavuosi panee parisuhteen koville: tämän takia ero ei kannata

 

Kun riita ei pääty avioeroon

“Pahimmalta ei tunnu se, että vanhempani eroavat. Pahimmalta tuntuu se, että he jatkavat riitelyä vielä eron jälkeenkin.” (10-vuotias tyttö)

10-vuotiaan tytön lausahdus kertoo paljon avioerotilanteiden stressaavuudesta lasten näkökulmasta. Pienillä lapsilla ei ole keinoja käsitellä vaikeita tunteita yksin, vaan he tarvitsisivat eron keskellä aina tukea vanhemmiltaan.

Lapset käsittelevät eroa eri tavoin – joku haluaa puhua paljon ja toinen sulkeutuu kuoreensa, eikä suostu puhumaan asiasta lainkaan. Aikuisten olisi tärkeä jaksaa oman pahoinvointinsa keskelläkin vastata lapsen eroa koskeviin kysymyksiin. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on ratkaisevan tärkeää, miten vanhemmat toimivat avioeron yhteydessä ja sen jälkeen. Hyvin hoidettu ero suojaa lasta ja helpottaa hänen sopeutumistaan uuteen elämäntilanteeseen.

Erosta puhuminen ja sen käsitteleminen yhdessä on tärkeää. Lapsi tarvitsee muuttuvassa tilanteessa kuitenkin ennen kaikkea turvallisen aikuisen läsnäoloa ja läheisyyttä. Muutkin lapselle läheiset aikuiset voivat tukea häntä kertomalla, että kriisin keskellä on olemassa aikuisia, joiden puoleen lapsi voi tarvittaessa kääntyä.

Näin teet uusperheestä perheen

 

Auta lasta auttamalla itseäsi

Lapsen hyvinvointi tulee aina asettaa etusijalle. Erotilanteissa se tapahtuu myös niin, että vanhempi pyrki ihuolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Jos vanhempi voi pitkään huonosti, pitkittyy myös lapsen sopeutumisprosessi. Lapsi pääsee usein kunnolla kiinni uuteen tilanteeseen vasta, kun vanhemmat ovat itse päässeet pahimman erokriisin yli. Autatkin lasta parhaiten auttamalla ensin itseäsi. On myös syytä muistaa, että molemmat vanhemmat ovat tasavertaisesti vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja siitä, että ero on lapselle mahdollisimman kivuton.

Lisätietoa erotilanteisiin: Näe minut -kampanja, Väestöliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto

 

Näin autat lasta erotilanteessa

1. Kerro lapselle, että rakastat häntä aina

Kerro lapselle toistuvasti, että rakastat häntä. Muista myös kertoa, että aikuisten välinen rakkaus on erilaista kuin vanhemman ja lapsen välinen rakkaus. Aikuisten välinen rakkaus voi loppua, mutta vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on pysyvää.

2. Kannusta lasta puhumaan

Pyri luomaan kotiin ilmapiiri, jossa erosta puhuminen on sallittua. Kannusta lasta puhumaan muun muassa eron herättämistä ajatuksista, toiveista, peloista ja tunteista. Vastaa lapsen kysymyksiin kärsivällisesti, vaikka samat kysymykset saattavat toistua kerrasta toiseen. Vanhempaa lasta voi kannustaa puhumaan asiasta myös perheen ulkopuolisten tahojen, kuten ystävien, koulukuraattorin tai jonkun muun luotettavan aikuisen kanssa.

3. Auta löytämään sopivat keinot eron käsittelemiseen

Pieni lapsi voi käsitellä eroa ja sen aiheuttamia tunteita keskustelun lisäksi esimerkiksi musiikin ja piirtämisen avulla. Älä yritä poistaa lapsen surua, vaan ole lapsen tukena. Osoita lapselle, että kuuntelet häntä ja näet hänet. Auta lasta löytämään hänelle sopivia tapoja käsitellä vaikeita tunteita. Älä ainoastaan kerro lapselle miten surraan, vaan myös näytä se hänelle. Älä koskaan vähättele lapsen murheita ja pelkoja.

4. Älä vie lapselta toista vanhempaa

Anna lapselle lupa rakastaa myös toista vanhempaa ja tue heidän suhdettaan. Varmista, että lapsi saa olla riittävästi kontaktissa kummankin vanhempansa kanssa. Toisesta vanhemmasta vieraannuttaminen on lapselle aina traumatisoivaa. Puhu lapselle toisesta vanhemmasta kunnioittavasti ja kohtele entistä puolisoasi kunnioittavasti lapsen läsnä ollessa.

5. Pysy vanhempana

Pysy lapsen vanhempana, älä muutu ystäväksi. Lohduta ja kuuntele, mutta muista, että eronkin keskellä lapsi tarvitsee rakastavat rajat. Älä koskaan sekoita lapsia aikuisten ongelmiin. Lapsi ei voi koskaan toimia vanhemman terapeuttina tai kuuntelijana.

6. Kerro erosta muille

Pidä huolta, ettei lapsen tarvitse kertoa muille erosta, vaan tee se itse. Lapsen oloa voi helpottaa, kun myös lähipiirin muut aikuiset osaavat tukea häntä. Informoi asiasta lapsen elämässä olevia aikuisia, kuten sukulaisia, ystäviä, päiväkodin henkilökuntaa ja opettajia.

7. Hoida lasta koskevat asiat suoraan toisen vanhemman kanssa

Vaikka yhteydenpito entisen puolison kanssa voi olla haastavaa, lapsi ei saa toimia viestinviejänä välillänne. Hoida lasta koskevat asiat suoraan toisen vanhemman kanssa, ja sopikaa yhdessä lasta koskevista yhteisistä pelisäännöistä. Jos asioista keskustelu kasvokkain ei ole mahdollista, voitte sopia, että lapsen asiat hoidetaan sähköpostitse tai muuta viestintäkanavaa käyttäen.

8. Löydä arkeen uudet rutiinit

Kun yhdestä kodista tulee kaksi, arki muuttuu väkisinkin. On tärkeää, että molemmissa kodeissa löydetään juuri siihen kotiin sopivat rutiinit, jotta arki lähtee taas rullaamaan. Lapsen kannalta on helpointa, jos elämä jatkuu mahdollisimman samanlaisena kuin ennen eroa. Lapset sopeutuvat muutoksiin yleensä hyvin ja tottuvat siihen, että kodeissa toimitaan eri tavoin. Tärkeintä on, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi molemmissa kodeissa.

9. Ota lapsi mukaan hänen elämäänsä koskeviin päätöksiin

Kuule lapsen toiveita päätöksissä, jotka koskevat hänenkin elämäänsä. Mitä isompi lapsi, sitä enemmän hänen tulee saada osallistua päätöksentekoon. Näin lapsi kokee olevansa osa perhettä ja sen ratkaisuja.

10. Hae tarvittaessa apua

Hae apua, jos omat voimat eivät riitä. Usein lapsi pääsee kunnolla käsittelemään eroa vasta, kun vanhemmat ovat päässeet pahimman yli. Asiantuntija-avun lisäksi saatavilla on myös monenlaista vertaistukitoimintaa. Autat lasta parhaiten auttamalla ensin itseäsi.

Lähde: Näe mut -kampanja

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.