Vanhemmuus Minä vanhempana
07/10/2016

Eikö lapsesi tottele? Ole oikealla tavalla jämäkkä

Pitäisikö olla tiukka vai lepsu kasvattaja? Miten kannattaa toimia, kun lapsi saa raivarit kaupassa? Asiantuntijoiden mukaan jämäkällä otteella saa lapset tottelemaan.

Eikö lapsesi tottele? Ole oikealla tavalla jämäkkä

Pitäisikö olla tiukka vai lepsu kasvattaja? Miten kannattaa toimia, kun lapsi saa raivarit kaupassa? Asiantuntijoiden mukaan jämäkällä otteella saa lapset tottelemaan.

Jokaisella varmasti on kokemusta siitä, että kasvatus ei toimi: viestit eivät mene perille tai eivät ainakaan saa lasta toimimaan halutulla tavalla. Karkkihyllyraivareiden ja kaaoksessa olevan lastenhuoneen keskellä viestit  menevät parhaiten perille olemalla jämäkkä.

Jämäkkyydestä saattaa tulla mielikuva kovasta ja komentelevasta ihmisestä. Tosiasiassa jämäkkyys ei kuitenkaan ole kovaäänistä ja aggressiivista huutamista, vaan sen tarkoitus on kertoa toiselle selkeästi omista tavoitteista. Lapselle on siis turha vihjailla syy- ja seuraussuhteista, vihjailu ei nimittäin aina toimi aikuistenkaan kohdalla. Sano siis suoraan se, mitä tarkoitat.

Lue myös:
Jumppaa kuin uhmaikäinen

Pyydä jämäkästi

  • Kerro selkeästi, mitä lasten toiminnasta seuraa: ”Jos mangut kaupassa jokaisen karamellin perään, pakasteet sulavat ja ruoat pilaantuvat.”
  • Kerro, miltä sinusta tuntuu: ”Minua suututtaa, että toivoit uusia paperinukkeja, mutta silppusit ne heti palasiksi.”
  • Esitä selkeä pyyntö aloittaen ”Minä haluaisin…” Älä vähättele tai kyseenalaista pyyntöäsi, äläkä selittele tai toista sitä. Lapsi voi tottua, että häntä muistutetaan siitä, eikä hänen tarvitse heti reagoida: ”Minä haluaisin, että laittaisit kengät aina kenkätelineeseen, etkä potkisi niitä kasaksi oven eteen.”
  • Kerro, mitä yhteistyön puutteesta seuraa. Älä uhkaile tai lahjo, vaan kerro tosiasia: ”Jos leikit sängyssäsi yömyöhään, olet aamulla kiukkuinen kuin ampiainen.”
  • Jos epäilet, että lapsella on vasta-argumentti, nosta esiin oma vastauksesi: ”Ehkä luulet, että olet maailman ainoa eskarilainen, joka käyttää toppahousuja, mutta tiedän, että naapurin Villekin käyttää.”

Huomaa: Mieti kuitenkin oikea aika ja paikka pyytämiselle. Lapset eivät välttämättä kuuntele samalla, kun he herkuttelevat tai katsovat lempiohjelmaansa. Ota myös huomioon, onko lapsesi sopivan ikäinen kuuntelemaan pitkiä rimpsujasi. On hyvä myös miettiä, miten kerrot omista tunteistasi, jotta lapselle ei tule tunne, että hän on vastuussa sinun tunteistasi.

Lue myös:
Näin hillitset itsesi uhmaikäisen kanssa

Muista elekielen merkitys

  1. Katso kuulijaa silmiin
  2. Ole avoimessa asennossa, älä risti käsiäsi rinnalle tai pidä sormiasi ja hiuksiasi silmilläsi.
  3. Ole levollinen, älä elehdi vihaisesti tai hermostuneesti.
  4. Pidä ääni rauhallisena, mutta päättäväisenä.
  5. Vaikka kätesi hikoilisivat ja ääni värisisi, älä välitä niistä: robotti ei tarvitse olla.

Tämä ei ole jämäkkyyttä:

  1. Alistuva ilmaisu viestittää, ettei omilla tarpeilla ole väliä: ”Äidille ei ole väliä, mitä tänään syödään, päättäkää te.”
  2. Manipuloiva puolestaan yrittää saada toiveensa läpi siten, että muut alkavat sääliä häntä tai tuntevat syyllisyyttä: ”Minä en ehkä jaksa hoitaa teitä, jos käyttäydytte noin huonosti.”
  3. Aggressiivinen ilmaisu on määräilevää ja vihamielistä tai epäsuoraa uhkailua: ”Teidän on parasta ilmestyä takaisin keittiöön heti.”
  4. Passiivis-aggressiivisesti viestivä henkilö ei puolestaan sano suoraan olevansa eri mieltä, vaan saattaa vitkutella asioiden tekemisessä. Hän ei välttämättä sano, että lapsi on käyttäytynyt huonosti vaan huonon käytöksen vuoksi jättää iltasadun lukematta ilman, että kertoisi lapselleen syytä tähän.

Lähde: Joutsenniemi, Mustonen: Ruuhkataidot – Iloa vanhemmuuteen (Duodecim)

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.