Vanhemmuus Minä vanhempana
20/01/2016

Elina Tanskasen kolumni: Näitä neuvoja olisin kaivannut nuorena äitinä

Kolumnisti Elina Tanskanen kirjoitti kirjeen itselleen menneisyyteen.

Elina Tanskasen kolumni: Näitä neuvoja olisin kaivannut nuorena äitinä

Kolumnisti Elina Tanskanen kirjoitti kirjeen itselleen menneisyyteen.

Rakas Elina, olet juuri saanut toisen lapsesi, ja esikoisesikin on reippaasti alle kaksivuotias. On pimein toppapukukausi, ja kiirehditte muskariin. Toivot, että pieni lauluhetki on riittävän helppoa ja kivaa tekemistä, koska seinät alkavat kaatua päällenne.

Et ole löytänyt toimivaa tapaa, jolla pukea teidät kaikki kolme kivuttomasti: vauva itkee pää punaisena, taapero taistelee vimmatusti vastaan, ja meinaat itse läkähtyä kuumuuteen. Valitettavasti tällä mennään pitkälle kevääseen, vaikket sitä vielä tiedäkään.

Pieni horjahdus

Muskarissa väsähtänyt vauva viihtyy pelkästään sylissäsi, ja taapero roikkuu ulisten milloin missäkin raajassasi. Tunnin lopussa tanssahdellaan. Vaientaaksesi esikoisesi yrität nostaa hänetkin syliisi. Se on paha virhe, sillä menetät tasapainosi ja melkein kaadut.

Sinä pelästyt, lapset pelästyvät ja muut vanhemmat lapsineen tuijottavat, etenkin se vieressäsi seisova äiti, jonka säälivän kauhistelevaa katsetta et ehdi väistää. Nieleskelet itkua ja siirryt sivumpaan lohduttelemaan lapsiasi teeskennellen, että tilanne on hallinnassasi.

Ehkä se oli vain pieni horjahdus, ehkä vieressäsi seisonut äiti ajatteli jotain ihan muuta. Olet kuitenkin sen verran herkillä uudessa elämäntilanteessasi, että tuohon hetkeen tiivistyvät kaikki riittämättömyyden tunteesi: kukaan ei ole niin kädetön äiti kuin sinä.

Lue myös: Vauva ei ole yhtään näköisesi ja muut kommentit, joita tuore äiti ei halua kuulla

Onneksi osaat hakea apua

Lapsesi ovat ihania ja hankaluudet heidän kanssaan niin normaaleja ja asiaankuuluvia kuin olla voi. Miehesi ei tee vain osaansa vaan kaikkensa, varmaan enemmänkin.

Kuitenkin elämässänne sattuu tapahtumaan noihin aikoihin vähän muitakin juttuja. Miehellä on kova vääntö töissä, yrität itse viimeistellä (vasemmalla kädellä) kirjaa, eikä se pitkä, synkkä ja kylmä talvi todellakaan helpota pikkulapsiarkea.

Onneksi osaat hakea apua, tosin lasten pienen ikäeron miinuspuolien googlaaminen ei juurikaan edistä mielenterveyttäsi. Paremmin auttavat esikoiselle myönnetty kaksipäiväinen kerhopaikka ja rehelliset keskustelut viisaan ja rauhoittavan terapeutin kanssa.

Vaikka pelkäätkin, ettette selviä, niin hommahan on niin, että ihminen on yllättävän sitkeä. Kuormittavassa elämäntilanteessa unohtaa helposti, että kaikki on väliaikaista. Mikään vaihe ei kestä ikuisesti.

Lue myös: Näin ehkäiset ja hoidat synnytyksen jälkeisen masennuksen

Usko: pian tulee parempia aikoja

Tätä sinun on vaikea uskoa, mutta yllättävän pian tulee aika, jolloin käytte elokuvissa, pelaatte Afrikan tähteä, keskustelette ruokaillessanne eikä ketään tarvitse pukea väkisin. Noina hetkinä tunnet vaikeiden aikojen ansiosta suurta kiitollisuutta senhetkisen elämäsi helppoudesta.

Toisekseen vahvistut rytäkässä niin, ettet enää ihan pikkukaaoksesta hätkähdä, mistä on kosolti hyötyä myöhemmin.

Sitä paitsi aika kultaa sinunkin muistosi. On työlästä pyörittää kahden lapsen vaippasirkusta, mutta mieleesi jää se, kuinka söpöiltä pikku pallerot näyttivät kylpiessään lastenammeessa. Vaikka nukutukset ovat yhtä säätöä, kaikkein eniten tulet kaipaamaan sitä, kun nukuitte päikkäreitä yhtenä kasana.

Lue myös nämä Elinan kolumnit:
Etukeno pelastaa arjen
Ovatko lapset muovailuvahaa?
Uskalla irrottautua työstä, vanhempi!

Lue myös:
Tunnistatko itsessäsi nämä merkit? Saatat olla tyranniäiti!

Elina TanskanenElina Tanskanen, 37, on 3- ja 5-vuotiaiden lasten äiti sekä 9-vuotiaan lapsen äitipuoli. Ammatiltaan hän on toimittaja, seksuaaliterapeutti, logoterapeutti ja tietokirjailija. Lauantai-iltaisin Elina pelaa perheensä kanssa SingStaria.

Kolumni on julkaistu tammikuun 2016 Kaksplussassa.

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.