Vanhemmuus Minä vanhempana
10/01/2017

Köyhyys voi syrjäyttää lapsen kaveripiiristä

Köyhyys tuo mukanaan monia ongelmia. Se on riski hyvinvoinnille ja parisuhteelle sekä saattaa sulkea lapsen kaveripiirin ulkopuolelle.

Köyhyys voi syrjäyttää lapsen kaveripiiristä

Köyhyys tuo mukanaan monia ongelmia. Se on riski hyvinvoinnille ja parisuhteelle sekä saattaa sulkea lapsen kaveripiirin ulkopuolelle.

Lapsuudenperheessä koetulla köyhyydellä on laaja-alaisia vaikutuksia myöhempään elämään. Haitallisimpia seuraukset ovat, jos on kokenut köyhyyttä jo varhaislapsuudessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hiljattain julkaistussa raportissa Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla osoitettiin, että materiaalisen puutteen lisäksi perheen pienituloisuus saattaa johtaa lasten syrjimiseen, ryhmästä sulkemiseen ja kiusaamiseen. Lasten maailma voi olla hyvinkin armoton. Joukosta erottuu nopeasti se, jolla ei ole viimeisintä pelikonetta, uusimpia leluja tai päällään pintamuodin mukaisia vaatteita.

Köyhyys aiheuttaa ahdistusta ja masennusta

Köyhyys kuormittaa perheen arkea aiheuttaen jännitteitä perheenjäsenten välisiin suhteisiin ja lisäten vanhempien ahdistusta ja masennusta. Köyhien perheiden vanhemmilla on tutkitusti muita useammin parisuhdeongelmia ja huolta lastensa terveydestä, elämäntavoista, tunne-elämästä, sosiaalisista suhteista, käyttäytymisestä ja oppimisesta.

Äidit kuormittuvat köyhyydestä useammin kuin isät ja tuntevat lähes kaksi kertaa isiä useammin syyllisyyttä riittämättömyydestään vanhempina. Äitien ja isien väliset erot saattavat selittyä sillä, että äidit viettävät edelleen enemmän aikaa lastensa kanssa kuin isät. Isien ajankäyttö lastenhoidossa on tosin lisääntynyt viime vuosikymmeninä.

Tutkitusti köyhyys myös lisää lasten ja nuorten syrjäytymisriskiä sekä periytyy.

Lue myös: Pitkä perhevapaa ei enää houkuta äitejä

Köyhyys ei aiheuta hoivaköyhyyttä

Vakavimmillaan puutteet lapsen kehitysympäristössä voivat johtaa hoivaköyhyyteen tai koulutukselliseen köyhyyteen ja ääritapauksissa heitteillejättöön. Hoivaköyhyys tarkoittaa puutteellista perushoivaa: lapsi ei saa riittävästi ruokaa, ei peseydy säännöllisesti, ei nuku riittävästi tai joutuu olemaan yksin liian pitkiä aikoja. Hoivaköyhyyden äärimmäinen muoto on heitteillejättö.

Taloudellinen köyhyys ei välttämättä kulje käsi kädessä hoivaköyhyyden kanssa, vaan sitä voi esiintyä keskituloisissa ja varakkaissakin perheissä.

Noin 15 prosenttia lapsista elää köyhyys- tai syrjäytymisriskissä, mutta perheet kykenevät silti suurimmaksi osaksi tarjoamaan lapsille riittävän vaatetuksen ja ravitsemuksen.

Köyhyyden kasvu jyrkintä kahden huoltajan perheissä

Lapsiperheiden köyhyys on kolminkertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen. Jyrkintä köyhyyden kasvu on ollut kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Yksinhuoltajaperheissä köyhyyttä on myös runsaasti, ja myös monilapsisilla perheillä on keskimääräistä useammin toimeentulovaikeuksia.

Suomalaisesta tutkimuksesta käy ilmi, että joka kymmenes suomalaislapsi elää köyhässä perheessä. Sakari Karvosen ja Minna Salmen toimittaman raportin aineistona ovat Tilastokeskuksen tulonjakotilaston tiedot ja kaksi väestökyselyä.

Nelihenkisen perheen köyhyysraja 2503 euroa

Suomessa ja EU:ssa kotitalous elää köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä olevat tulot ovat vähemmän kuin 60 prosenttia väestön keskitulosta. Vuonna 2014 köyhyysraja oli 1 192 euroa kuukaudessa kulutusyksikköä kohden.

Kahden vanhemman ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe eli köyhyysrajan alapuolella, jos sen käytettävissä oli alle 2 503 euroa kuukaudessa ja yksinhuoltajan ja kahden alle 14-vuotiaan lapsen perhe vastaavasti, jos tulot jäivät alle 1 907 euron kuussa.

Vuonna 2014 köyhiä lapsia oli 126 000. Vaikka lapsiköyhyys onkin Suomessa kansainvälisesti vertaillen vähäistä, se on silti vakava ongelma ja sen vaikutukset kantavat läpi elämän.

Työttömyys, koulutuksen puute ja leikatut etuudet tuovat köyhyyttä

Lapsiperheiden lisääntyvään köyhyyteen vaikuttavat työttömyys, koulutuksen puute ja työelämän muutokset. Noin puolet köyhien lapsiperheiden huoltajista on töissä. He tekevät muiden lapsiperheiden huoltajia useammin pätkätöitä tai ovat osa-aikaisissa ja matalapalkkaisissa tehtävissä. Korkeakoulutettujen osuus köyhien lapsiperheiden huoltajista on kasvanut.

Lapsiperheiden etuuksia on viime vuosina heikennetty, minkä vuoksi tukea tarvitsevat ovat ajautuneet entistä tiukemmalle. THL:n raportissa todetaan, että tällaiset poliittiset päätökset ovat arvovalintoja. Sen sijaan, että tiukassa tilanteessa olevien lapsiperheiden pärjäämistä vaikeutettaisiin entisestään, lapsiperheköyhyyden kasvuun tulisi puuttua pikaisesti. Suuri osa lapsiperheistä kärsii tällä hetkellä jonkinasteisista toimeentulo-ongelmista.

Näin hallitus on heikentänyt lapsiperheiden asemaa:

  • Lapsilisän 8,1 prosentin leikkaus vuonna 2015 heikensi toimeentuloa erityisesti pienituloisissa lapsiperheissä.
  • Nykyhallituksen tekemä lapsilisän indeksisidonnaisuuden poistaminen koskettaa kaikkia lapsiperheitä.
  • Pikkulapsiperheissä heikennettiin vanhempainpäivärahaa poistamalla vanhempainrahakaudelta maksettava 30 päivän korotusosa.
  • Hieman isompien lasten aamu- ja iltapäivähoidon maksujen kaksinkertaistaminen vaikuttaa monen perheen taloudelliseen tilanteeseen.

Lue myös: Nämä 5 asiaa ovat vielä huonosti Suomen lapsilla

Avainsanat

Kommentit

Köyhyys syrjäyttää? Ja köyhyys useimmiten perimmiltään johtuu työttömyydestä.
Niinpä, ja sitä ongelmaa sitten hoidetaan panemalla köyhä sillä uhalla että jos et suostu, niin sinua köyhyytetään vielä niin paljon lisää että sitten sinä vasta köyhä oletkin, jonnekkin ilman palkkaa tekemään jotain jota aiemmin joku toinen oli siinä ihan samassa työpaikassa tehnyt ihan normaalina palkkatyönä.
Ja sitten vielä ihmetellään että: ”Voihan filatov, miksi se köyhä ei työssäkäynnistään huolimatta nyt epäsyrjäydy?”

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.