Vanhemmuus Minä vanhempana
30/12/2015

Kyläily lapsen kanssa – näin selviät

Lapsiperheiden kyläily voi olla ihana irtiotto arjesta, tai pakotettu, stressaava tilaisuus ihmissuhteiden ylläpitämiseksi. Vanhemman ei sovi näännyttää itseään tapaamisilla, vaan sopia ajoista ja tuomisista etukäteen.

Kyläily lapsen kanssa – näin selviät

Lapsiperheiden kyläily voi olla ihana irtiotto arjesta, tai pakotettu, stressaava tilaisuus ihmissuhteiden ylläpitämiseksi. Vanhemman ei sovi näännyttää itseään tapaamisilla, vaan sopia ajoista ja tuomisista etukäteen.

Sosiaalinen elämä jopa vilkastuu lapsen myötä, mutta kyläilytavat ja -tyylit menevät tyystin uusiksi.

Lue myös: Kunnon kasvattaja ei koskaan karju lapselle?

Sovi tarjottavasta etukäteen

Jos kyse on tuntien tai yön yli kestävästä kyläilystä, tarjottavista sovitaan yleensä luontevasti etukäteen, ja ne ehkä valmistetaankin yhdessä. Pikaisille vieraille keitetään kahvit.

Perinteistä vierasvaraa harva pitää kaapeissaan, paitsi ehkä omaa makeanhimoaan varten.

Muista vastavuoroisuus

On ihanaa vuorotellen päästä valmiiksi katetun pöydän ääreen. Tärkeää on jakaa vaivannäköä: tuo sinä leipä ja jälkiruoka, minä keitän sopan.

Keskustele: Paljonko vierailette vanhemmilla?

Tarkista allergiat

On fiksua kysyä tai itse kertoa, jos perheessä on allergioita tai muita ruokarajoitteita. Allergiaperheet usein tarjoutuvat tuomaan omat eväät mukanaan, mutta ilahtuvat, jos tarjolla on pientäkin heille sopivaa syötävää lisäksi.

Lue myös: Näin ratsastusterapia auttaa lasta

Aina on aihetta juhlahetkelle

Toiset keksivät kotona ollessaan monenlaista rikkoakseen arjen rutiineja – naapuruston äitien ja lasten yhteiset lettukestit tai vaikka uuden hiekkalaatikon avajaiset. Aina löytyy hyvä syy keittää vähintäänkin kahvit.

Keskustele: Päiväkotikavereiden kyläily

Älä suunnittele liian tarkkaan

Tavallista on, että etenkin perhetreffit toteutuvat vasta kolmannella tai neljännellä kerralla. Mitä useampia lapsia perheessä on, sitä vaikeampaa on liikkeelle lähtö ylipäänsä.

Melkein aina joku on sairaana ja myös perheen kesken vietettyä aikaa arvostetaan kovasti. Myös isompien lasten harrastusmenot nielevät kyläilyiltoja.

Älä syyllistä, jos ystävä peruu tapaamisen

Kyläily ei ole velvollisuus, vaan ilo, ja siksi kyläilyjen siirtymistä ja peruuntumista ei kannata kauheasti murehtia, saati syyllistää sillä toisia. Toiset lapsiperheet tietävät, että suunnitelmat pikemminkin muuttuvat kuin pysyvät sovittuina.

”Te ette ole käyneet meillä ikuisuuksiin” -kommentit ahdistavat. Huonoa omatuntoa ei kannata kokea, vaikka ei jaksaisikaan kyläillä.

Lue myös: Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä – näin ehkäiset, tunnistat ja hoidat sen

Parisuhde- ja perheongelmat eivät ole lasten korville

Lapsipsykologian ja aviokriisien puiminen sekä kiroilu ovat pannassa lasten kuullen. Myöskään isovanhempia tai vaikka tarhakavereiden vanhempia ei kannata lähteä arvostelemaan lasten kuullen.

Hankalista asioista puhutaan englanniksi tai ruotsiksi, ainakin avainsanojen verran. Jotkut ovat avautuneet syvimmät murheensa jo etukäteen sähköpostilla. Toiset siirtyvät puhumaan vaikeista asioista pienessä porukassa sivummalle.

Oman parisuhteen sotkut sumplitaan muualla kuin ystäväyleisön edessä, vaikka parisuhde onkin se asia, joka pikkulapsivaiheessa usein eniten mietityttää.

Lue myös: Nämä 5 asiaa ovat vielä huonosti Suomen lapsilla

Ota mälsäkin puoliso mukaan kylään

Jos puoliso on ”huono” vastaanottamaan kritiikkiä, ja kritiikin ilmaisee leikillisesti muiden läsnäollessa, puoliso ei voi suuttua. Siksi kritiikit myös lipsuvat kahvipöytiin.

Joskus kyläilyt ovat riitaisan parisuhteen parhaita juttuja: mänttikin puoliso tuntuu ihan kivalta. Puheenaiheet ovat hauskempia ja kevyempiä. Puoliso vaikuttaa muiden seurassa mukavammalta, koska muut suhtautuvat häneen normaalisti.

Lue myös: Rasismia vastaan: 4 keinoa kasvattaa lasta suvaitsevaiseksi

Opeta kylässä lapselle tilannetajua

Yleensä kyläpaikassa noudatetaan kyläpaikan sääntöjä ja homma toimii sen suuremmitta murheitta. Monet suhtautuvat kyläpaikan erilaisiin sääntöihin niin, että kyseessä on hyvä tilaisuus opettaa lapsille tilannetajua.

Joskus kaikki ei toimi niin kuin kotona, mutta siihen pitää tottua. Koko kylä kasvattaa -ajatus pätee usein tässä.

Kertaa säännöt kuitenkin kotona

Kotona kerrataan oman kodin säännöt. Tämä toimii parhaiten leikki-ikäisten kanssa. Taaperoille ymmärrys harvoin vielä riittää selityksiin, mutta säännöt menevät perille: vaikka kotona saa pomppia sängyllä, naapurissa ei niin tehdä.

Lue myös: Miten saa lapsen syömään kasviksia?

Lapset tarvitsevat vanhemmasta erotuomarin

Taaperoiden kesken erotuomaria tarvitaan usein, ja myös heidän turvallisuudestaan on huolehdittava: loputtoman uteliaisuuden ja hullunrohkeuden rinnalla varovaisuus kypsyy hieman hitaammin.

Lue myös: Pelkäätkö liikaa oman lapsen puolesta – näin pääset eroon turhista peloista

Mitä enemmän lapsille tulee ikää, sitä enemmän heidän keskinäinen toimeentulemisensa tai toimeentulemattomuutensa vaikuttaa myös aikuisten tapaamistiheyteen.

Jos lapset tulevat hyvin toimeen keskenään, vanhemmat voivat turista omiaan, kun pikkuväki keskittyy leikkeihinsä ja toisiinsa.

Ole esimerkkinä hyvistä tavoista

Sääntö kuitenkin on, että kaikkien lasten hyvinvoinnista huolehditaan yhdessä. Vanhemmat toimivat esimerkkinä: lasta ei sovi keskeyttää kesken suunvuoron, ja muut otetaan huomioon tasapuolisesti.

Tämä heijastuu lasten keskinäiseen leikkiin.

Lue myös: Unohdin imetyksen jälkeen rinnan esille, ja muut väsyneiden äitien noloimmat mokat

Yllätysvieraita? Älä stressaa siisteydestä ja tarjonnasta

Kotona lapsia hoitavat suhtautuvat yllätysvieraisiin yleensä leppoisammin kuin työssä käyvät. Toiset jopa toivoisivat ovikellon soivan useamminkin ilman sen suurempia sopimuksia. Omia vaatimuksia siisteyden ja tarjoilujen suhteen on laskettava, jos haluaa saada yllätysvieraitat.

Mutta silti kauhuyllätysvieraita on ”siisteysfriikki perhe, jolla on silitetyt vaatteet”. Yllätysvieraat aiheuttavat stressiä etenkin työssäkäyville: arki-illat kun on muutenkin niin täyteen buukattu.

Tapaa kodin ulkopuolella

Yllätystapaamiset voi hoitaa neutraalilla maaperällä, kuten vaikkapa kahvilassa. Soitto tai tekstari on suotava, jos aikoo piipahtaa pikaisestikin. Emäntä tai isäntä voi sitten päättää, ottaako vieraista sen suurempia paineita.

Lue myös: Äidin kehitysvaiheet – tunnistatko itsesi?

Näe myös lapsettomia ystäviä, mutta muistuta heitä rytmistä

Lapsettomia ystäviä on helpointa kutsua omaan kotiin, sillä silloin lasten remuamisesta tai tavaroiden rikkoutumisesta ei tarvitse stressata ja vanhemmat voivat jatkaa jutustelua, kun lapset on laitettu nukkumaan.

Lapsettomat ystävät elävät usein eri päivärytmiä, joten he saattavat saapua tai lähteä kovin myöhään. Sopivista ajoista kannattaa sanoa suoraan.

Joskus univelkaiset lapselliset kuukahtavat kesken emännöimisen ja isännöimisen: äiti on mennyt yläkertaan lasta nukuttamaan ja herännyt siihen, kun mies on vieraiden lähdettyä tullut nukkumaan.

Elämäntyylien ja -vaiheiden erilaisuus johtaa usein siihen, että lapsettomia ystäviä tapaa harvemmin. Mutta yhteydenpitoa ei pidä lopettaa, sillä aika on kohta taas toinen.

Lähteenä vinkeissä Kaksplus-lehden lukijapaneeli

Lue myös:
10 merkkiä siitä, että olet valvonut vauvan kanssa liikaa
Näin sukupuoli-identiteetti kehittyy

Keskustele:
Imetätkö vieraiden nähden?
Tuliko teille yövieraita, kun eka vauva oli vielä pieni?

Parisuhdekin voi paremmin, kun tapaa välillä ystäviä

Kun on ystäviä, puolison ei tarvitse olla ihan kaikkea.

Pariskunnan yhteiset ystävät taas luovat me-henkeä suhteeseen – tämä on yhteinen elämämme. Ystävien kanssa voi jakaa kokemuksia, ja heiltä voi hakea tukea ja neuvoja.

Ystävien luona kyläilyt ovat sekä isien että äitien mielestä usein päivän parhaita hetkiä.

Ystävien merkitys korostuu erityisesti siinä vaiheessa, kun vanhemmuus on uutta. Kaikki tuoreet vanhemmat tietävät, miten sitä janoaa käytännön vinkkejä, ja miten tärkeää on saada perspektiiviä omaan elämään: muissakin vauvaperheissä valvotaan, ei vain meillä.

Ystäviltä saadaan etenkin henkistä tukea, käytännön apu pyydetään yleensä sukulaisilta.

Biologinen side on tässä mielessä vahvempi, mutta varsinkin pikkulapsiperheissä voi rohkeasti tehdä vaikka lasten hoitovaihtareita, jolloin apua olisi helpompi pyytää, ja kaikki hyötyvät,

Asiantuntijana psykologi, tutkija Kaisa Malinen Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta.

Lue myös: Näin lopetat riitelyn kotitöistä – 3 vinkkiä psykologilta

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.