Vanhemmuus Minä vanhempana
11/03/2017

Kyllä äiti hoitaa – uuvutko huomaamattasi metatyön alle?

Kuka perheessänne laatii kauppalistat, suunnittelee lasten synttärit, järjestää leikkitreffit, huolehtii lasten vaatetuksesta ja hoitaa ilmoittautumiset harrastuksiin? Jos olet äiti ja vastasit myöntävästi, et todellakaan ole yksin.

– Isien ajankäyttö lastenhoidossa on kasvanut suuresti 1980-luvulta tähän päivään, mutta siitä huolimatta arjen organisointi kaatuu äitien harteille, kertoo perhetutkimukseen perehtynyt tohtori Petteri Eerola Tampereen yliopistosta.

– Arjen sujuvuuden varmistava ajatustyö, niin sanottu metatyö, on käynnissä koko ajan ja siksi sitä on paitsi vaikea mitata, myös jakaa tasapuolisesti.

Ylen toimittaja Jenny Lehtinen nosti metatyön lapsiperheellisten tietoisuuteen vuosi sitten julkaistussa blogitekstissään Metatyö räjäyttää äidin pään!

– Olen saanut naisilta ympäri Suomea jopa hysteeristä kiittelyä siitä, että vihdoin sellaiselle asialle, joka on aiheuttanut jatkuvaa kitkaa ja kasvavaa pahaa mieltä, on nimi, Lehtinen kertoo nyt.

Hän on saanut kuulla lukuisia tilityksiä perheenäideiltä, jotka ovat viimein tajunneet hoitavansa itse kaiken metatyön.

Kotitöitä voi jakaa myös lapsille

– Eräs nainen kertoi, että oli kerran jättänyt hankkimatta joululahjat aviomiehen perheelle ja joutunut sitten todistamaan, kuinka mies aattona kaiveli lompakostaan kolikoita sukulaislapsille.

Yhtäkään sellaista palautetta, jossa kolumnin lukenut äiti ei olisi tajunnut, mistä tekstissä puhutaan, Lehtinen ei ole saanut.

Äidit pitävät perhevapaat

”Koska olin kotiäitinä pitkään, rooli asioidenhoitajana oli luontevin minulle. Nyt kun teen puolikasta päivää töissä, tuntuu edelleen luontevalta hoitaa kaiken maailman asioita. Ehkä se vaan sopii minulle. Mieheni vastaa autoihin, sähköön ja vastaaviin liittyvistä hommeleista.”

Isyyden kokemisesta väitöskirjansa tehnyt Eerola näkee, että hoivaavasta isyydestä on muodostunut tavoittelemisen arvoinen asia.

Entä, jos isä kokee jäävänsä ulkopuoliseksi

– Miehet puhuvat isyydestä nykyään ihan eri tavalla kuin ennen. Vaippojenvaihto ja muu hoivaaminen on luonteva osa heidän arkeaan.

Positiivisesta kulkusuunnasta huolimatta muun muassa Tilastokeskuksen keräämä perheiden ajankäyttöaineisto osoittaa selvästi, että isien osuus kotitöistä ja lastenhoidosta on hyvin pieni.

Eerolan mukaan tämä johtuu osittain siitä, että äidit pitävät edelleen suurimman osan perhevapaista. Vanhempainvapaasta puhutaan äitiysvapaan jatkona, vaikka sen voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista, samoin kuin hoitovapaan.

– Keskustelevatkohan perheet edes siitä, kumpi jää kotiin? Isän työssäkäymistä perustellaan usein taloudellisilla syillä, vaikka kuluja ei olisi edes laskettu, Eerola pohtii.

Suomeen on kaavailtu Ruotsin mallin mukaista 18 kuukauden vanhempainvapaata, jossa kuusi kuukautta on korvamerkitty äidille, kuusi kuukautta isälle ja loput jaettavaksi vanhempien kesken.

– Suomessa isät pitävät perhevapaita nyt yhtä paljon kuin Ruotsissa 20 vuotta sitten. Tutkimukset osoittavat, että isät pitävät enemmän perhevapaita, jos ne on kohdistettu suoraan heille. Ruotsin systeemi tasa-arvoistaisi perhe-elämää ja parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla.

Portinvartija jakaa työt?

”Olen itse valinnut sen tilanteen, että hoidan kaiken, mutta vähän kuormittavaa se on. Puoliso on oppinut, että minä hoidan kaiken lapseen ja kotiin liittyvän.”

Osa äideistä ehkä kuormittuu arjen metatyöstä, mutta ei silti halua luovuttaa tilanteen hallintaa puolisolleen.

– Isyystutkimuksessa on nostettu esiin äidin rooli niin sanottuna portinvartijana, joka pitelee kaikkia lankoja käsissään ja säätelee isän roolia perheessä, Eerola kertoo.

– Saatetaan ajatella, että eihän se isä nyt tätä osaa ja tuonkin se tekee hitaasti tai väärin.

Tästä tiedät, että lapsellasi on mahtava isä

”Pidän siitä, että ohjakset ovat minulla, mutta se myös uuvuttaa. Koska en usko puolisoni hoitavan asioita ainakaan yhtä hyvin kuin minä, pidän mieluummin kaikki langat käsissäni.”

Vaikka perheen sisäinen metatyö rooleineen on noussut keskusteluun vasta viime aikoina, ilmiö ei ole uusi.

Taannoisessa blogikirjoituksessaan Petteri Eerola nosti esiin professori Susan Walzerin jo pari vuosikymmentä sitten tekemän tutkimuksen, jossa havaittiin äitien toimivan perheissä työnjohtajina. He jakoivat isille tehtäviä, joista arvelivat näiden kykenevän suoriutumaan.

Roolijako tehdään jo neuvolassa

”Kumppani hoitaa autoihin liittyvät asiat. Hänen mielestään työnjako on reilu, mutta itse en koe näin, koska autojen kanssa hommaa ei ole päivittäin tai viikoittain, kuten kotitöiden kanssa.”

Petteri Eerolan mielestä on sitä parempi, mitä enemmän koko arjen palettia jaetaan vanhempien kesken. Esimerkiksi lastenhoitoa ei kannata irrottaa omaksi alueekseen.

– Ei voi sanoa, että en hoida lasten asioita, sillä auton huoltoasiat kuuluvat minulle.

Jenny Lehtinen taas kertoo saaneensa palautetta isiltä, jotka ovat olleet nyreissään siitä, etteivät naiset ymmärrä lainkaan, miten paljon esimerkiksi auton hankintaan ja ylläpitoon liittyy ajatustyötä.

Epätasaisesti jakautunut metatyö synnyttää väistämättä jännitteitä, jotka heijastuvat niin parisuhteen kuin lapsenkin hyvinvointiin. Asioiden etukäteen miettiminen ja kaiken muistaminen uuvuttaa ja tekee ärtyisäksi.

Joskus äiti saattaa tuntea olevansa perheen ainoa vastuunkantaja. Mies taas voi kokea itsensä ulkopuoliseksi jäädessään pelkän työn suorittajan asemaan.

– Metatyön ongelma on vaikea pukea sanoiksi. Toisaalta on ymmärrettävää, että pikkulapsiperheissä ei aina ole jaksamista keskustella rakentavasti töiden jakamisesta, Eerola sanoo.

Arjen hallinnan epätasainen jakautuminen alkaa usein jo äitiysneuvolasta, mikä jo nimenäkin sulkee isän ulkopuolelle. Molempien vanhempien kannattaisi alusta saakka osallistua neuvolakäynneille.

– Suomessa uskotaan vahvasti siihen, mitä neuvolassa sanotaan. Voisi olla suurta hyötyä, jos neuvolassa kannustettaisiin vanhempia jakamaan arkeen liittyvät asiat.

Yksi epätasa-arvoa ja turhautumista lisäävä seikka on se, että kotiin jäävät isät nostetaan edelleen helposti jalustalle.

– Vauvan kanssa kulkeva mies saa osakseen ihailevia ja hyväksyviä katseita, mutta äiteihin ei kiinnitetä mitään huomiota, Eerola toteaa.

Toisaalta isistä puhutaan edelleen vähättelevään sävyyn usein sitä edes tiedostamatta.

Onko äideistä tullut pomottajia?

– Saatetaan sanoa aikuiselle miehelle, että ”oi, miten hienosti osasit laittaa vaipan”. Kenellekään ei tulisi mieleen sanoa vastaavaa lapsen äidille.

Keskustelu metatyöstä edistää tasa-arvoa

Vaikka vanhemmat olisivatkin itse aivan tyytyväisiä siihen, että äiti hoitaa aina lapset ja isä autot, se saattaa olla karhunpalvelus heille itselleen. Jos toinen sairastuu, toisella ei välttämättä ole mitään käsitystä siitä, miten toisen vastuualue kuuluu hoitaa.

– Laajemmin ajateltuna jaettu vanhemmuus tukee koko yhteiskunnan tasa-arvoistumista, Eerola summaa.

Jenny Lehtinen on tyytyväinen siihen, että hänen kolumninsa on saanut monet perheet sekä keskustelemaan työnjaosta että konkreettisesti jakamaan jopa niitä metatöitä.

Näin väsynyt äiti voi sekoilla

Miespuolisilta lukijoilta Jenny on saanut myös positiivista, jopa kiittävää palautetta.

– He ovat olleet kiitollisia siitä, että ymmärtävät nyt paremmin, mistä vaimon kireys johtuu, hän toteaa.

Kursivoidut kohdat tekstissä ovat lainauksia Kaksplussan lukijapaneelikyselyyn vastanneilta äideiltä.

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 1/17.

Lue myös:

Laulaja Manna: Vasta äitiys opetti minut rakastamaan

Äiti lähti – isä ja taapero jäivät kaksin

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.