Lapsenlapsiin kuluttaminen luo muistoja ja voi olla myös itsekästä – ”Se saa isovanhemman tuntemaan itsensä tärkeäksi”
Nykypäivän isovanhemmat osallistuvat lastenlastensa elämään aktiivisemmin kuin ennen. He myös kuluttavat lastenlapsiinsa enemmän. Se ei kuitenkaan tarkoita kalliilla leluilla hemmottelua, vaan yhteistä tekemistä ja ajanviettoa.
Tämän päivän isovanhemmuus on aktiivista osallistumista lastenlasten elämään, sen arkeen ja juhlaan. Siihen liittyvä kuluttaminen on yhteisten muistojen luomista lapsenlasten kanssa.
– Yhteinen aika voi olla laatuaikaa, josta halutaan ottaa kaikki irti, tai ihan tavallista yhteistä arkea, kertoo kauppatieteiden maisteri Anne Kastarinen, jonka väitöskirja ”Isovanhemmat kuluttajina” käsittelee monipuolisesti isovanhempien kulutuskäyttäytymistä.
Isovanhemmat eivät ole ehtymättömiä leluautomaatteja
Käsitys isovanhemmista lastenlastensa hemmottelijoina ja ehtymättöminä ”leluautomaatteina” on tuoreen väitöstutkimuksen mukaan virheellinen.
Tutkimuksen tärkeimmäksi kuluttamisen muodoksi nousi materialla hemmottelun sijaan yhdessäolo ja omaan lapsenlapseen tutustuminen.
– Isovanhemmat haluavat järjestää yhteisiä elämyksiä lapsenlapsilleen. He käyvät kulttuuritapahtumissa, matkoilla ja ostoksilla lapsenlastensa kanssa. Heidän hankkimansa lahjat ovat useimmiten hyödyllisiä ja opettavia, kuten harrastusvälineitä. Myös leivontapäivät ja luontoretket kuuluvat edelleen tämän päivän isovanhemmuuteen, kertoo Kastarinen.
Lapsenlapseen satsaaminen ei ole aina epäitsekästä
Isovanhemmat haluavat silottaa lapsenlapsen tietä aikuisuuteen maksamalla hänen vakuutuksiaan tai tekemällä taloudellisia sijoituksia tämän tulevaisuuden turvaksi.
Huolenpito lapsen ja perheen tulevaisuudesta nousikin tutkimukseen haastateltujen isovanhempien tarinoissa kuluttamisen tärkeimmäksi syyksi.
– Tien silottamisella on arkisempikin puoli. Isovanhemmat antavat usein myös panoksensa arjen pyörittämiseen, hoitavat lapsenlapsia, kuljettavat heitä harrastuksiin ja opettavat heille uusia taitoja. Huolenpito, yhdessäolo lapsen kanssa ja perheen auttaminen arjessa saavat myös isovanhemman tuntemaan itsensä tärkeäksi, Kastarinen tietää.
Tulevaan sukupolveen ei aina satsatakaan pelkästään epäitsekkäistä syistä.
Kulutusvalintoja lastenlasten hyväksi tehdään siksikin, että halutaan jättää jälki maailmaan, tuntea yhteenkuuluvuutta ja tunnetta siitä, että ollaan jollekin tärkeitä.
– Isovanhemman ja lapsenlapsen välinen suhde on hyvin merkityksellinen. Parhaimmillaan siinä luodaan yhteisiä muistoja, joita lapsenlapsi voi vaalia ja muistella vielä isovanhemman eliniän jälkeenkin.
Pelkän kuluttamisen sijaan nykyajan isovanhemmat haluavat olla läsnä lapsenlapsensa elämässä ja opettaa hänelle hyödyllisiä taitoja.
Erilainen kuin toiset mummot ja papat
Isovanhemmuus on yksi elämän toivotuimmista rooleista, mutta siihen liittyy myös paljon ristiriitoja ja jännitteitä.
Isovanhemmalla ei ole virallisia oikeuksia tai velvollisuuksia, vaan hänellä on vapaus toteuttaa rooliaan haluamallaan tavalla. Vapautta rajoittavat kuitenkin isovanhemmuuteen liittyvät perinteiset ikäkäsitykset, ennakkoluulot ja normit.
Isovanhemmuuden ikäkäsitteeseen liittyvä ristiriita rasittikin monia väitöstutkimukseen haastatelluista isovanhemmista.
– Yhteiskunnan vanhimman edustajan rooliin liittyy paljon kuvitelmia siitä, millaisia perinteiset mummot ja papat ovat ja mitä he tekevät. Siksi monet haastateltavistanikin halusivat korostaa olevansa täysin omanlaisiaan, erilaisia isovanhempia, Kastarinen kertoo.
Lue myös: Kuka kuuluisa mummo olet? Tee testi!
Isovanhemmuus voi olla hyvinkin pitkä ihmissuhde
Nykypäivän isovanhemmat ovat nuorempia ja terveempiä kuin edeltävien sukupolvien mummot ja papat. Osa heistä on myös vauraampia, mikä heijastuu myös lapsenlapseen kohdistuvaan kuluttamiseen.
– Ihmisen elinkaari on pidentynyt niin, että isovanhemmuudessakin on nykyään kyse pitkästä ihmissuhteesta. Tämän päivän lapsilla on vähintään yksi, todennäköisesti useampiakin isovanhempia, jotka näkevät heidän kasvavan ja saavan jopa omia lapsia.
Tämän päivän isovanhemmat voivat myös helpommin keskittyä kuluttamaan vain yhteen lapsenlapseen. Perhekoot ovat pienentyneet niin, että isovanhemmilla on harvemmin kovin montaa lastenlasta.
Isovanhemmat myös tekevät lastenlastensa kanssa aiempaa enemmän asioita yhdessä.
– Isovanhemmilla on nykyään suurempi rooli lastenlastensa arjessa. Lasten aikaa vievissä harrastuksissakin näkyy nykyään enemmän isovanhempia ja lapsenlapsia yhdessä kuin vanhempia ja lapsia, Kastarinen tietää.
Lue myös:
Näin ratkaiset 5 hankalaa tilannetta isovanhempien kanssa
Mitä tehdä, jos lapsenlapsi ei kiinnosta isovanhempaa?
Jaa oma kokemuksesi