Lapsen kehitys 07.10.2015 Päivitetty 22.11.2021

Näin selviät hankalan anopin kanssa – perheterapeutti neuvoo!

Puuttuuko anoppi lasten kasvatukseen? Mollaako hän sinua äitinä? Perheterapeutti neuvoo, miten asia kannattaa ottaa anopin kanssa puheeksi.

Teksti
Else Turunen
Kuvat
Getty Images

Mitä teen, jos anoppi mitätöi kurinpitoyritykseni?

Ongelma: Anoppi on lapsillemme aivan liian lepsu. Jos hän on kylässä ja yritän komentaa lapset pois television tai pikkuleipien ääreltä, anoppi sanoo, että kyllähän sitä lasten pitää saada vähän nauttia.

Ratkaisu: Anoppi kenties haluaa vain toimia hyväntahtoisesti. Hän voi myös kokea mustasukkaisuutta tai ulkopuolisuutta, koska hän haluaisi olla enemmän mukana perheen arjessa ja lasten kasvattamisessa. Hän haluaa ehkä jollain tavalla miellyttää lapsia ja tulla sitä kautta hyväksytyksi.

Hänelle on tehtävä selväksi ja näkyväksi, että perheellä on omat rajat ja säännöt, joiden mukaan kodissa eletään. Mummolassa lapset voivatkin sitten olla rennommin. Se ei haittaa mitään, kun lapsille kertoo, että mummolassa on eri säännöt.

Isovanhemmuus on usein toinen mahdollisuus korjata niitä virheitä, joita kokee tehneensä omien lastensa kanssa. Isovanhempi ei kuitenkaan saa tuoda omia sääntöjään ja näkemyksiään lapsiperheen arkeen, ei etenkään lasten kuullen.

Vanhempien pitäisi osata syyttelemättä kertoa omista tunteistaan: mistä toisen käytöksessä pitää tai mistä ei pidä. Joskus ongelmien syy voi olla siinä, että vanhempi itse on kykenemätön rajaamaan omaa elämäänsä.

Lue myös: Anoppi sekaantuu kasvatukseen

Mitä teen, jos anoppi arvostelee minua äitinä?

Ongelma: Anoppini on aina ollut kotirouva, eikä hän voi ymmärtää, että palasin töihin kun lapseni oli vuoden. Hän arvostelee koko ajan minua äitinä.

Ratkaisu: Meillä jokaisella on omat halumme, toiveemme ja tunteemme sekä näkemystä siitä, millä tavalla haluamme elämäämme elää. Tällöin on hyvä osata puhua niistä ääneen, jotta anoppi voisi helpommin ymmärtää äidin näkökulmaa.

Voi olla myös niin, että joskus äiti tuntee itse syyllisyyttä ja kokee siksi anopin neuvot arvosteluna. Ensin kannattaa tunnistaa omat tunteensa ärtymyksen taustalla. Haluaisiko anoppi ehkä olla tukena, vaikka ilmaisee asian huonosti?

Lue ja naura: Anoppi neuvoi puremaan vauvaa! Vanhempien saamat hulluimmat kasvatusneuvot

Miten teen, jos anoppia ei kiinnosta lapsenlapset ollenkaan?

Ongelma: Anoppia ei kiinnosta lainkaan omat lastenlapset tai meidän vanhempien jaksaminen. Hän vain harrastaa ja matkustelee.

Ratkaisu: Täytyy ymmärtää myös isovanhempien näkökulma. Onko heillä aiemmin ollut aikaa itselleen ja parisuhteelle? Myös isovanhemmilla on oikeus elää elämäänsä toivomallaan tavalla ja nauttia siitä.

Kannattaa kertoa heille, että tilanne harmittaa ja yrittää yhdessä löytää kultainen keskitie. Tärkeintä on säilyttää hyvät välit, sillä se on lapsien etu.

Mikäli vanhempien jaksaminen lasten kanssa on koetuksella, se ei tarkoita sitä, että isovanhemmat ovat ensisijaisesti auttajan roolissa. Tällöin voi yrittää hakea apua myös muualta.

Keskustele: Anoppia ei kiinnosta lapsenlapsi

Mitä teen, jos anoppi paapoo poikaansa kuin vauvaa?

Ongelma: Anoppini ei osaa päästää irti pojastaan. Hän soittelee usein ja meillä käydessään paapoo enemmän poikaansa kuin lapsenlastaan. Tämä kaikki ärsyttää minua.

Ratkaisu: Anoppi varmasti yrittää toimia mielestään hyvin. Hän saattaa olla ymmällään: miksen saa auttaa ja tukea poikaani? Joskus taustalla voi olla pelkoa siitä, että menettää oman lapsensa. Anoppi ei ehkä osaa irtaantua aikuisesta lapsestaan.

Voi myös olla, ettei hän itse ole eriytynyt riittävästi omista vanhemmistaan. Takertuva käytösmalli tuntuu luonnolliselta.

Asiasta on hyvä keskustella niin, että kaikki osapuolet ovat paikan päällä ja voivat tuoda esiin näkemyksensä asiaan. Jos keskustelu ei tuo tulosta, ulkopuolisesta auttajasta voi olla apua.

Lue myös: Sotkeeko anoppi parisuhteesi?

Asiantuntijana perheterapeutti Anne Fast Turusta, www.perheterapeuttiannenylund.fi

Kommentit (1)

Olisikin semmoinen anoppi, joka viitsisi edes kylässä käydä lapsia tervehtimässä, mutta ei. Vaikka olisi kesäloma niin silloinkin on parempaa tekemistä, kuin tarjota tukea perheellemme, kun tukiverkostoa ei meillä ole. Ihan esikoisen syntymästä asti juontaa juurensa tämä tyyli, joka ei ole tänäkään päivänä muuttunut. Esikoinen kyselee, miksi mummi ei ostanut mitään synttärilahjaa, ja pettymyksen näkee pojan silmistä. Muut lapsenlapset ovat sitten kaiken huomion keskipisteessä ja mummi kyllä jakaa aikaansa muille lapsenlapsilleen, mutta meidän lapset hän näyttää unohtaneen. Vara-mummia etsimään siis!

Vastaa käyttäjälle Dahlia Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X