Vanhemmuus Minä vanhempana
19/07/2017

Parhaat ja pahimmat puolet yksinhuoltajuudessa – kuinka monta sinä tunnistat?

Yksinhuoltajan elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta ei parisuhdekaan tee perheestä automaattisesti onnellisempaa. Lue, mitkä ovat yksinhuoltajuuden parhaat ja vaikeimmat puolet.

Yksinhuoltajuus ei ole aina helppoa, mutta siihen liittyy myös monia hyviä puolia.

Parhaat ja pahimmat puolet yksinhuoltajuudessa – kuinka monta sinä tunnistat?

Yksinhuoltajan elämä ei ole ruusuilla tanssimista, mutta ei parisuhdekaan tee perheestä automaattisesti onnellisempaa. Lue, mitkä ovat yksinhuoltajuuden parhaat ja vaikeimmat puolet.

Yksinhuoltajat esitetään usein joko uupuneina suorittajina tai todellisina arjen supersankareina. Totuus taitaa löytyä jostain näiden väliltä. Yksinhuoltajuus sisältää paljon velvollisuuksia, mutta myös korvaamattoman arvokkaita hetkiä. Koostimme yksinhuoltajuuden parhaat ja huonoimmat puolet – moniko niistä tuntuu tutulta?

Parhaat puolet yksinhuoltajuudessa

1. Läheinen suhde lapseen

Yksinhuoltajan ja lapsen välille syntyy usein tavallistakin läheisempi suhde, sillä he viettävät vanhemman ja lapsen keskinäistä laatuaikaa enemmän kahden kesken kuin perheissä, joissa molemmat vanhemmat asuvat saman katon alla.

Myös vanhemman ystävistä tai perhetuttavista saattaa tulla lapselle läheisiä, koska he ovat usein tiiviisti mukana yksinhuoltajaperheen elämässä. Tällainen laajennettu perhe voi olla lapselle kullanarvoinen.

2. Yksinhuoltaja kantaa vastuun, mutta kerää myös kiitokset

Yksinhuoltajan arki on kaukana helposta. Kun lapsen kasvattamiseen ja kodinhoitoon liittyvä vastuu on kokonaan yhden ihmisen hartioilla, kohtaa arjessa monenlaisia haasteita niin jaksamisen kuin aikatauluttamisenkin suhteen.

Toisaalta, kukaan ei myöskään ole jakamassa vanhemmuuden korvaamattomia onnistumisen tunteita ja lapsen hellyydenosoituksia. Jokainen halaus, suukko, kiitos ja hiljaa kuiskattu ”minä rakastan sinua” kuuluu vain ja ainoastaan sinulle.

3. Ei tarvetta kompromisseihin

Lastenkasvatukseen ja arjen päätösten tekeminen ei aina ole helppoa, mutta ainakin yksinhuoltaja välttää niihin liittyvät erimielisyydet ja kompromissit. Oli kyse sitten viikon ruokalistasta, lomakohteista, viikonloppusuunnitelmista tai televisio-ohjelman valinnasta: päätös on sinun!

Ja tätä päätöstä ei muuten murenneta hakemalla toiselta vanhemmalta päinvastaista vastausta.

4. Yksinhuoltajan lapsesta kasvaa vastuullinen

Yksinhuoltaja joutuu suoriutumaan arjen työtaakasta pääasiassa yksin, mutta se on myös mahdollisuus opettaa lapsi toimimaan oma-aloitteisesti ja vastuullisesti. Yksinhuoltajan lapsi oppii auttamaan kodin töissä, sillä vanhempi ei kerta kaikkiaan ehdi tekemään kaikkea yksin. Lisäksi vanhemman esimerkki opettaa lapselle, että ei ole olemassa miesten tai naisten töitä.

Lapsi kulkee myös usein vanhemman mukana ja pääsee vaikuttamaan kodin päätösten tekemiseen aina ruokaostoksista suurempiinkin hankintoihin. Päätöksiin osallistuminen saa lapsen tuntemaan itsensä arvostetuksi, mutta opettaa myös tärkeitä yhteistyön ja päätöksenteon taitoja.

5. Ei riitelyä kotitöistä

Voisi kuvitella, että yksinhuoltajan kantama kotityötaakka olisi kaksi kertaa raskaampi kuin kahden vanhemman kotitalouksissa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Siivousvuorojen jakaminen, niistä nalkuttaminen ja siisteyskäsitysten yhteensovittaminen voivat yllättäen viedä enemmän energiaa, kuin askareen tekeminen ihan omin voimin.

Myös kodin ilmapiiri pysyy leppoisampana, kun turhanpäiväiset riidat loistavat poissaolollaan.

Yksinhuoltajuus vie aikaa ja energiaa.

Yksinhuoltajalla on jatkuvasti kädet täynnä töitä arjen suunnittelun kanssa.

Pahimmat puolet yksinhuoltajuudessa

1. Rahat vähissä

Vaikka yksinhuoltaja kävisi päivätöissä, on raha aina tiukemmalla kuin kahden työssäkäyvän vanhemman taloudessa. Hankinnat, reissut ja harrastukset on aina punnittava rahatilanteen mukaan.

Yksinhuoltaja oppii helposti tinkimään omista menoistaan, sillä lapsen tarpeet laitetaan aina etusijalle. Tiukka rahatilanne voi aiheuttaa myös stressiä, mikä puolestaan kiristää tunnelmaa kotona.

2. Työ ei lopu koskaan

Yksinhuoltajan työpäivä ei todellakaan pääty siihen, kun tullaan töistä kotiin. Yksinhuoltaja huolehtii päivätyönsä lisäksi siivoamisesta, pyykeistä, tiskeistä, ruokailuista sekä lapsen tarpeista. Konkreettisten askareiden lisäksi yksinhuoltaja joutuu tekemään yksin kaiken metatyön eli arjen suunnittelun, mikä voi jo itsessään olla kuormittavaa.

Hiljattain eronnut vanhempi saattaa myös sortua ylisuorittamaan yrittäessään vakuuttaa lapselle, ettei elämänmuutos ole niin suuri, kuin tämä pelkää. Toisen vanhemman kompensoiminen voi johtaa stressiin ja ylikuormittumiseen.

3. Yksinäisyyden tunteilta on vaikea välttyä

Vaikka yksinhuoltaja ei välttämättä kaipaa uutta seurustelusuhdetta, ei yksinäisyyden tunteilta voi aina välttyä. Läheisyyden lisäksi yksinhuoltaja voi kaivata yksinkertaisesti aikuista juttuseuraa, jonka kanssa jakaa arjen sattumuksia.

Koska yksinhuoltaja on pääasiassa yksin vastuussa lapsesta, ei hän myöskään voi lähteä spontaanisti illanviettoihin tai muihin rientoihin ystävien kanssa.

4. Eksä on läsnä elämässä

Parisuhteen päätyttyä moni ei halua olla enää missään tekemissä entisen kumppaninsa kanssa. Kun ex-parilla on yhteinen lapsi, ei tilanne ole yhtä yksinkertainen. Eksän kanssa pitää viestiä viikonlopuista ja loma-ajoista, muistuttaa lapsen juhlista ja sopia aikatauluista.

On tietysti hienoa, että molemmat vanhemmat ovat mukana lapsen elämässä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinä haluaisit viettää aikaa entisen kumppanisi kanssa.

5. Ero voi saada lapsen oireilemaan

Vanhempien ero on lapselle kova paikka. Lapsi kokee perhetilanteen muutoksen hämmentävänä, ja saattaa syyttää yksinhuoltajaksi jäänyttä vanhempaa perheen hajoamisesta.

Vaikka vanhempi tekee parhaansa, jotta lapsi tuntisi olonsa edelleen yhtä lailla rakastetuksi, ei hylätyksi tulemisen tunteelta voi aina välttyä. Lapsi saattaa reagoida tuntemuksiinsa hyökkäävyydellä tai vetäytymisellä, jolloin vanhemmalta vaaditaan erityisen paljon myötätuntoa ja kärsivällisyyttä. Omat eroon liittyvät tunteet ja niiden käsitteleminen voivat jäädä sivuosaan, kun lapsi kaipaa erityistä tukea.

Lähteet: Cosmopolitan.comLivestrong.com, Momjunction.com, Popsugar.com

Lue myös:

5 asiaa riittävät hyvään äitiyteen

5 asiaa, jotka vain vuoroviikkovanhemmat ymmärtävät

Tuliko ero? Näin huomioit lapsen tunteet

Avainsanat

Kommentit

Hei, yksinhuoltajana (lapsen isä ei ole koskaan nähnytkään lastaan, eikä tunnustanut sitä) allekirjoitan nuo parhaat puolet. Mutta en ymmärrä, miksi tässä ”pahimmissa asioissa” sekoitetaan yksinhuoltajuuteen yhteishuoltajuus, jotka on mielestäni täysin eri asiat. Jos olet yksinhuoltaja, olet täysin yksin vastuussa lapsesta, eikä silloin pahimpiin asioihin voi liittyä mitkään yhteishuoltajuuden ongelmat. :/

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.