Vanhemmuus Minä vanhempana
26/08/2016

Ryhtyäkö sijaisvanhemmaksi – mitä se vaatii?

Lasten sijoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja sijaisperheistä on huutava pula. Vain alle 40 prosenttia huostaanotetuista lapsista saa sijaisperheen. Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi?

Ryhtyäkö sijaisvanhemmaksi – mitä se vaatii?

Lasten sijoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja sijaisperheistä on huutava pula. Vain alle 40 prosenttia huostaanotetuista lapsista saa sijaisperheen. Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi?

Lasten huostaanotot ja sijoitukset biologisen kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet. Usein syynä ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ja lasten hoitamisen laiminlyönti.

Huostaanotettuja lapsia sijoitetaan sekä perhesijoituksiin että laitoksiin. Perhehoidossa lapsi saa turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön silloin, kun omassa kodissa asuminen on mahdotonta. Perhehoidon tavoite on tarjota lapselle turvallinen koti, jossa arki on tasapainoista ja ennakoitavissa.

Perhesijoituksessa lapsi elää sijaisperheen jäsenenä. Sijaisperheen merkitys lapsen kehitykselle on huomattu merkittäväksi kiintymyssuhteiden muodostumisen kannalta. Perhesijoitukset ovat myös yhteiskunnalle taloudellisesti laitosmaisia hoitomuotoja edullisempi ratkaisu.

Sijoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Monien sijoitettujen lasten sijoitustarve kestää aikuisikään asti, ja sijaisperheen luomat ihmissuhteet jatkuvat aikuistumisen jälkeenkin.

Lue myös: Sijaisvanhempi Satu Taiveaho: En enää koe olevani lapseton

Kuka voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi?

  • Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä sekä yksineläjä että perhe. Sijaisperheen ihmissuhteiden on oltava hyvät ja elämän turvallista.
  • Sijaisvanhemmilla voi olla omia biologisia lapsia.
  • Sijoitettuja lapsia voi olla perheessä neljä, mutta lukuun lasketaan myös biologiset alle kouluikäiset lapset. Eli jos perheessä on kaksi alle kouluikäistä biologista lasta, se voi ottaa kaksi sijoitettua lasta.
  • Uusperheet soveltuvat hyvin sijaisperheiksi.
  • Sijaisvanhemmille ei ole asetettu ikärajoja, mutta perhettä etsiessä pyritään siihen, että vanhempi sopisi ikänsä puolesta lapsen biologiseksi vanhemmaksi.
  • Sijaisperheen vanhemmat voivat käydä normaalisti töissä kodin ulkopuolella tai he voivat toimia sijaisvanhempina päätoimisesti.
  • Lapsi ja perhe saavat tutustua toisiinsa ennen sijoituspäätöstä.
  • Alle 18-vuotiaita hoitavalta vaaditaan rikosrekisteriote.
  • Sijaisperheeksi ryhtyviltä pyydetään lääkärinlausunto, joka todentaa, ettei perheellä ole terveydellisiä esteitä vastata lapsen tarpeisiin.
  • Sijaisvanhemmaksi ei voi ryhtyä, jos perheessä on akuutti, toistuva tai pitkäaikainen lastensuojelun tai toimeentulotuen asiakkuus, akuutti, toistuva tai pitkäaikainen päihde- tai mielenterveysongelma, meneillään oleva huoltajuuskiista, kriisi omassa elämässä tai vakava sairaus.

Mitä sijaisvanhemmuus vaatii?

Ennen sijaisvanhemmuutta tulevien sijaisvanhempien on käytävä PRIDE-ennakkovalmennus, joka antaa tietoa tulevasta. Kaupungit, alueelliset sijaishuollon tai perhehoidon yksiköt, järjestöt sekä yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat järjestävät valmennuskursseja.

Sijaisvanhemmilta vaaditaan sellaista terveyttä ja voimavaroja, jotka riittävät lapsen hoitamiseen. Varsinkin alussa sijoitettu lapsi voi vaatia paljon sijaisvanhempien aikaa.

Vanhemmilla tulee olla aikaa myös yhteistyöhön lapsen biologisten vanhempien, sosiaalityöntelijöiden sekä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa.

Perheen kodin tulee olla sellainen, että sijoitetulle lapselle on omaa tilaa ja rauhaa. Tavallinen perheasunto on toki riittävä.

Lue myös: Mitä adoptioneuvonnassa kysytään?

Mistä tukea sijaisvanhemmuuteen?

Sijaisperheellä on oikeus koulutukseen ja työnohjaukseen. Niiden avulla vahvistetaan sijaisvanhempien osaamista ja jaksamista.

Sijaisvanhemmille on tarjolla paljon erilaisia vertaisryhmiä. Yksi vertaistuen muoto on mentorointi, jossa kokenut ja kouluttautunut perhehoitaja antaa vertaisasiantuntija-apua aloittelevalle tai vaikeassa tilanteessa olevalle sijaisvanhemmalle.

Jos sijoitus päättyisi, sijaisperheelle tarjottaisiin tukea ja ohjausta.

Keskustele: Sijaisvanhemmaksi ryhtyvät ja sijaisvanhempina olevat

Saako sijaisvanhemmuuteen rahallista tukea?

Sijaisvanhemmalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Palkkio määräytyy lapsen hoidettavuuden perusteella. Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen ruokaan, vaatetukseen ja muihin päivittäisiin menoihin. Se on verotonta.

Vuoden 2016 alusta lähtien hoitopalkkion vähimmäismäärä on 691,25 euroa ja kulukorvauksen vähimmäismäärä 409,59 euroa.

Sijaisperheistä on pulaa

Vuonna 2014 kodin ulkopuolella oli sijoitettuna 17 958 lasta ja nuorta. Huostaanotettuja tai kiireellisesti sijoitettuja heistä oli 10 675. Kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista 6 880 oli saanut sijaisperheen. Tämä on vain 38 % kaikista sijoituksista.

Valtakunnallinen sijaisvanhempien rekrytointikampanja Ajoissa kotiin järjestetään 3.–18.9.2016. Kampanjan avaus järjestetään Lahdessa lauantaina 3.9.2016.

Ajoissa kotiin -kampanjaa koordinoi Perhehoitoliitto ry, joka on alueellisten sijaisvanhempien ja perhehoitajien yhdistysten kattojärjestö. Perhehoitoliitto myös ylläpitää sijaisvanhemmaksi-sivustoa, joka tarjoaa tietoa sijaisvanhemmuudesta.

Lue myös:
Kymmenen kysymystä adoptiosta
Äidin persoonallisuushäiriö johti huostaanottoon

Lähteinä Perhehoitoliitto ja Helsingin Diakonissalaitos Perhehoidon tukipalvelu

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.