Minun tarinani 16.12.2015 Päivitetty 21.11.2022

Synnyitkö 80-luvulla? Näin erilaisia olivat äitisi odotus ja synnytys verrattuna nykyaikaan

1980-luvulla synnyttäjiltä ajeltiin alapää, synnytettiin rivissä, ja alkoholin vaikutuksia sikiöön alettiin vasta ymmärtää. 30 vuotta sitten oli aika erilaista kuin nykyään olla raskaana, synnyttää ja hoitaa vauvaa.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
123RF
9 kommenttia

1. Kaikki eivät päässeet ultraäänitutkimukseen

Ultraäänitutkimuksia tehtiin, mutta niitä ei ollut mahdollista tarjota kaikille. Lisäksi osa lääkäreistä suhtautui ultraäänitutkimukseen epäilevästi, koska sen turvallisuutta ei ollut tutkittu loppuun asti.

Nykyään kaikki odottajat pääsevät ultraan ilmaiseksi kaksi kertaa ja tarvittaessa useamminkin.

2. Alkoholin vaikutuksia sikiöön alettiin vasta ymmärtää

Aiemmin äitejä oli saatettu kehottaa nauttimaan lasillinen konjakkia silloin tällöin keskenmenon välttämiseksi. 80-luvulla alettiin arvella, että alkoholi lisää keskenmenoriskiä. Tupakoinnin vahingollisuudesta äidit jo tiesivät, mutta silti 15,5 prosenttia odottajista tupakoi.

Lue myös: Onko alkoholista haittaa alkuraskaudessa?

Vaikka tupakoinnin vaarat sikiölle ovat nykyään hyvin tunnettuja, tupakoivia odottajia on edelleen lähes saman verran (15,3 prosenttia).

3. Synnyttäjiltä ajeltiin alapään ihokarvat ja annettiin peräruiske

Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa synnyttäjä otettiin vastaan näin: Omat vaatteet jätettiin säilytykseen ja äidille annettiin sairaalan vaatteet, muun muassa jo nykyäänkin tutut verkkoalushousut. Sitten ohjattiin suihkuun, alapään ihokarvat ajettiin ja annettiin peräruiske.

Lue myös: Perätilasynnytys: sektio ei ole aina paras vaihtoehto

Nykyään ihokarvoja ei ajella, ja peräruiske annetaan yleensä vain pyydettäessä.

4. Isä ei välttämättä päässyt mukaan synnytykseen

Isän tai muun tukihenkilön mukanaolo synnytyksessä oli jo hyväksyttyä. Edellytyksenä oli, että tämä oli osallistunut vähintään kolme kertaa perhevalmennukseen, ja siitä oli merkintä neuvolakortissa. Jos sairaalassa oli ruuhkaa, isä tai tukihenkilö ei välttämättä päässyt mukaan synnytykseen.

Lue myös: Näin isät sekoilevat synnytyssalissa

5. Saleissa maattiin riveissä synnyttämässä

Yksityisiä synnytyssaleja oli vasta harvassa sairaalassa, ja useimmat synnyttivät vieri vieressä toisten kanssa vain verho näkösuojana.

Nykyään synnytetään yksityisissä synnytyssaleissa. Jos saleja ei ole vapaana, sairaala ei pysty ottamaan uusia synnyttäjiä vastaan, vaan heidät ohjataan toiseen sairaalaan.

6. Epiduraalin sai alle kymmenen prosenttia synnyttäjistä

Epiduraalipuudutuksen saanti riippui anestesialääkärin virka-ajoista ja työkiireistä. Tosin synnytystä ilman kivunlievitystä pidettiin parhaana vaihtoehtona. Yleisimmin kipua lievitettiin kipulääkkeillä ja ilokaasulla.

Nykyään useimmat synnyttäjät saavat jotain kivunlievitystä, yleisimmin ilokaasua (51,5 prosenttia) ja epiduraalin (49 prosenttia).

Lue lisää: Synnytyskivun hoitokeinot: nämä ovat tarjolla synnyttäjälle

7. Väliliha leikattiin lähes poikkeuksetta

Episiotomia eli välilihan leikkaus tehtiin käytännössä kaikille ensisynnyttäjille ja usein myös uudelleensynnyttäjille. Tosin sen välttämättömyyttä oli alettu kyseenalaistaa.

Nykyään välilihan leikkausta ei tehdä rutiininomaisesti, vaan suositaan luonnollista repeämää.

Lue lisää: Näin venytät välilihaa ennen synnytystä

8. Vauva erotettiin äidistä heti syntymän jälkeen

Luultiin, että vauva kaipaa rauhaa ja asiantuntevaa tarkkailua, joten vauva vietiin pois äidin luota henkilökunnan tarkkailtavaksi. Tutkimukset kuitenkin osoittivat, että vastasyntynyt kaipaakin läheisyyttä ja tuttuja ääniä. Niinpä Lääkintöhallitus alkoi 1980-luvun puolivälissä suositella, että vauva nostetaan äidin rinnalle heti syntymän jälkeen.

9. Sairaalassa oltiin synnytyksen jälkeen viikko

Vierihoito oli vapaaehtoista, mutta imetykseen kannustettiin. Jos äiti halusi levätä, hoitajat toivat vauvan vain syötettäväksi. Muun ajan vauva oli isossa salissa toisten vauvojen kanssa. Vierailijat pääsivät katsomaan vauvaa suuren lasiseinän takaa. Tutti oli käytössä lähes kaikilla vauvoilla.

Nykyään sairaalassa vietetään keskimäärin kolme päivää, vierihoito on yleinen käytäntö ja vauvaa syötetään lapsentahtisesti. Tutin käyttöä ei suositella ennen imuotteen oppimista.

Lue lisää: Näin toivut synnytyksestä

10. Kunnallisia päivähoitopaikkoja riitti vain noin puolelle lapsista

Jos äiti halusi palata töihin heti äitiysloman jälkeen, perhe saattoi joutua palkkaamaan oman lastenhoitajan.

Nykyään kunnilla on velvollisuus järjestää päivähoitopaikka kaikille sitä tarvitseville lapsille.

Lue myös: Oletko kasvattajana virallinen valmentaja vai kaksisormilaiskiainen? Testaa!

11. Lapsilisä ensimmäisestä lapsesta oli 1988 markkaa (vastaa noin 649 euroa nykyrahassa) vuodessa

Nykyään lapsilisää maksetaan ensimmäisestä lapsesta 95,75 euroa kuukaudessa.

Lähteet: Kaksplus-lehden ja Väestöliiton yhteisjulkaisu Kotineuvola 85, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kela ja Terveyskirjasto. Tilastotiedot vuosilta 1987  ja 2014.

Lue myös

Väsyneiden äitien noloimmat mokat: lue ja naura!

10 merkkiä, että olet valvonut liikaa

Äidin kehitysvaiheet: tunnistatko itsesi?

Kommentit (9)

Vuonna 1988 lapsilisää ei maksettu joka kuukausi, vaan kerran kolmessa kuukaudessa, joten noin ruhtinaallinen summa ei tullut joka kuukausi.

Esikoiseni syntyi 80-luvun loppupuolella. Juuri mikään noista väittämistä ei pitänyt paikkaansa. Ennemminkin kuuluivat 70-luvulle tai ihan 80-luvun alkuun.

Vuonna -85 keski-pohjanmaalla ei kyllä enää mitään karvoja ajeltu rutiinisti eikä synnytetty rivissä vaan ihan yksityisessä huoneessa, mieskin sai olla mukana halutessaan. Niin ja yksi ultra raskauden aikana kuului jokaiselle.

Sen sijaan vuonna 1959 kyllä ajeltiin karvat ja synnytettiin rivissä verho välissä.

Ultra tehtiin muistaakseni viikolla 12. ja se tehtiin Oulussa ainakin kaikille. Välilihaa ei leikattu minulta ja minun tietämysken mukaab vain siinä tapuksessa kun lapsi ei mahdu tulemaan maailmaan. Pakko oli kirjoittaa vaikka tää on jo vanhanjuttu mutta tulee niin väärä kuva 80-luvun synnytyksistä. Saattaa tientenkin olla että Oulussa oltiin aikaa edellä. Päivähoitopaikkoja ei ollut kaikille. 90-luvulla sitten tuli laita siitä että kunnan on järjestettävä hoitoa kaikille all 7- vuotiaille- Lapsilisän määrää en muista mutta kyllä se tarpeeseeen tuli.:)

Ei pidä paikkansa OYS: sssa, jossa synnytin vuonna 1988 ja 1989 yksiyisessä huonessa . Sain epiduraalipuudutteen keskellä yötä mutta antoivat sen liian aikaisin ja supistukset loppuivat!Sen sai halutessaan jo silloin kuka vain. Muistn kun sitä pohdittiin synnytysvalmennuksessa. Toisen synnytys meni sytjakkaasti ilokaasulla ja niin tekisin nyt jos nyt synnnyttäisn. Lapsi oli jo toisena päivänä vierihoidossa. Sen sai valita. Eka lapsen kanssa olin viikon ja yksi päivää sairaalassa ..olisin päässyt aikasemmin mutta lapselle piti antaa valohoitoa. Toisen lapsen kanssa pääsin kotiin jo kolmantena päivä… olin kyllä väsynyt ja olisi ollut varmaan hyvä levätä sairaalassa pitempään.

lisään vielä että mieheni oli synnytyksessä mukana ja kun poika syntyi kello 11 yöllä .. mies oli mukana punnituksess aja paesemässä mies viipyi synnytyssalissa luonamme kello kahteenyöllä. Poika nukkui hänen sylissään kapaloissa lähes koko ajan . Minut ja poika vietiin osatolle kello kahden jälkeen vasta. Kiitos ihan mahtavalle käitöllä Terttu Koivistolle , joka sattumalta oli mukan nmolemmissa synnytyksissä.

Lapsilisä oli 1988 markkaa vuodessa, eli noin 977 euroa. Siis VUODESSA.

997 euroa on lähes kuusi tuhatta markkaa

Vastaa käyttäjälle Ope Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X