Synnytys 03.12.2015 Päivitetty 12.08.2021

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä – Näin ehkäiset, tunnistat ja hoidat sen

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleinen ongelma. Pitkään jatkuva oireilu voi vaikuttaa lapsen kehitykseen, joten sen hoitaminen olisi tärkeää. Lääkärit ja neuvolat pyrkivät tunnistamaan masennuksen, mutta vastuu asian puheeksi ottamisesta jää usein vanhemmalle itselleen.

Teksti
Otso Karhu
Kuvat
123RF

Synnytyksen jälkeinen masennus on yleinen ongelma juuri lapsen saaneilla vanhemmilla. Erään brittitutkimuksen mukaan jopa 40 prosenttia vanhemmista kärsii mielenterveysongelmista raskausaikana tai pian sen jälkeen. Heistä alle puolet haki apua oireisiinsa.

Suomessa synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu vuosittain noin 10–15 prosenttia äideistä. Isistä vajaa 10 prosenttia kertoo kokevansa oireita, ja heistä noin neljä prosenttia saa masennusdiagnoosin.

Tarkkaa arviota on vaikea tehdä, sillä laajaa kyselytutkimusta ei Suomesta vielä ole. Koska monen masennus jää salaiseksi, luvut voivat vääristyä. Arviolta vain 20–40 prosenttia masennustapauksista tunnistetaan ja hoidetaan asianmukaisesti.

Viime vuosina vanhempien masennuksesta on ryhdytty puhumaan avoimemmin, mutta silti monen on vaikea tunnistaa raskausajan tai synnytyksen jälkeinen masennus ja hakea siihen apua.

Lue lisää: Raskausmasennus on yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus

Mistä synnytyksen jälkeinen masennus johtuu?

Äideillä hormonitasapainon muutokset ja väsymys herkistävät mielialavaihtelulle. Myös yksinäisyys, tuen puute sekä parisuhde- ja rahaongelmat altistavat masennukselle.

Kuka vain voi masentua, myös esimerkiksi adoptioäidit, tai vaikka aiempaa masennustaustaa ei olisi.

Äidit, jotka eivät varaudu siihen, että vauva voi olla rasittava ja oma olo onneton, sairastuvat herkemmin. Kovasti työorientoitunut taas voi kokea arvottomuutta, kun vauvalta ei saa palautetta samoin kuin työkavereilta tai suoritetuista työtehtävistä.

Myös entiset kokemukset vaikuttavat. Jos lapsen saaneella äidillä on jo kerran ollut synnytyksen jälkeinen masennus, sillä on jopa 50–60 prosentin riski uusiutua uuden raskauden aikana.

Mitkä ovat synnytysmasennuksen oireet?

Masennus on kyvyttömyyttä nauttia ja iloita asioista ja tuntea mielihyvää. Ihminen on usein uupunut, pelokas ja ahdistunut. Keskittymiskyky heikkenee ja syyllisyyden sekä alemmuuden tunne lisääntyy.

Ruokahalu ja unensaanti voivat muuttua selvästi. Oireet voivat muistuttaa jopa paniikkihäiriötä.

Äiti saattaa pelätä terveytensä puolesta ja samalla vahingoittavansa vauvaa. Osa saa harhakuvitelmia. Joillain lisääntyy riski sairastua lapsivuodepsykoosiin, mutta tämä on hyvin harvinaista.

Voimakkaimmillaan synnytyksen jälkeinen masennus on kolme ensimmäistä kuukautta, jonka jälkeen se yleensä laantuu. Palautumisodote vauva-ajan masennuksesta on usein erittäin hyvä.

Keskustele: Kokemuksia synnytysmasennuksesta

Miksi vanhemmilla on vaikeuksia hakea apua?

Moni vanhempi tuntee häpeää sairastuttuaan masennukseen, ja sen myöntäminen on vaikeaa jopa itselleen. Masentunut voi pelätä näyttäytyvänsä toisillehuonona tai kykenemättömänä vanhempana.

Tämä voi myös olla äidin ensimmäinen kokemus masennuksesta, ja se pelottaa ja lamaannuttaa. Masennuksen hyväksyminen voi olla vaikeaa, jos muut asiat elämässä ovat kunnossa.

Äidit voivat myös olla epävarmoja, onko heidän kurja olotilansa vain osa raskautta.

Yhä useammin vauva “tehdään” suunnitellusti, kuin tilaustyönä sopivaan elämäntilanteeseen. Kun lapsi on niin toivottu, surun ja ahdistuksen kokeminen voi tuntua vanhemmasta väärältä.

Erityisesti lapsettomuudesta kärsineet kokevat, ettei kauan kaivatun lapsen tuottamasta olosta voi valittaa.

Lue myös: Isän itsemurha muutti kaiken: ”Olen edelleen ylpeä hänestä”

Miten synnytyksen jälkeinen masennus vaikuttaa parisuhteeseen?

Masennus voi ajaa parisuhteen lujille. Väsymyksestä ja alakulosta syntyy usein riitoja, turhautumista ja seksuaalista haluttomuutta.

Aviopuoliso ei aina ymmärrä, miksi ennen niin tarmokas ja elämänmyönteinen puoliso muuttuu itkeskeleväksi. Nopeasti kasvanut vastuu sekä alakuloisen puolison että lapsen jaksamisesta voi luoda myös toiselle masennusoireita.

Lue myös: Näin äidin synnytysmasennus vaikuttaa vauvaan

Keskustele: Lamaannuttaako masennus?

Miten isät kärsivät synnytysmasennuksesta?

Isät eivät käy usein neuvolassa, jolloin heidän olotilansa ei tule esiin yhä selvästi. Monet isät kokevat, ettei heiltä ole tiedusteltu vointia koko vauva-ajan aikana kertaakaan. Osalla tämä liittyy vanhoihin tapoihin.

Kasvatusasiantuntijat ovat ehdottaneet, että neuvolassa pitäisi olla muutama käynti erikseen isällekin.

On tärkeää, että vanhemmuutta jaetaan. Moni isä kertoo olevansa alakynnessä kasvatusvastuussa. Taloushuolet, kielteiset lapsuuskokemukset, kasvatuksen ulkopuolelle jättö ja yllätysraskaudet lisäävät myös isien masennusta.

Lue lisää: Isän synnytyksen jälkeinen masennus on luultua yleisempää

Miten ehkäistä synnytyksen jälkeinen masennus?

Perhe- ja ystävyyssuhteet ovat avainasemassa. Kannattaa miettiä jo ennen synnytystä, ketkä voivat toimia tukiverkkona ja auttaa arjessa.

Tutkimus kertoo, että kulttuureissa, joissa sukulaisnaiset ja naapurit hoivaavat vastasyntynyttä äitiä ja vauvaa aktiivisesti, ei ole juurikaan synnytysmasennusta. Jos tuoreen äidin oma äiti tai puolison äiti on tukena vauva-arjessa, nainen voi paremmin.

Omaa aikaa ei sovi unohtaa. Kumpikin vanhemmista ansaitsee omaa tilaa joka viikko.

Lisäksi neuvolakäynnillä ja lääkärissä on tärkeää olla avoin olostaan ja aiemmista masennuksistaan. Lääkärit ja neuvolat pyrkivät tunnistamaan masennuksen, mutta vastuu asian puheeksi ottamisesta jää usein vanhemmalle itselleen.

Lääkärin ei koskaan tulisi antaa vain lääkereseptiä, vaan huolehtia siitä, että vanhempi käy myös muutaman kerran psykologilla. Jos lääkäri tarjoaa vain lääkkeitä, kannattaa lähetettä psykologille kysyä. Moni on hyötynyt myös psykoterapiasta, johon saa tukea Kelalta.

Keskustele: Kannattaako hankkia lapsia, jos tukiverkko ei ole kunnossa?

Miten masentunutta ei kuulu auttaa?

Masennus on hyvin yleistä ja luonnollista raskausaikana. Läheisten on tärkeä muistaa, ettei äiti usein voi asialle mitään.

Masentuneen oloa ei saa koskaan vähätellä, tai pyytää tätä ryhdistäytymään. Taudin ominaislaatu on juuri ryhdistäytymisen vaikeus.

Lue myös:

Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta kärsinyt Reena: ”En pystynyt edes viemään roskapussia”
Raskausmasennus – jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus

Lisätietoa, puhelinpalvelu ja apua masennukseen: Äimä – Äidit irti synnytysmasennuksesta ry. Juttuun on haastateltu Äimän puheenjohtaja Leena Honkavaara. Muut lähteet: Arja Hartikainen, Äidit irti masennuksesta ry, Terveyskirjasto ja THL.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X