Vanhemmuus Minä vanhempana
06/07/2017

Syntyvyys laski alkuvuonna ennätyksellisen rajusti – pysyvä ilmiö vai taantuman seurausta?

Syntyvyys Suomessa oli alkuvuonna 2017 ennätyksellisen alhaalla. Jos trendi jatkuu, Suomessa syntyy vuonna 2017 enää alle 50 000 vauvaa. 

Syntyvyys laski alkuvuonna ennätyksellisen rajusti – pysyvä ilmiö vai taantuman seurausta?

Syntyvyys Suomessa oli alkuvuonna 2017 ennätyksellisen alhaalla. Jos trendi jatkuu, Suomessa syntyy vuonna 2017 enää alle 50 000 vauvaa. 

Jos trendi jatkuu, syntyvyys painuu vuonna 2017 ensi kertaa alle 50 000:n sitten nälkävuoden 1868. Ennuste on, että Suomessa syntyisi kuluvana vuonna vain noin 49 000 vauvaa.

Alkuvuoden lasku syntyvyydessä on niin raju, että jopa tutkijat epäilivät lukuja. Tammi-toukokuun lukema oli edellisvuotta seitsemän prosenttia alempi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan muutos on aivan poikkeuksellinen.

Syntyvyyden lasku on ollut myös yllättävän nopea: viime vuonna Suomessa syntyi kaikkiaan 52 814 lasta, vuonna 2010 lapsia peräti reilut 60 000.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Yle.

Taantuma voi johtaa syntyvyyden laskuun

Tutkijatkaan eivät osaa sanoa, onko syntyvyyden laskussa kyse pysyvästä ilmiöstä vai onko se vain ohimenevää seurausta pitkästä talouden laskukaudesta. On tiedossa, että taloudellinen epävarmuus johtaa siihen, että ensimmäisen lapsen hankintaa lykätään.

Pitkän taantuman aikana Suomessa on myös säästetty päivähoidosta ja koulutuksesta. Toisaalta vuosien 2008–2010 laskukauden aikana koettiin vauvabuumi.

Lapsiperheet kaipaavat rahan lisäksi joustoa ja mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe-elämä tyydyttävästi. Pätkätyösuhteissa perhevapaalle jääminen voi tuntua liian suurelta taloudelliselta riskiltä.

Ilmapiiri, jossa vanhemmuus nähdään velvoitteiden viidakkona, voi osaltaan vaikuttaa syntyvyyteen. Osa nuorista aikuisista on ilmoittanut Väestöliiton Perhebarometrissä (2015), että lapset eivät sovi heidän elämäntyyliinsä. Niiden suomalaisten, jotka eivät halua lainkaan lasta tai korkeintaan yhden lapsen, määrä on kasvanut.

Ja toisaalta aina lasta ei saa, vaikka kuinka toivoisi: osa pareista kärsii lapsettomuudesta, johon hedelmöityshoidotkaan eivät tuo helpotusta.

Konservatiivinen perhepolitiikkakin taustalla?

Syntyvyys on ollut laskussa Suomessa jo pidemmän aikaa. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo on arvellut aiemmin, että syntyvyyden lasku Suomessa voi selittyä osittain sillä, että täällä on erkaannuttu pohjoismaisesta tasa-arvoperinteestä.

Hiilamon mukaan Suomessa on arvioitu, että konservatiivinen perhepolitiikka tukee korkeaa syntyvyyttä ja tuettu niin sanottua elättäjämallia, jossa lähdetään siitä, että äiti hoitaa lapsia kotona, kunnes kotihoidontuki loppuu – mutta tämä ei olekaan johtanut toivottuun lopputulokseen.

Kuuden viime vuoden aikana Suomi on pudonnut eurooppalaisittain keskitasoa alemman syntyvyyden maihin. Meillä on jo selvästi alempi syntyvyys kuin Ruotsissa tai Norjassa.

Lähteet: THL:n Perinataalitilasto ja Ylen uutinen Tutkijat eivät olleet uskoa lukuja – lapsia syntynyt alkuvuonna ennätysvähän

Lue myös:

Syntyvyys laski taas – katso oman alueesi tilanne
Miksi syntyvyys Suomessa laskee? 9 selitystä
Nämä ovat lapsettomuuden yleisimmät syyt

Avainsanat

Kommentit

”Osa nuorista aikuisista on ilmoittanut Väestöliiton Perhebarometrissä (2015), että lapset eivät sovi heidän elämäntyyliinsä. Niiden suomalaisten, jotka eivät halua lainkaan lasta tai korkeintaan yhden lapsen, määrä on kasvanut.”
Onneksi myös he saavat julkisuutta.
https://yle.fi/uutiset/3-9702427

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.