Vanhemmuus Minä vanhempana
24/04/2017

Syntyvyys laski taas – katso oman alueesi tilanne

Syntyneiden määrä on pienentynyt jo kuuden vuoden ajan: vuonna 2016 Suomessa syntyi enää 52 814 lasta. Alueiden erot ovat isot: kokonaishedelmällisyysluku oli suurin Keski-Pohjanmaalla.

Syntyvyys laski taas – katso oman alueesi tilanne

Syntyneiden määrä on pienentynyt jo kuuden vuoden ajan: vuonna 2016 Suomessa syntyi enää 52 814 lasta. Alueiden erot ovat isot: kokonaishedelmällisyysluku oli suurin Keski-Pohjanmaalla.

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys on Suomessa painunut 1,57 lapseen naista kohden. Alueiden väliset erot kokonaishedelmällisyysluvussa ovat kuitenkin suuret: Keski-Pohjanmaalla luku on 2,13, kun taas Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla 1,45.

Viimeksi kokonaishedelmällisyysluku oli pienempi vuonna 1973, jolloin se oli 1,50.

 

Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät laskentavuoden tasolla.

Viime vuonna esikoisen synnyttäneet olivat keskimäärin 29,1 vuoden ikäisiä. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut 10 vuodessa kokonaisen vuoden.

Miksi syntyvyys Suomessa laskee – 9 selitystä

Pohjanmaa on vauvamyönteisin alue

Syntyvyys oli Suomen alueista korkein Pohjanmaan maakunnissa: Keski-Pohjanmaalla syntyi keskimäärin 2,13 lasta naista kohden ja Etelä-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla 1,91.

Tilanteeseen vaikuttaa osaltaan se, että taloudellinen hyvinvointi vaikuttaa tutkitusti lapsilukuun. Keski-Pohjanmaan maakunnassa työttömyys on tuntuvasti alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa keskimäärin.

Työllisyys ei kuitenkaan yksi yhteen selitä hedelmällisyyslukuja: Pohjois-Pohjanmaalla ollaan vauvamyönteisiä, mutta työttömiä on kuitenkin ollut viime vuosina keskimääräistä enemmän.

Vähiten lapsia syntyi Uudenmaan maakunnassa, keskimäärin 1,45 lasta naista kohden. Eniten kokonaishedelmällisyysluku aleni Etelä-Karjalan maakunnassa ja Pohjois-Savon maakunnassa.

Kokonaishedelmällisyysluku nousi eniten Kainuussa, Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla.

Ainoa maakunta, jossa syntyvyys oli viime vuonna väestön uusiutumistason yläpuolella, oli Keski-Pohjanmaa. Väestön uusiutumistason rajana pidetään kokonaishedelmällisyyslukua 2,1.

Kokonaishedelmällisyysluku maakunnittain

Koko Suomen hedelmällisyysluku oli viime vuonna 1,57.

Keski-Pohjanmaa: 2,13
Etelä-Pohjanmaa: 1,91
Pohjois-Pohjanmaa: 1,91
Pohjanmaa: 1,84
Kainuu: 1,79
Ahvenanmaa: 1,79
Satakunta: 1,66
Kymenlaakso: 1,62
Pohjois-Karjala: 1,61
Keski-Suomi: 1,60
Kanta-Häme: 1,59
Lappi: 1,59
Etelä-Savo: 1,58
Pohjois-Savo: 1,54
Etelä-Karjala: 1,52
Pirkanmaa: 1,51
Päijät-Häme: 1,51
Uusimaa: 1,45
Varsinais-Suomi: 1,45

Seinäjoki kärjessä, Helsinki peränpitäjänä

Vähintään 50 000 asukkaan kunnista korkein syntyvyys oli Seinäjoella, jossa kokonaishedelmällisyysluku oli 1,87 vuosina 2012–2016. Seuraavaksi korkein syntyvyys oli Oulussa, 1,84, ja kolmanneksi korkein Porvoossa, 1,82.

Helsingissä kokonaishedelmällisyysluku oli alhaisin, 1,30. Turussa luku oli samaa tasoa, 1,32, ja Tampereella 1,40.

Lähde: Tilastokeskus

Nämä ovat lapsettomuuden yleisimmät syyt 

Irlanti ja Ranska ovat suuren syntyvyyden maita

Euroopan tasolla syntyvyys on suurinta Irlannissa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa.

Alhaisimmat syntyvyysluvut löytyvät puolestaan Etelä-Euroopasta: Italiasta, Portugalista ja Kreikasta.

Suomi on EU-tasolla syntyvyydessä keskikastia: ei korkean syntyvyyden maa mutta ei kuitenkaan vielä Etelä-Euroopan lukujen tasolla.

Suomen kanssa suunnilleen samalla tasolla syntyvyydessä olivat vuonna 2015 muun muassa Malta, Alankomaat ja Slovenia.

Lähde: Eurostat

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.