Vanhemmuus Minä vanhempana
26/03/2016

Täällä pelastetaan lasten henkiä – päivä rapistuvalla Lastenklinikalla

Kenguruhoitoa, jumittuvia hissejä ja seitsentuntisia leikkauksia. Vietimme päivän Lastenklinikan rapistuvilla käytävillä ja ahtaissa huoneissa, joissa varjellaan kaikkein pienimpien elämää.

Lastenklinikalla on Tove Janssonin seinämaalauksia.

Täällä pelastetaan lasten henkiä – päivä rapistuvalla Lastenklinikalla

Kenguruhoitoa, jumittuvia hissejä ja seitsentuntisia leikkauksia. Vietimme päivän Lastenklinikan rapistuvilla käytävillä ja ahtaissa huoneissa, joissa varjellaan kaikkein pienimpien elämää.

Pitkä mies on taittunut keskoskaapin viereen. Hän hyräilee kaapin pienestä sivuluukusta Pelle Miljoonaa: ”Hyvää yötä maailma, aamulla aurinko nousee taas.”

Kaapissa uinuu vauva valkoinen villapipo päässään. Pieni nyrkki ei ihan yllä isän etusormen ympäri.

Kaapin reunaan on kiinnitetty kortti, jossa onnitellaan pientä tyttöä kilon painon saavuttamisesta.

Lue myös: Työtön yksinhuoltajaäiti ryhtyi hyväntekijäksi: ”Auttaminen mullisti elämäni”

Ihmeiden päivä

Elokuun 26. päivä 2014 Lastenklinikalla tehtiin ihmeitä. Hannun ja Sallan vauva pelastettiin kohdusta sektiolla, ja kymmenvuotiaan Nean vatsa aukaistiin seitsemäksi tunniksi kasvaimen poistoa varten.

Samana päivänä alkoi uuden Lastensairaalan rakentaminen Lastenklinikan viereiselle tontille.

Naistenklinikalla oltiin valmiina, kun Hannu ja Salla saapuivat. Kymmenessä minuutissa vauva oli ulkona. ”950 grammaa. No sehän on ihan jees”, lääkäri kommentoi, kun raskausviikolla 27. syntynyt vauva nostettiin elvytettäväksi.

– Siitä tuli sellainen olo, että ehkä tästä sittenkin selvitään, Salla sanoo.

Kun Salla oli vielä ommeltavana, Hannu pääsi tyttärensä kanssa Lastenklinikalle Naisten- ja Lastenklinikan välistä tunnelia pitkin. Tunnelissa isää vastaan tuli muita, keskusteluun syventyneitä valkotakkisia lääkäreitä, juoksuaskeleita ottavia hoitajia, keittiön väkeä suojamyssyt päässään, siivouskärryjä ja trukkeja.

Yhtäkkiä kulman takaa pyrähti Duudsonien Jarppi karkkikorin kanssa.

Lastenklinikkka ja Lastenlinna on yhdistetty pitkillä maanalaisilla tunneleilla.
Lastenklinikkka ja Lastenlinna on yhdistetty pitkillä maanalaisilla tunneleilla.

Lue myös: Katri Manninen: ”Lapsiperhearki oli kaaosta ennen ADHD-diagnoosiani”
Keskustele: Suunniteltu sektio?

Vastansyntyneiden teho-osastolla

Vastasyntyneiden teho-osastolla ei maanalaisesta hulinasta ole tietoakaan. Vain koneiden piippaukset ja hoitajien hiljaisella äänellä vaihtamat tiedot rikkovat hiljaisuuden. Keskoskaappeja on osastolla 14, jokaisessa on vauva ja jokaisen kaapin vieressä istuu vihreäasuinen hoitaja. Vauvaa ei jätetä hetkeksikään vartiotta.

– Miksi se vauva syntyi jo nyt, neljävuotias Inka-isosisko kysyi.

Isä ei tiedä, eikä tiedä kukaan muukaan.

Ulospäin pikkusisko näyttää ehyeltä ja täydelliseltä, tosin hyvin pieneltä vauvalta. Mutta hänen pitää sinnitellä vielä pitkään, ja vasta aika näyttää, kuinka varhainen syntymä on vaikuttanut häneen. Toistaiseksi elämä keskoskaapissa on sujunut kuitenkin hyvin.

Vanhempien taukohuoneessa joku nuori isä puhuu kännykkään,  muualla osastolla puhelinten pitää olla kiinni. Taukohuoneessa on jääkaappi, nojatuoleja ja beige sohva, jolla on moni yöpynytkin. Sen lähempänä keskoskaappeja ei vanhemmille ole makuupaikkaa.

Kun uusi vastasyntyneiden teho-osasto valmistuu, keskoset saavat huoneet. Niihin tulee sängyt myös vanhemmille.

Lue myös: Äiti otti huostaan narkomaaniystävänsä lapsen
Keskustele: Keskosten hoito eri sairaaloissa?

Äitejä lypsykoneilla

Hannu-isä lähtee hakemaan esikoista päiväkodista, ja Salla suuntaa sairaalan pohjakerrokseen ”lypsykoneille”. Sairaalan vuosikymmeniä vanha rintapumppu ei ole mikään muovinen yhdenkäden räppänä, vaan iso metallinen laitos, joka todella tuo mieleen lehmien lypsykoneen.

Salla istahtaa koneelle ja alkaa pumpata maitoa. Parikymmentä milliä riittää, loput lähetetään maitokeittiöön pastöroitavaksi ja pakastettavaksi. Maito annetaan vähän kerrallaan nenämahaletkun kautta vauvalle.

Kohta varmaan päästään jo juhlimaan 1100 grammaa.

– Usein tulee mietittyä niitä kaikkia äitejä, jotka ovat istuneet tässä koneessa kiinni ennen minua, Salla sanoo.

Ei ihme, että Lastenklinikan huoneet ja seinät kertovat tarinoita. Ne ovat lähes 70 vuotta vanhoja. Arvo Ylpön 1940-luvulla suunnittelemat rakennukset olivat aikansa ylpeys. Osastot oli erotettu infektioiden estämiseksi eri siipiin, matalat huoneet olivat kodikkaita.

Mutta se, mikä sotien jälkeen oli modernia ja toimivaa, ei kestä nykyajan vaatimuksia. Esimerkiksi synnytysosasto ja vastasyntyneiden teho-osasto ovat liian kaukana toisistaan. Nyt tehohoitoa vaativat potilaat kuljetetaan tunnelin kautta.

Hissitkään eivät aina toimi. Kun Hannun ja Sallan vauvaa vietiin teho-osastolle, koko seurue jumittui hissiin pitkäksi minuutiksi.

– Siinä jo lääkärikin hermostui, Hannu sanoo.

Rakennuksessa on kosteusvaurioita. Hoitajat sairastelevat, kokonaisia osastoja on jouduttu sulkemaan sisäilmaongelmien vuoksi. Sähköisille sairaalalaitteille ei ole suunniteltu kiinnityksiä. Johtokimput kulkevat käytävien katoissa. Seinissä ja katossa on halkeamia.

Lue myös: Lapsi äidin mukana vankilassa

”Kuolenko minä, äiti?”

Lastenklinikka_pupu– Äiti, kuolenko minä?

Soile-äidillä ei ollut kymmenvuotiaalle Nea-tytölleen varmaa vastausta. Nean haimasta oli löytynyt kasvain, eikä kesäkuussa vielä tiedetty, oliko se hyvän- vai pahanlaatuinen.

Koko kevään Nean vessakäyntien jälkeen pönttöön oli jäänyt kellumaan oranssi rasvakerros, ”kuin pitsajuustoa”, Soile kuvailee. Kun Nea alkoi selvästi laihtua, äiti vei tyttären lääkäriin.

Ultraäänitutkimuksessa näkyi kananmunan kokoinen kasvain haimassa. Muihinkin sisäelimiin tarrautuneen kasvaimen vuoksi rasva ei ollut imeytynyt elimistöön.

– Totta kai siinä itsekin heti mietti, että onko tämä nyt se pahin vaihtoehto. Että pitääkö alkaa valmistautua saattohoitoon, Soile sanoo.

Koepala toi hyviä uutisia: kasvain oli hyvänlaatuinen. Silti se pitäisi leikata. Nea leikattiin Lastenklinikalla. Operaatio kesti seitsemän ja puoli tuntia, ja kasvaimen poistamiseksi koko vatsa piti avata.

Nyt Nea toipuu Naistenklinikalla, jonne lasten kirurginen osasto K5 on väliaikaisesti muuttanut. Nea näyttää haavaa. Se kulkee vaakatasossa vyötärön halki ja on suljettu 37 niitillä.

Toipuminen on jo hyvässä vauhdissa, mutta kavereita ei voi pyytää osastolle infektioriskin vuoksi. Onneksi kännykässä on WhatsApp.

– Kyllähän tuo tyttö on ollut täällä kuin prinsessa. Heti kun painaa nappia, joku ihana hoitaja on auttamassa ja palvelemassa, Soile sanoo.

Äiti on ollut koko viikon Nean kanssa sairaalassa. Yöt hän on nukkunut patjalla huoneen lattialla.

– Nea on aina heittänyt minua tyynyllä, jos on halunnut vessaan tai juotavaa.

Kainalossa Nealla on Pupu Nupuna, unilelu, joka on kulkenut mukana vauvasta asti. Nyt Nea saa jo kävellä itse vessaan. Illalla päästään kotiin.

– Ihana päästä omalle sohvalle, Nea sanoo.

Lue myös: Weeti-vauva sai uuden sydämen alle vuoden ikäisenä
Keskustele: Voi ei, meidän lapselta löydettiin eilen kasvain

Keskonen kenguruhoidossa

Lastenklinikan pohjakerroksessa Salla on saanut maitoannoksen pumpattua. Edessä on päivän paras hetki: vauva pääsee kaapista kenguruhoitoon äidin syliin. Se on vauvan viides kerta oman vanhemman sylissä.

Kenguruhoito eli keskosvauvan pitäminen ihokontaktissa on tutkimusten mukaan paras hoitopaikka keskoselle. Se lisää perusturvallisuutta, vanhemman ja lapsen vuorovaikutusta ja maidoneritystä.

Ensin avataan keskoskaapin sivuilla olevat luukut ja vaihdetaan niiden kautta vaippa. Sairaanhoitaja Eva-Maria auttaa pienen pyllyn nostelussa.

Salla istuu nojatuoliin, ja Eva-Maria avaa keskoskaapin katon. Hän nostaa varovasti tytön kaapista. Johdot seuraavat mukana: nenämahaletku sekä sykettä, hengitystä ja happisaturaatiota mittaavat anturit.

Lisähappea tämä vauva ei enää tarvitse, mutta hengitystyön helpottamiseksi annetaan ylipainehoitoa. Nukenkokoa oleva vaaleanpunainen tutti vierähtää takaisin kaappiin. Ihokontaktiin on päästävä äkkiä, muuten pienelle tulee liian kylmä.

Kun tyttö on rinnalla ja peitto päällä, Salla-äiti huokaisee ja sulkee silmänsä. Hoitaja sammuttaa valot. Ehkäpä äiti ja tytär uinahtavat hetkeksi. Seinällä monitori näyttää vauvan sydämen tasaista sykettä.

Lue myös: Teinimorsiamena Suomeen: ”Onneksi neuvolassa ei tiedetty todellista ikääni”
Keskustele: Kokeilkoot kenguruhoitoa!

Uusi Lastensairaala 2017

  • Uusi lastensairaala valmistuu vuonna 2017 Helsingin Meilahteen nykyisen Lastenklinikan viereen.
  • Sairaalan rakennuttaa Uuden lastensairaalan tukisäätiö. Valtio osallistuu 160 miljoonaa euroa maksavan lastensairaalan rahoitukseen 40 miljoonalla eurolla, HUS osallistuu 40 miljoonalla, ja säätiön osuus rahoituksesta on 30 miljoonaa. Yksityisillä lahjoitusvaroilla on kerätty 30 miljoona euroa, loput lainataan.
  • Lastenklinikalta siirtyvät uusiin tiloihin kaikki toiminnot, Lastenlinnasta, Töölön sairaalasta ja Silmä-korvasairaalasta osa.
  • Uudessa lastensairaalassa painotetaan nykyaikaista hoitoa, perheen mahdollisuutta olla yhdessä ja henkilökunnan mahdollisimman toimivaa työympäristöä.
  • Lastenklinikalla hoidetaan vuosittain yli 30 000 lasta. Osaston potilaista noin 60 prosenttia tulee Uudeltamaalta, loput muualta Suomesta.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.