Vanhemmuus Minä vanhempana
26/06/2015

Juno: ”Teen biisejä lapsistani”

RŠppŠri Juno eli Jon Korhonen ja lapset Safin ja Sisjan, 8.4.2015.

© Ari Heinonen/Otavamedia 


LUPA K€YTT……N!

Juno: ”Teen biisejä lapsistani”

Räppäri Juno, 28, on lastensa Safin, 5, ja Sisjan, 2, osa-aikaisä. Laulaja Jannan kanssa avoliitossa asuvalla Junolla on uusperhemuistoja myös omasta lapsuudestaan.

Itkin ensimmäistä kertaa elämässäni onnesta, kun poikani Safi syntyi. Nuorena pohdin ystäväni kanssa, että en varmaan koskaan halua lapsia. Olin villi ja ylivilkas koulussa, joten minun oli vaikea kuvitella itseäni isän roolissa.

Kun erosin lasteni äidistä, Safi ja Sisja olivat niin pieniä, että he eivät tajunneet, mitä tapahtui. Eron jälkeen kaikilla osapuolilla oli aluksi hankalaa. Mutta tämä on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. On omasta asenteesta kiinni, miten hankalaa haluaa elämästä tehdä.

Olemme järjestäneet lastenhoidon niin, että Safi ja Sisja ovat minun luonani alkuviikon ja äidillään loppuviikon. Alkuviikot on pyhitetty lapsille. Loppuviikon teen musiikkia. Silloin minulla on aikaa myös parisuhteelle, ystäville ja harrastuksille. Jos minulla osuu töitä alkuviikkoon, lapset voivat mennä mummon tai ukin luo. Kaikki isovanhemmat asuvat pääkaupunkiseudulla, mikä on suuri plussa. Tai sitten mietin, ovatko työt niin akuutteja, että ne on pakko hoitaa. Järjestelmä toimii hyvin.

Hankalia ovat tilanteet, joissa joudun kieltämään lapsia. Silloin he haluavat äidin luo ja saattavat sanoa, että äiti kyllä antaisi meidän tehdä. Olen sanonut Safille ja Sisjalle, että saa olla surullinen ja tuntea ikävää. Omat vanhempani erosivat, kun olin lapsi ja asuin nuoruuteni äitini kanssa. Tajuan fiiliksen, kun on ikävä eikä voi nähdä, vaikka haluaisi.

Lapset tulevat hyvin toimeen tyttöystäväni Jannan kanssa. Sisja tykkää tehdä Jannan kanssa tyttöjen juttuja, meikit ja vaatteet kiinnostavat häntä.

Olen tuntenut Jannan noin kymmenen vuotta. Olimme ystäviä, ennen kuin aloimme seurustella. Janna oli jo tuttu lapsille, joten minun ei tarvinnut jännittää, miten he suhtautuvat häneen. Jannalla on paljon ystäviä, joilla on lapsia. Hän on tosi lapsirakas ja osaa olla lasten kanssa.

Minulla on ollut kaksi äitä ja kaksi isää, siis äiti ja isäpuoli sekä isä ja äitipuoli. Jos äiti oli töissä, pystyin puhumaan asioista äitipuolen kanssa. Toivon, että oma uusperhekuvioni toimisi samalla tavalla lasten kannalta

Kerron lapsille iltaisin itse keksimäni sadun. He saavat valita aiheen, ja sitten alan kehitellä tarinaa. Vaatimustaso kasvaa koko ajan. Nyt ei enää riitä, että kertomuksessa on Safi- ja Sisja -puput, mukana pitää olla myös barbit ja ninjagot. Olen lapsenmielinen ja kiinnostunut kaikesta. Kesällä käyn lasten kanssa eri paikoissa, esimerkiksi katsomassa eläimiä tai lentokoneita. Minulle oli aluksi kulttuurishokki opetella tyttöjen juttuja. Tiesin, mitä Safin kanssa voi leikkiä, mutta minulla ei olut mitään käsitystä barbeista tai kynsien lakkaamisesta.

Lapsissa rasittavinta on kiukuttelu. Yritän selvittää, mikä on kiukun syy. Sanon lapsille, että jos kiukuttaa ja riidellään, asiat pitää puhua selväksi. Pitkävihaisuus ei ole kivaa kenellekään pidemmän päälle. Kiukku ei saa jäädä päälle.

Safi ja Sisja riitelevät aika vähän. He leikkivät paljon yhdessä, ovat päiväkodissakin samassa ryhmässä ja halailevat toisiaan päivän mittaan. Taistelu syntyy, kun lapset ovat väsyneitä ja nälkäisiä. Silloin tulee yleensä kiistaa leluista.

Vaikka tekisin biisin, joka menisi listaykköseksi, suurempi juttu on se, että Safi oppii laskemaan kahteenkymmeneen. On hienoa seurata kehitystä. Sisja on kehittynyt nopeammin kuin Safi. Hän on matkinut isoveljeään ja yrittänyt pysyä hänen perässään.

Vaikeinta isyydessä on sisäistää se, että on vastuussa kahdesta pienestä ihmisestä. Heille pitää olla roolimallina. Lapset katsovat sivusta, mitä teen, miten käyttäydyn ja puhun puhelimessa. Minulla on kiivas temperamentti. Kun sain soiton hyvän tuttavani itsemurhasta, ilmoille pääsi kirosanoja, kunnes tajusin lapsieni tuijottavan minua. Sitten en voinut kuin sulkea silmät ja hengittää syvään. Halusin antaa vaikutelman, että isällä ei ole mitään hätää.

Isyys on muuttanut minua ihan huomaamatta. Olin kaverini keikalla, kun minulle tuli juttelemaan nuorempia tyyppejä, jotka tekevät räppiä. He kertoivat, että he ovat kuunnelleet minun musiikkiani aiemmin mutta eivät enää. Heidän mielestään teen nyt lällärimusaa ja he kysyivät, miten se on mahdollista. Mutta ajattelumaailma muuttuu lasten myötä. Minulla ei ole tarvetta olla angstinen ja huutaa kadulla.

Lapset saavat touhuta aika vapaasti, kunhan eivät sikaile. Vanhempia pitää kunnioittaa. Minulle on pienestä pitäen opetettu, että kotona vanhemmat määräävät.

Musiikkialalla on vaihtoehtoja, joita ei ole muualla. Voin esimerkiksi ottaa lapset mukaan keikalle. Kun olimme Suomipop-festareilla Jyväskylässä, J. Karjalainen leikki Safin kanssa sillä aikaa, kun itse heitin keikkaa. Se oli mieletön fiilis, sillä olen nuorempana kuunnellut tosi paljon Karjalaista. Toivottavasti lapset muistavat vanhempana, millaisiin paikkoihin he ovat päässeet.

Lapsia ei saa rasittaa aikuisten asioilla, eikä heidän pidä kantaa vanhempien murheita. En haaveile, että lapsistani tulisi asianajajia tai lääkäreitä. Kunhan he ovat onnellisia.”

Juno eli Jon korhonen, 28
Ammatti: Räppäri, joka tunnetaan bändeistä SMC Lähiörotat ja Elokuu. SMC:n uusin levy julkaistiin viime kuussa.
Perhe: Lapset Safi, 5, ja Sisja, 2, sekä tyttöystävä Janna Hurmerinta. Lasten nimet ovat afrikkalaista alkuperää, sillä Junon isällä on sukujuuret Keniassa.
Asuu: Vantaalla.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.