Minun tarinani 23.07.2015 Päivitetty 08.05.2023

Tommi Evilä: ”Kun vaimo palaa töihin, jään koti-isäksi”

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
Sara Pihlaja

Tommi Evilä ei olisi antanut itselleen anteeksi, jos pituushyppy olisi vienyt häneltä liikuntakyvyn ja mahdollisuuden potkia palloa poikansa kanssa.

”Ettekö tosiaan halua tietää sukupuolta?”, hoitaja kysyi Tommi Evilältä ja tämän puolisolta Astalta viime kesänä. Pariskunnan vauva näkyi ultraäänimonitorissa. Raskaus oli puolivälissä.

Ei, tulevat vanhemmat halusivat pitää sukupuolen yllätyksenä loppuun asti.

Neljä kuukautta myöhemmin Tommi oli aikeissa mennä Tanssii tähtien kanssa -ohjelman suoran lähetyksen kuvauksiin, kuten muutamana aiempana sunnuntaina.

Masussa köllinyt vauva päätti toisin.

Arki uusiksi

Poikavauva syntyi sunnuntaina, 60 tunnin kuluttua lapsiveden menosta. Kun hän rääkäisi ensimmäisen kerran, Tommi ei voinut kuin hämmästellä elämän ihmettä.

– Sinipunaisesta köntistä ei tunnistanut äitiä eikä isää. Katsoin vain, että siinä se nyt on.

Sairaalassa vierähti viikko. Ensimmäiset päivät synnytyksestä toipuva äiti oli muiden hoivattavana, joten Tommi pääsi heti opettelemaan vaipanvaihtoa ja tuttipullosta ruokkimista.

Tommi tiesi jo aikaa sitten, että hän jää kotiin, kun vauva syntyy. Vuoden loppuun kestävä valmentajakoulu työllistää Tommia muutamana päivänä kuukaudessa, mutta muuten hän keskittyy elämään perhearkea.

– Päätin, että nautimme täysillä uudesta tulokkaasta, tutustumme häneen perusteellisesti ja haemme arkeen uudet uomat.

Viimeiset 15 vuotta Tommi teki kaikki valintansa itsensä ja pituushyppyuransa parhaaksi. Se oli välttämätöntä maailmanlaajuisesti harrastetun yksilölajin urheilijalle, joka yrittää pysyä huipulla. Nyt rooli on kääntynyt täysin.

– Lapsi on ollut valtava muutos, koska nyt mennään pojan hyvinvointi keulilla.

Kärsivällisyys koetuksella

Isä unohtaa välillä, miten pieni poika kahdeksankuinen Reko vielä on. Tommi on tottunut siihen, että asiat tehdään eikä venkslata. Niinpä isän kärsivällisyys on koetuksella, jos Reko istuessaan alkaa pilkkiä vaunuissa, mutta nostaa päänsä saman tien, kun hänet laskee makuuasentoon.

– Minulla on paljon tekemistä siinä, että en menetä malttiani niin nopeasti. Onhan se nyt vähän turhaa yrittää selittää muutaman kuukauden ikäiselle, miksi vaipanvaihto sujuu paljon helpommin, jos ei käänny koko ajan mahalleen.

Tommi haluaa auttaa Rekoa löytämään oman juttunsa, johon poika voi uppoutua.

– Ihan sama mitä se on, vaikka matematiikkaa tai paperilennokkien tekoa. Haluan olla siinä mukana tukemassa ja opastamassa kuten oma isäni on tehnyt minulle.

Kun Reko istuu vaunuissa ja tutkii keskittyneesti luontoa, hänellä on samanlainen katse kuin isällään.

– Urheiluaikana minua oli kuulemma vaikea lähestyä, koska katseeni oli tuikea. Olin vain keskittynyt. Minulla oli positiivisessa mielessä tappamisen meininki päällä koko ajan.

Päätös urheilijan uralle

Asta näki Tommissa muutakin kuin urheilijan, kun kaksikko tapasi kymmenen vuotta sitten. Tommi lähestyi vaaleaa kaunotarta.

– Minulla oli viikon ylimenokausi hallikisan jälkeen, ja ehdin käymään kerran baarissa. Kun lähdimme kotiin, ystäväni katsoi minua ja sanoi, että ”Eppu on ihan in laav”.

Tommi oli saanut selville, missä Asta on töissä ja selvitti sitä kautta hänen puhelinnumeronsa. Tapailun edetessä Tommi huomasi, että tässä oli ihminen, jonka kanssa hän halusi vakiintua ja suunnitella tulevaisuutta.

– Tajusin, että voisin perustaa perheen.

Asta oli ymmärtäväinen, kun Tommin urheilu-ura vei miehen ulkomaille tämän tästä. Hän tiesi, että Tommin oli annettava kaikkensa urheilulle. Asta jäi palkattomalle vuorotteluvapaalle, jotta pääsi Tommin tueksi pidemmille reissuille.

Vuonna 2013 Tommin selkä hajosi pahasti. Silloin hänestä alkoi tuntua, että nyt riitti. Huoli liikuntakyvyn menettämisestä vaikutti eniten Tommin päätökseen lopettaa urheilu-uransa. Hän kilpaili viimeisen kautensa vuonna 2014.

– Ajattelin, etten ikinä anna itselleni anteeksi, jos olen niin itsekäs, että ehdoin tahdoin rikon itseni. Jo pelkästään se, että en esimerkiksi pystyisi nostamaan lastani tai potkimaan palloa hänen kanssaan, olisi riittänyt syyksi lopettaa.

Tyytyväinen koti-isä

Urheiluaikoina Tommi tykkäsi nukkua ainakin yhteentoista. Astalla oli tapana herättää hänet puhelinsoitolla kello 11.42. Nyt päivärytmiä on ollut pakko muuttaa. Tommi herää jo yhdeksän tienoilla, pari tuntia Astan ja Rekon jälkeen.

– Aamuherääminen on onnistunut vain kaksi kertaa: äitienpäivänä ja sen jälkeisenä aamuna.

Jotta Tommi onnistuisi heräämään aikaisemmin, hänen pitäisi mennä aikaisemmin nukkumaan. Yön tunteina hiljaisessa kodissa on kiva soitella kitaraa ja lukea kitarafoorumeja.

Makuuhuoneessa on kupliva ilmankostutinlaite, joka heittää kevyen valon sängyn ylle. Siellä nukkuvat Asta, Reko ja kuorsaava mopsinarttu Rutta. Tommi katselee ihmeissään pientä poikaa.

– Se näyttää meikäläisestä, se on lähtenyt minusta ja Astasta ja nyt se on tuossa.

Tommi ja Asta menivät naimisiin Rekon ristiäisissä. Kun vaimo palaa töihin, Tommi jää mielellään koti-isäksi.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X