Vanhemmuus 02.08.2016 Päivitetty 26.06.2023

Miten tulla toimeen lastenvihaajan kanssa?

Kaikki eivät pidä lapsista. Ärsykeherkkä ahdistuu lasten melusta, ja joidenkin on vaikea samaistua lapsen avuttomuuteen. Mistä lasten aiheuttama ärsytys johtuu, ja miten perheellinen voi tulla toimeen lastenvihaajan kanssa?

Teksti
Janica Brander
Kuvat
iStock

Lasten melu ahdistaa ärsykeherkkää

Lasten aiheuttama melu, sotku ja tarvitsevuus voivat kuormittaa ihmistä, joka tarvitsee paljon omaa rauhaa.

Kyse ei siis ole aina siitä, että lastenvihaajaksi ilmoittautuva ihminen todella vihaisi lapsia. Hän voi olla empaattinen ja lämmin, mutta ahdistuu lasten hälyisyydestä. Ärsykeherkät ihmiset rasittuvat muissakin kaoottisissa tilanteissa, myös aikuisten seurassa.

Jos ihminen on ärsykeherkkä, lasten laukaisemia negatiivisia tunteita on helpompi ymmärtää. Älä ajattele, että juuri sinun lapsesi olisivat hänen mielestään erityisen vastenmielisiä. Hän ei kestä lasten hektisyyttä, ja hälinään tottuneidenkin vanhempien pinna palaa joskus.

Lue myös: Oletko introvertti äiti? Nämä merkit paljastavat sen
Keskustele: Lasten huutaminen ja jankutus ärsyttää

Tottumaton voi pelätä lapsia

Lapsiviha voi johtua myös pelosta, jonka ihminen yrittää kätkeä. Lapsia pelkäävä voi jännittää yllättäviä itku- ja kiukkukohtauksia, eikä hän usko osaavansa toimia lasten kanssa.

Lapsipelko voi tuntua nolottavalta, ja ihminen voi naamioida pelkonsa tylyydeksi. Lasten seurassa epävarmaa ihmistä voi ymmärtää muistelemalla omia tunteitaan esikoisen synnyttyä. Moni vanhempi pelkää aluksi satuttavansa vauvaa ja hätääntyy, kun lapsi alkaa itkeä.

Pelokasta ihmistä ei kannata pakottaa vaikeisiin tilanteisiin lasten kanssa, ja pelkoon pitää suhtautua hienotunteisesti. Toisen pelko voi hellittää, kun kerrot ohimennen, millaiset tilanteet oman lapsen kanssa ovat jännittäneet sinua.

Keskustele:
Amikseen menossa ja ilkeät teinit pelottavat!
Mitä ajattelet, jos ihminen sanoo avoimesti, ettei pidä lapsista?

Lapsivihan taustalla voi olla trauma

Lasten synnyttämien kielteisten tunteiden taustalla voi olla traumoja. Jos ihminen ei ole saanut lapsena hellyyttä ja rakkautta, hänen voi olla vaikea antaa niitä muille.

Lasten tarvitsevuus voi tuntua ahdistavalta, jos ihminen on joutunut huolehtimaan itsestään liian varhain. Jo pelkkä lapsen näkeminen tai itkun kuuleminen voi laukaista raskaat muistot.

Traumatisoitunut ihminen ei aina osaa eritellä tunteitaan. On helpompi sanoa, että lapset ovat ärsyttäviä kuin analysoida, miten omat kokemukset vaikuttavat tunteisiin, joita lapset herättävät.

Erittäin voimakas lapsiviha voi liittyä myös empatiakyvyttömyyteen. Empatiavajeesta kärsivä ihminen ei pysty samaistumaan toisten tunteisiin. Hän voi jopa nauttia heikompien, kuten lasten ja eläinten kiusaamisesta ja pelottelusta.

Tällainen aggressiivisuus ja tunnekylmyys ovat harvinaisia, mutta niihin pitää suhtautua vakavasti. Lapsia uhkaavalle ihmiselle on tehtävä selväksi, ettei hänen käytöksensä ole sallittua. Lapsia ei kannata jättää tällaisen ihmisen seuraan ilman valvontaa.

Keskustele: Mies löi lasta, heitin miehen ulos

Lapsista valittaminen – velvollisuus?

Lapsivihan taustalla voi olla asenne, jonka mukaan lapset ovat lähtökohtaisesti kurittomia, ja heihin pitää suhtautua nuivasti. Psykoanalyytikko Elisabeth Young-Bruehl nimittää ajattelutapaa termillä childism.

Young-Bruehlin mukaan ennen 1960-lukua lapsia pidettiin pikkuaikuisina, joista kasvatettiin perheen elättäjiä. 60-luvun nuorisokapina sai aikuiset näkemään lapset ja nuoret häiriköinä. Heidät piti pitää kurissa, jotta yhteiskunnan rauha säilyisi.

Vanhemmat sukupolvet voivat uskoa, että liika hellyys tekee lapsista huonotapaisia. Tähän ajattelumalliin kasvatettu ihminen voi kokea velvollisuudekseen valittaa lapsista, koska pitää sitä suorastaan hyvänä käytöksenä.

Rutiininomaisesti lapsista valittavat ihmiset kritisoivat usein kaikkea, mikä uhkaa heidän mielestään kuria ja järjestystä. Jos ihminen valittaa niin lapsista, koirista kuin naapureistaan, napina kannattaa päästää toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Lue myös: Puuttuvatko isovanhemmat lasten kasvatukseen? Näin asetat rajat

Kaikki eivät ole lapsista kiinnostuneita

Lasten herättämän välinpitämättömyyden taustalla ei ole aina erityistä syytä. Osa ihmisistä ei pidä lapsista, kuten osa ei pidä eläimistä. Kaikki vanhemmatkaan eivät ole innostuneita toisten lapsista, vaikka oma jälkikasvu olisi heille kaikki kaikessa.

Voit ymmärtää tätä ajattelemalla asioita, joita muut hehkuttavat, mutta joiden mahtavuutta et itse ymmärrä. Ihmiset, jotka eivät välitä lapsista, eivät aina vihaa heitä. Lapset vain eivät herätä heissä erityistä ihastusta.

Keskustele: En tykkää muiden lapsista

Lähteet: Huffington Post, NY Mag, Psychology Today, The Friendship Blog, The Stir, xoJane

Kommentit (1)

Oma lapsi on maailman tärkein. Ymmärrän, tuen, rakastan, kestän kiukut ja uhmat ❤ mutta…toisten…tuntemattomien lapset..voi luoja!!!! koska mulla ei oo niihin minkäänlaista tunnesidettä tms niin ärsyynnyn niistä tosi helposti x(

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X