Vanhemmuus Minä vanhempana
19/02/2015

Viikon blogi: Oman elämänsä prinsessa

Viikon blogi: Oman elämänsä prinsessa

Oman elämänsä prinsessa -blogissa käsittelen omaan synnytyksen jälkeiseen masennukseen, uupumukseen ja syömishäiriöön liittyviä kokemuksia ja fiiliksiä. Kuinka matkani on kulkenut sairastumisesta toipumiseen, kuinka kaikki on näkynyt minun ja perheeni elämässä ja arjessa. Kirjoitan paljon muistakin mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä teemoista – mitä ajattelen hyvinvoinnista, naiseudesta ja vanhemmuudesta. Harrastan eheyttävää valokuvausta, joka näkyy voimakkaasti blogissani.”

Mistä blogin nimi tulee?

Minulla ja miehelläni on valokuvanäyttely Tytöstä naiseksi Lapsesta äidiksi, jonka työnimi oli aikanaan Oman elämänsä prinsessa. Näyttely kertoo synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja uupumuksesta, sairastumisesta toipumiseen. Blogini on saanut kantaa tätä nimeä.

Mitä teillä syödään aamupalaksi?

Kouluaamuina lapset ovat vähän huonoja syömään – yleensä jogurtti tai vanukas. Minun täytyy saada joka aamu teetä, leivän tai jugurtin kanssa. Viikonloppuna teemme usein brunssin jos koko perhe on vapaalla.

Blogisi tähtihetki?

Kun julkaisin Sohvalla sossun tätejä rivissä. Olen tällainen ”hullu mielenterveyden puolestapuhuja”, ja tärkeä asia sai huomiota ja ajatuksia.

Mitä kasvatusneuvoa et noudata?

En mitään sellaista, joka ei tunnu minusta oikealta. Vähiten sellaisia, joiden mukaan lapsien pitäisi olla reippaita, omatoimisia ja ”itsenäisiä” pienestä pitäen. Minusta lapset saavat olla lapsia.

Mitä teet eri tavalla kuin muut äidit?

Varmaan monia juttuja. Enää en niin seuraa miten muut äidit tai perheet tekevät. Vauva-aikaan en oikein uskaltanut kertoa, että meillä nukutaan perhepedissä tai että täysimetän 6 kk. Sehän oli silloin ”kiellettyä”.

Miten teillä rauhoitutaan iltaunille?

Lapsille luetaan lähes joka ilta iltasatu. Miehen kanssa syömme iltasadun luvun jälkeen yhdessä iltapalan.

Pelottavin hetki äitiydessä?

Synnytyksen jälkeisen masennuksen tuoma pohja, josta ajattelin, etten enää jaksa nousta.

Tutti vai ei?

Kyllä ja ei. Esikoinen ei koskaan suostunut syömään. Kuopus söi noin 9 kk ikään, kunnes tutti katosi yhdellä autoreissulla. Minusta valinta kannattaa tehdä lapsen ja tilanteen mukaan.

Kestovaippa vai kertakäyttövaippa?

Molemmat hyviä tilanteen mukaan. Esikoisella käytimme pääsääntöisesti kestovaippoja, kuopuksella kertakäyttövaippoja. Toisen lapsen ollessa vauva kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja uupumuksesta, joten kestovaipoista oli järkevää luopua.

Karkkipäivä vai ei?

Kyllä ja ei. Periaatteessa meillä ostetaan ja syödään karkkia viikonloppuisin, mutta herkutellaan muuten arkena leipomalla pullia tai paistamalla lettuja.

Tuttipullo vai imetys?

Imetys, kumpikaan meidän lapsista ei juurikaan suostunut syömään pullosta. Toisaalta haluan tuoda esiin, että jokaisen perheen pitäisi mennä oman tilanteen mukaan.

Auto vai pyörä?

Pyörä, meidän perheessä ei ole autoa.

Kerrostalo vai omakotitalo?

Kerrostalo, omakotitalokin olisi toisaalta kiva.

 

Lue ainakin nämä:

Sohvalla sossun tätejä rivissä

Voiko synnytysmasennuksen unohtaa?

Osa-aikatyömutsi

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.