Vanhemmuus Minä vanhempana
21/09/2015

Viikon blogi: Saa tuijottaa!

Viikon blogi: Saa tuijottaa!

Elisa, CP-vammainen uusperheen äiti, kirjoittaa Saa tuijottaa! -blogia, jossa hän haluaa jakaa tietoa vammaisuudesta sekä vaikuttaa ihmisten ennakkoluuloihin ja asenteisiin vammaisuutta kohtaan.

Mistä blogin nimi tulee?

Nimi Saa tuijottaa tulee siitä, että olen usein ollut tilanteessa, jossa vanhempi on sanonut lapselleen ”Ei saa tuijottaa”. Lapsia pitäisi kannustaa kysymään rohkeasti erilaisuudesta. Lapset ovat luonnostaan hyvin uteliaita, eikä tuijottamista pitäisi yhtään hävetä.

Miksi bloggaat?

Blogi on minulle harrastus, mutta haluan myös vaikuttaa yhteiskunnallisesti kirjoittamisen kautta esimerkiksi kertomalla eri tavoin vammaisista perheistä sekä omasta elämästäni vammaisena naisena. Näin ihmiset saavat tietoa, ja mahdollisia ennakkoluuloja poistuu.

Miksi blogiasi kannattaa lukea?

Kirjoitan laajasti eri aihealueista. Etenkin uusperhettä ja äitipuoliutta käsittelevät tekstit ovat minulle itselleni tärkeitä. Puolikkaasta vanhemmuudesta pitäisi puhua paljon enemmän. Blogini ei ole mikään pintaliitopaikka, vaan aiheet ovat usein syvällisiä ja haastavat ajattelemaan. Esimerkiksi kroonisesta päänsärystäni puhumalla haluan tarjota vertaistukea lukijoille.

Pahin blogimokasi?

Varmaankin kirjoittamisen epäsäännöllisyys. Kun vajaa vuosi sitten aloitin blogin, lupasin etten ota kirjoittamistahdista paineita. Niitä on tullut, ja välillä blogi on hiljainen, mutta onneksi lukijat vaikuttavat ymmärtäväisiltä. Olen nyt oppinut, etten lupaa mitään, koska en voi ennustaa, kuinka arki sujuu.

Blogisi tähtihetki?

Jokainen kommentti sekä Kaksplus-blogiyhteisöön mukaan pääsy.

Mikä bloggaamisessa on haastavinta?

Ajankäyttö ja toisinainen inspiraatiopula. On hyväksyttävä. että kirjoittamiselle ei ole niin paljon aikaa kuin haluaisi ja usein aiheet tupsahtelevat mieleen väärissä paikoissa. Siksi kirjoitan paljon paperille.

Mitä kasvatusneuvoa et noudata?

Joskus saa syödä herkkuja, vaikka ei ole karkkipäivä.

Mitä teet eri tavalla kuin muut äidit?

Paljonkin, olenhan äitipuoli. En voi varsinaisesti kutsua itseäni äidiksi, vaikka pojan mukaan sitä hänelle olenkin. En ole ylisuojeleva, vaan luotan siihen, että asiat menevät hyvin lapsen elämässä.

Pelottavin hetki äitiydessä?

Kun poika päätti karata minulta ja avustajaltani suojatiellä ja juoksi todella lujaa ja pitkälle lähellä autotietä. Emme menneet moneen viikkoon ulos ilman isää.

Kestovaippa vai kertakäyttövaippa?

Kestovaippa. Mielenkiinnosta aion tulevaisuudessa kokeilla ainakin aluksi.

Karkkipäivä vai ei?

Karkkipäivä, koska se on hyvä juttu.

Päivähoito vai kotihoito?

Päiväkoti, kun lapsi on riittävän iso pärjätäkseen ryhmässä. Siihen asti kotihoito, jos vain mahdollista.

Lapsi omassa sängyssä vai perhepeti?

Omassa. Ihan kaikkien mukavuuden vuoksi. Viereen pääsee aina, mutta omaan sänkyyn nukahdetaan.

Lapsen kasvot blogissa näkyvillä vai ei?

Ei näkyvillä. Peitän lapsen kasvot tunnistettavista kuvista paitsi kuvasta, joka otettiin Kaksplussan elokuun numeroa varten. Tämä järjestely oli mieheni toive, ja ymmärrän sen täysin. Kuvia on niin hankala saada enää jälkikäteen netistä pois.

Lue ainakin nämä:

Asutko sä kotona?

Äitiyden määritelmä: me ”ei-äidit”

Kun päätä särkee joka päivä

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.