Vanhemmuus Minä vanhempana
28/09/2015

Viikon blogi: Sosetta ja sotkua

Viikon blogi: Sosetta ja sotkua

Elsa, 22, on vaimo, pian kahden lapsen äiti ja hevoshullu. Sosetta ja sotkua -blogissa avataan kaunistelematta nuoren perheen arkea.

Mistä blogin nimi tulee?

Blogin nimi tulee nyt vallitsevasta elämäntilanteesta. Koti on eletyn näköinen, ja ruokatahroja löytyy mysteerisesti pitkin poikin joka huonetta, vaikka kaikki ruokailu tapahtuukin keittiössä. Pian syntyvä vauva tuskin antaa aihetta nimenmuutokselle.

Miksi bloggaat?

Alun perin blogi sisälsi seurustelevan naisen arkea, hevosjuttuja ja itkua lapsettomuuden tähden. Positiivisen raskaustestin jälkeen blogi muuttui kanavaksi vuodattaa raskausoireita ja suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Edelleen toisen raskauden kohdalla blogi on keino jättää jotakin muistoihin, olla vertaistukena lukijoille ja henkireikänä kirjoittajalle.

Miksi blogiasi kannattaa lukea?

Pyrin kirjoittamaan avoimesti ja kaunistelematta nuoren perheen arjesta. Läheisiltä ihmisiltä olen saanut palautetta, että blogista oikeasti näkee, millainen olen heikkouksineni ja vahvuuksineni. Blogilla ei ole tiettyä linjaa, vaan kirjoitan elämästämme avoimesti. Aiheet vaihtelevat masennuksen tunteesta talon rakennukseen ja raskauskuviin.

Pahin blogimokasi?

Blogin alkuaikoina etenkin kirjoitin mitään suoltamatta tai rajaamatta aivan kaikesta. Esimerkiksi postaus vanhoista heiloista kuvineen ei ollut järin viisas veto. Etenkään kun eräs heistä päätyi lukemaan koko postauksen. Nykyään luen postauksen moneen kertaan läpi ennen julkaisua, sillä ajatusvirheen takia saatan jättää aivan väärän kuvan kuin mitä tarkoitin.

Blogisi tähtihetki?

Joka ikinen kerta, kun joku kirjoittaa pitkän kommentin ajatuksella. Se, kun pääsin Kaksplus-tiimiin mukaan. Kun tajuan kirjoitukseni saaneen hurjan positiivisen vastaanoton. Ai pitikö kertoa vain yksi tähtihetki? Näitä riittäisi.

Mikä bloggaamisessa on haastavinta?

Haastavinta bloggaamisessa on rajata, mitä saa, kannattaa ja voi kertoa siitä, mikä on järkevää ja pitkällä aikavälillä kannattavaa. Haluaisin kertoa avoimesti parisuhteesta, raskausvaivoista ja lainanhausta pankilta, koska niistä moni saisi tukea ja apua itselleen. Toisaalta blogini on jo nyt hyvin pitkälti avoin kirja, josta kuka tahansa voi lukea hyvin yksityiseksi lueteltavia asioita.

Mitä kasvatusneuvoa et noudata?

Kasvatusneuvoista voin häpeäkseni paljastaa, etten noudata kovinkaan montaa. Suurimman huomion olen saanut siitä, etten suojele lasta ympäristöltä. Annan Adan mennä ja kokeilla, vähän muksahtaa ja yrittää uudelleen. Annan hänen seurustella ympäristönsä kanssa ja tutustua ihmisiin.

En opeta, että äidin syli on ainoa oikea syli, vaan koen tärkeäksi tukea lapsen luottamusta myös muihin ihmisiin. Ada uskaltaa näyttää tunteensa, mutta ymmärtää myös syy-seuraus-suhteita hämmästyttävän paljon.

Mitä teet eri tavalla kuin muut äidit?

Olen Hulda Huoleton enimmissä asioissa. En enää ota paineita lapsen syömisen, nukkumisen tai muiden äitien sanomisten suhteen. Jos Ada ei syö, niin siinäpähän näkee nälkää täyden ruokalautasen vieressä. Hyvin tuo kasvaa, vaikka joskus olisi pari päivääkin, ettei ruoka maistu. Ada myös nukkuu hyvin paljon ja keikkuu ääripäässä keskivertonukkujan tuntimäärissä.

Monen äidin silmät ovat pyöristyneet, kun olen sanonut 1v 4kk lapsen nukkuvan edelleen 2-3 päiväunet ja sen lisäksi lähes 12 tunnin yöunet. Oman äitini mukaan meidän koko sisaruskatras on ollut samanlainen.

Pelottavin hetki äitiydessä?

Pelottavaa äitinä olemisessa on se ahdistus ja tuska, kun tajuaa mokanneensa jonkun asian eikä saa sitä enää takaisin. Toisilla teoilla kestää muutama tunti laantua unholaan ja toiset asiat valvottavat viikkoja. Etenkin äitiyden alkutaipaleella itkin usein riittämättömyyttäni. Sulkeuduin viereiseen huoneeseen, kun en kestänyt monetta tuntia kestävää huutoa. Yhtäkkiä koliikin oireet vain helpottivat ja äitiys tuntui taas mahdolliselta.

Nyt lähiaikoina olen saanut hävetä ääneni korottamista. Helpottavaa on nähdä, että muutkin mokaavat ja taas nousevat.

Kestovaippa vai kertakäyttövaippa?

Kertakäyttövaipat vakiintuivat nopeasti meidän käyttöön parhaiksi, vaikka koitinkin kestoilla vauva-ikäisen kanssa. Hereilläolotunneista oltiin niin paljon ulkona, että jatkuvasti tissillä keikkuvan vauvan rakko/vatsa toimi viidenkin vaipan verran parin tunnin shoppailureissulla. Vaikutti mahdottomalta selvitä kestojen kanssa arjesta.

Karkkipäivä vai ei?

Itse en syö karkkia, ellei tule harvinaista mielijohdetta. Isi taas syö joka päivä, kun silmä välttää. Ada ei ole vielä koskaan syönyt karkkia, enkä halua opettaakaan, että kerran viikossa syödään karkkia. Jälkiruoaksi voidaan syödä jotain herkkua: pullaa, juustokakkua tai jäätelöä silloin tällöin. Aika näyttää, pitääkö herkuttelua rajata yhteen päivään vai onko näin hyvä.

Päivähoito vai kotihoito?

Päivähoito tukee lapsen sosiaalista tarvetta leikkiä samanikäisten lasten kanssa ja tutustua erilaisiin auktoriteetteihin. Myös ryhmässä toimiminen opettaa lasta yrittämään itse ja opettelemaan itsenäiseksi. Kotihoito vaatii vanhemmilta paljon. Lapsella on tarve toteuttaa itseään sekä tutustua ympäristöön, ja vanhemman tehtävä on tukea ja antaa tilaa tähän.

Me valitsimme päiväkodin hyvillä mielin, sillä ulkoilu, lauluhetket, retket, sosiaaliset tilanteet ja askartelut ovat ihan toista luokkaa kuin mitä pystyisin koskaan tarjoamaan kotona hänelle. Ada on hoidossa 11 päivää kuukaudessa, eli 2-3 päivää viikossa.

Lapsi omassa sängyssä vai perhepeti?

Ada ei ole koskaan nukkunut kanssamme samassa sängyssä ja se koettiin hyväksi. Heräsin nimittäin yöllä tarkistamaan useita kertoja hengittääkö hän – aina puolen vuoden ikään asti. Sairaalassa Ada oli ihollani ympäri vuorokauden, enkä nukkunut ollenkaan sinä aikana.

Nyt toisen kanssa toivon pystyväni imetyksen takia nukkumaan ainakin pari viikkoa vauva iholla. On aika rankkaa nousta parin tunnin välein imettämään vartiksi, sinnitellä hereillä ja vielä jaksaa kiikuttaa vauva takaisin sänkyynsä.

Lapsen kasvot blogissa näkyvillä vai ei?

Ada on saanut olla näkyvillä alusta asti. Jossain kohtaa koin, että haluan suojella kasvoja, mutta en sitten lopulta oikein osannut ymmärtää, miltä häntä suojelen. Julkkiksilla ei ole paljoa mahdollisuuksia pitää lastaan salassa, ellei lukitse kodin seinien sisälle.

Aika vähäpätöiseltä tuntuu ajatus, että Adaa esimerkiksi kiusattaisiin sen tähden, että äiti bloggaa. En tiedä muuttaisiko asiaa yhtään, vaikka blogini olisikin joskus suuri ja tunnettu.

Lue ainakin nämä suositut postaukset:

Mitä jos äiti masentuu?

Lopeta tai äiti tukistaa

Blogin nurja puoli

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.