Vanhemmuus
11/01/2018

Oletko päsmäröivä vanhempi? 3 merkkiä, joista hälytyskellojen tulisi soida

Päsmäröinti ja lapsen asioiden osaaminen toista vanhempaa paremmin ajaa vain parisuhdetta solmuun. Mistä tietää, että molemmilla on tarpeeksi tilaa?

Päsmäröinti kertoo usein vanhempien huonosta vuorovaikutuksesta.

Oletko päsmäröivä vanhempi? 3 merkkiä, joista hälytyskellojen tulisi soida

Päsmäröinti ja lapsen asioiden osaaminen toista vanhempaa paremmin ajaa vain parisuhdetta solmuun. Mistä tietää, että molemmilla on tarpeeksi tilaa?

”Ei niitä vaatteita, koska se ei tykkää niistä! Ei noita kenkiä, koska ulkona sataa!”

Moni vanhempi ottaa itselleen helposti kotona enemmän ilmatilaa kuin tarve vaatisi ja saattaa päsmäröidä toisen vanhemman päälle. Se, minkä itse kuvittelee nopeudeksi, tehokkuudeksi ja osaamiseksi arjen kiireessä, voi olla toisen mielestä vanhemmuuden tilan viemistä häneltä. Toinen vanhempi ei välttämättä osaa, koska ei ole saanut mahdollisuutta edes opetella.

Perhepsykoterapeutti Tarja Södergård sanoo, että varsinkin äidit voivat ottaa tilaa isiltä. Äiti tietää paremmin, mitä lapsi miettii, missä kumisaappaat ovat ja miten lapsen eri kriisit pitäisi hoitaa. Ainakin omasta mielestään.

– Meillä on kulttuurinen tausta, että naiset on kasvatettu vahvoiksi, Södergård miettii.

Lapsi ei saisi olla kilpailun kohteena

Jo pelkkä lasten saanti muuttaa parisuhteen dynamiikkaa. Kun kahdesta tulee kolme, saattaa syntyä kilpa-asetelma, jossa äidin rooli voi vahvistua entisestään.

– Kun lapsi on pieni, on luonnollista, että äiti hoivaa häntä paljon. Silloin pitää huolehtia, että isä ei tunne itseään ulkopuoliseksi.

– Äiti tekee hallaa sillä myös itselleen ja omalle jaksamiselleen, jos pyrkii hoitamaan kaiken itse. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, ei kaikkea tarvitse tehdä yksin.

Jos kyse on vahvasta päällepäsmäröinnistä, sen taustalla on usein ihan muu syy kuin vahvuus: se kertoo vanhempien huonosta vuorovaikutuksesta ja esimerkiksi epävarmuudesta tai jonkin tarpeen tyydyttymättömyydestä.

– Päsmäri voi oikeasti tuntea, ettei tule nähdyksi ja tai saa vaikkapa huomiota riittävästi kumppaniltaan. Päsmäröinti on hänen tapansa ilmaista tyytymättömyyttään suhteessa.

– Samalla kuitenkin ajaa sitä toista vanhempaa yhä ahtaammalle, kun ei anna tälle mahdollisuutta olla vanhempi. Syntyy noidankehä, jossa roolit vahvistuvat. Tulee kaiken tietävä johtaja ja alistunut osapuoli, jossa toinen saattaa muuttua aloitekyvyttömäksi. Jos mennään näin pitkälle, tilanteeseen kaivataan ulkopuolista apua.

 3 vaaranmerkkiä

Tarja Södergård vinkkaa, missä arjen tilanteissa omaan käytökseen kannattaa kiinnittää huomiota ja mitä sille voisi tehdä. Huomaa hälytyskellot:

1. ”Anna kun mä…”

– Jos huomaat lausuvasi nämä sanat usein, yritä peruuttaa sillä hetkellä ja sano vaikka, että hups, hoida vain tämä asia. Mieti, miksi tulet päälle ja haluat tehdä niin. Mikä tarve takana on? Haluatko oikeasti hellyyttä, mutta haet huomiota näin?

2. Et jaksa odottaa toisen tekevän asioita

– Tiedät, missä lapsen kumisaappaat ovat ja viet ne toiselle vanhemmalle valmiiksi eli et anna kumppanin etsiä niitä itse. Jos toinen etsii ne, siinä menee ehkä viisi minuuttia pidempään, mutta mitä sitten? Mitä väliä sillä on kokonaiskuvassa? Anna toisenkin osallistua.

3. Ette ymmärrä toistenne rakkaudenosoituksia

– Kumppani keittää aamukahvit ja pidät sitä itsestäänselvyytenä. Se on hänen rakkaudenosoituksensa, mutta sinä pidät rakkaudenosoituksena vain yhteistä aikaa. Puhukaa, millä tavalla tunnet, että tulet rakastetuksi ja millä tavoin itse näytät, että rakastat. Tulkaa tietoisiksi toistenne tavoista ilmaista rakkautta ja miettikää, voitteko toisinaan ilmaista toisen tärkeäksi tuntemalla tavalla rakkautta toiselle. Hyvä vuorovaikutus vähentää halua päteä.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.