Vanhemmuus Parisuhde ja seksi
22/01/2016

Äideistä tuli pomottajia – Johtuuko miesten väheksyntä tästä asiasta?

Onko miesten väheksyntä jo vaarallisen hyväksyttyä? Tästä on keskusteltu kiivaasti viime viikkoina. Neuvolantädit ja tutkijat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, että äideistä on tullut perheiden diktaattoreja. Mutta kenen syy se on?

Äideistä tuli pomottajia – Johtuuko miesten väheksyntä tästä asiasta?

Onko miesten väheksyntä jo vaarallisen hyväksyttyä? Tästä on keskusteltu kiivaasti viime viikkoina. Neuvolantädit ja tutkijat ovat olleet jo pitkään sitä mieltä, että äideistä on tullut perheiden diktaattoreja. Mutta kenen syy se on?

Isä ei ole muista huolehtivaa tyyppiä.

Isällä ei ole tietoa lapsen kehityksestä, eikä hän ole ottanut asioista selvää.

Isä tekisi kuitenkin kaiken väärin.

Näin Kaksplussan lukijapaneelin äidit vastasivat, kun heiltä kysyttiin, miksi he eivät ota isää mukaan lapseen liittyvien päätösten tekoon.

Samaa ihmettelee eräs neuvolan terveydenhoitaja. Hän lähetti Kaksplussaan palautetta jutusta, jossa isää kehotettiin palvomaan odottavaa äitiä (Kaksplus 10/2015). ”Näen työssäni jatkuvasti, että monet isät ovat sivuroolissa ja äiti päättää perheen kaikki asiat”, hän kertoi palautteessaan.

Mikä saa äidit pomottamaan?

Lue myös: Tunnistatko itsessäsi nämä merkit? Saatat olla tyranniäiti

Väheksytäänkö isiä perheissä?

Meillä on kolme pientä lasta, joiden kanssa tarvitsee hyviä hermoja, kekseliäisyyttä ja kykyä tehdä monta asiaa kerrallaan. Mieheltäni puuttuvat nuo kaikki ominaisuudet.

Väestöliiton asiantuntijan Anja Saloheimon mielestä on surullista, jos äiti määrittelee lapsen suhteen isään.

– Isän ei tarvitse tyytyä pikkuapulaisen rooliin tekemään vain niitä hommia, joita äiti sallii hänen tehdä. Hänen pitäisi olla täysivaltainen aikuinen päättämässä lapseen liittyvistä asioista, Saloheimo sanoo.

Monessa perheessä todellisuus on kuitenkin toinen. Kaksplussan kyselyyn vastanneista äideistä joka neljäs kertoo olevansa perheessä se, joka päättää lapsen asioista.

Yksi äideistä tunnustaa olevansa kontrolloiva ja haluavansa, että asiat tehdään hänen tavallaan. Toisen vastaajan mielestä lapsetkin kokevat turvallisena, kun asiat hoidetaan samalla tavalla.

– Monet äidit ottavat tiedostamattaan hallitsevan roolin lapsen kanssa. Etenkin jos on luonteeltaan tarkka, voi olla vaikea sietää erilaista tapaa olla vanhempi ja hoitaa lasta.

Saloheimon mukaan on kuitenkin tärkeää, että lapsella on erilaisia kasvattajia. Lapsen on hyvä nähdä erilaisia vanhemmuuden malleja.

Tosin suurpiirteisyys ei aina ole helppoa vertailua korostavassa kulttuurissa: mainokset, lehdet ja sosiaalinen media ovat täynnä söpöjä ja kauniisti puettuja lapsia.

– Lapselle rakkaus, läsnäolo ja lämpö ovat tärkeitä, ei se, ovatko hänen vaatteensa sävy sävyyn, Saloheimo muistuttaa.

Lue myös: Vauvavuosi panee parisuhteen koville – Tämän takia ero ei kannata

Isä voi jäädä sivuun jo raskausaikana

Olen epävarma omista lastenhoitotaidoistani ja luulen, että kaikilla muillakin on sama tunne. En luota siihen, miten muut hoitavat lapseni, vaikka kyseessä olisi lasten oma isä.

Isän ulkopuolisuus voi alkaa jo raskausaikana. Voi olla, että isänvaistot heräävät vasta siinä vaiheessa, kun vauva on jo syntynyt.

– Isän olisi tärkeää muodostaa mielikuva tulevasta vauvasta. Jotta vanhemmuuden tasavertaisuus säilyisi, isän ja äidin olisi hyvä pohtia yhdessä, millainen ihminen sieltä on tulossa, Saloheimo neuvoo.

Lue myös: Kun isä jää ulkopuoliseksi

Selittääkö lapsuudenkodin malli äidin käytöstä?

Tiedän toimivat tavat paremmin, koska hoidan lasta enemmän ja olen koko ajan hänen kanssaan. Olen tarkempi ja ennakoivampi, enkä usko isän hoksaavan kaikkia asioita, jotka minun mielestäni pitää hoitaa.

Tuore äitiys voi herättää vahvan suojeluvaiston. Äiti ei välttämättä pysty luottamaan siihen, että joku toinen osaa huolehtia vauvasta.

Eräs kyselyn vastaajista kertoo, että isä ei hallitse tilannetta, jos vauva huutaa. Toisen mielestä isä ei osaa syöttää lapsia ja antaa liian helposti periksi.

– Luottamuksen puutteen taustalla voi olla pelko siitä, että tekee virheitä, jos ei toimi tietyllä tavalla. Lastenhoitoon on tarjolla niin paljon ohjeita, että äidit saattavat ottaa suorituspaineita: on osattava ja hallittava kaikkea, Saloheimo sanoo.

Myös lapsuudenkodin malli saattaa selittää dominoivan äidin käytöstä: ehkä oma äiti on hoitanut lapset ja kodin, ja poissaoleva isä on ollut vain töissä. Äiti saattaa ottaa heistä mallia, eikä tule kyseenalaistaneeksi heidän toimintaansa.

Vastuun haaliminen voi olla myös keino yrittää selviytyä rikkinäisestä lapsuudesta.

– Äiti on saattanut oppia siihen, että voi luottaa vain itseensä. Hän pelkää, että asiat hajoavat, jos hän ei itse pidä niistä huolta.

Lue myös: Näitä neuvoja olisin kaivannut tuoreena äitinä

Isät kokevat neuvolan vieraaksi

Tuntuu, että mies ei muista mitään. Ehkä se johtuu siitä, että yleensä minä johdan koko orkesteria.

Vaikka isien asema on parantunut, yhteiskunta ei vieläkään täysin tue vanhempien tasavertaisuutta.

Neuvolan rooli vanhemmuuden tasavertaisuudessa on keskeinen. Tutkimusten mukaan isät kuitenkin kokevat neuvolan vieraaksi, eivätkä koe tulevansa nähdyiksi siellä täysivaltaisina vanhempina.

– Neuvolan pitäisi olla myös isyysneuvola eikä vain äitiysneuvola, kuten sitä kutsutaan. Meidän ammattilaisten on syytä katsoa peiliin tässä asiassa. Vanhemmuuspalvelujen tulisi ottaa huomioon isätkin, Saloheimo sanoo.

Iso ristiriita on myös siinä, mitä pidetään ihanteena ja miten asiat oikeasti ovat, kuten sukupuolentutkija Raisa Jurva on havainnut.

– Vaikka ihmiset puhuvat, että tasa-arvo on tärkeää parisuhteessa, käytännössä monet asiat, erityisesti lapsen hoitaminen, ovat edelleen todella sukupuolittuneita.

Jurva antaa esimerkin: Jos lapsella on epäsopivat vaatteet, moni ajattelee, että onpas äiti pukenut hänet huonosti.

– Isän ja äidin toimintaa arvioidaan eri kriteereillä. Isät saattavat saada ihastelua pienistä asioista, mutta äideiltä odotetaan enemmän, Jurva sanoo.

Lapseen liittyvät valinnat katsotaan yleensä joka tapauksessa äidin vastuuksi – ei siis ihme, että monet äidit pitävät kiinni valtikastaan.

Lue myös: ”Syötä vauvasi seksin ohessa!” Neuvolan oudoimmat ohjeet

Ratkaisu: isät kotiin

Olen lasten kanssa kotona, ja se vain menee niin, että minä päätän. Isä ei oikein ”osaa”. Hän sanoo, ettei tiedä näistä jutuista.

Edelleen vuonna 2016 äiti on Suomessa lähes aina se, joka jää kotiin lapsen kanssa. Vain alle kaksi prosenttia isistä viettää isäkuukauden. Kotihoidon tuen saajista 97 prosenttia on äitejä.

– Isän pitäisi jäädä kotiin ja kantaa yksin vastuu lapsesta, jotta lapsen hoitamisesta tulisi rutiinia, Jurva sanoo.

Asiantuntijat ovatkin ehdottaneet vanhempainvapaaseen 6+6+6-mallia. Siinä äiti voisi olla kotona ensimmäisen puoli vuotta, isä seuraavan, ja viimeisen puolivuotisen vanhemmat jakaisivat haluamallaan tavalla.

Vanhemmat tekevät päätöksen vanhempainvapaista usein taloudellisin perustein: se, kumpi tienaa vähemmän, jää kotiin – eli äiti.

Tosin tutkimuksissa on havaittu, että harva pariskunta laskee tarkasti, paljonko rahaa jää käteen.

– Ne pariskunnat, jotka tekivät tarkat laskelmat, päättivät useimmiten, että isänkin kannattaa pitää vanhempainvapaita, Jurva sanoo.

Taloutta pitäisikin tarkastella pidemmälle kuin vain vuoden tai kahden päähän. Osa- ja määräaikaiset työt kasaantuvat usein naisille, mikä heikentää heidän työmarkkina-asemaansa. Sitä suuremmalla syyllä heidän olisi syytä pysytellä työmarkkinoilla, ja vahvemmassa asemassa oleva voisi jäädä kotiin.

– Esimerkiksi eläke ja ansiosidonnainen ovat kiinni ansiotulosta, joten pitkä aika pois työelämästä voi heikentää tulevaisuuden turvaa.

Lue myös: Näin lopetat riitelyn kotitöistä – 3 vinkkiä psykologilta

Isä tarvitsee hyväksyntää

Äiti nyt vain hoitaa kaiken.

Äiti pomottaa, ja isä jää altavastaajaksi. Jos isä ei saa ääntään kuuluville, hän reagoi siihen tavalla tai toisella.

– Isän poissulkeminen perheestä on otollista maaperää uskottomuudelle tai ylipäätään sille, että lähtee etsimään hyväksyntää suhteen ulkopuolelta, Saloheimo sanoo.

– Kuulen surullisen usein kertomuksia siitä, että jos parisuhteessa ei ole tilaa ilmaista omia toiveitaan ja tarpeitaan, voi tulla tarve lähteä hakemaan jotain muuta kontaktia, jossa se on mahdollista.

Kursivoidut lainaukset ovat Kaksplussan lukijapaneelista.

Lähde: Kaksplussan lukijapaneeli

Lue myös: Maaret Kallio: ”Vanhemmat, pitäkää rakkauslomia!”

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.