Miksi mennä naimisiin? Näin avoliiton vastuut eroavat avioliitosta
Vaikka ei haluaisi prinsessahäitä, avioliiton solmiminen kannattaa. Sanomalla ”tahdon” hoitaa kerralla monta asiaa, jotka avoparin pitää sopia erikseen.
Hääjuhlat ovat usein kalliita, mutta naimisiinmeno ei maksa mitään. Välttämättömiin tehtäviin kuuluvat vain vihkiajan varaus sekä yhteydenotto omaan seurakuntaan tai maistraattiin avioliiton esteiden tutkimiseksi.
Sen sijaan, jos on huono onni, avoliitossa eläminen voi käydä kalliiksi. Ongelmatilanteita voi syntyä varsinkin, jos avoparin arvokas omaisuus on vain toisen puolison nimissä.
Avioliitossa on avio-oikeus toisen omaisuuteen
Avioliitossa puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Eron tullen parin omaisuus jaetaan puolisoiden kesken tasan, jos parilla ei ole avioehtosopimusta.
Tämä suojaa pienituloisempaa puolisoa, usein naista, joka saattaa olla pitkään pois työelämästä hoitamassa yhteistä kotia.
Aviopareilla keskenäinen elatusvelvollisuus
Avioparilla on myös keskinäinen elatusvelvollisuus, mikä tarkoittaa, että kummankin on kykynsä mukaan osallistuttava perheen talouden ylläpitämiseen.
Avoparille ei synny minkäänlaista oikeutta toistensa omaisuuteen, eikä heillä ole elatusvelvollisuutta toisiaan kohtaan. Avoliitossa elävät ovat toki usein lojaaleja toisilleen, mutta eron tullen hyvä tahto ei aina kestä. Periaatteessa varakas puoliso voi jättää varattoman avoerossa tyhjin käsin.
Lue myös: Menossa naimisiin? Opettele nämä lakiasiat ennen häitäsi
Keskustele: Kuinka monella avoparilla on testamentti?
Avioliitossa ei tarvita isyyden tunnustamista
Jos lapsi syntyy vanhempien avioliiton aikana, lapsen isyys todetaan suoraan avioliiton perusteella.
Avoliittoon syntyvän lapsen isyys taas on vahvistettava, vaikka avoliittoa olisi kestänyt vuosikaudet ja yhteisiä lapsia olisi ennestäänkin.
Isyyden voi tunnustaa nykyään jo neuvolassa. Aiemmin tunnustaminen tapahtui lastenvalvojan luona.
Tunnustamisesta seuraa isyyden vahvistaminen, jonka kautta lapsen ja isän välille syntyy juridinen sukulaissuhde. Isyyden vahvistamisen jälkeen avopari voi myös tehdä sopimuksen lapsensa yhteishuollosta, kun taas aviopari jakaa automaattisesti lapsen huoltajuuden.
Kun isyys on tunnustettu, syntyvän lapsen sukunimi määräytyy avoliitossa syntyneen kohdalla samoin kuin avioliitossa syntyneen, eli lapselle voi valita nimeksi jommankumman vanhemman sukunimen.
Jos isyyttä ei ole vielä tunnustettu, kun lapsi ilmoitetaan väestötietojärjestelmään, hän saa äitinsä sukunimen. Sen voi halutessaan isyyden tunnustamisen jälkeen muuttaa maksutta isän sukunimeksi tekemällä asiasta ilmoituksen maistraattiin.
Lue myös: Lakitietoa äideille
Keskustele: Lapsen isä vai aviomies synnytykseen?
Avoleski ei saa eläkettä
Avolesken asema on selvästi huonompi kuin aviolesken. Avoleskellä ei ole avio-oikeutta, joten hän ei peri ensin kuollutta puolisoa, hän ei ole oikeutettu leskeneläkkeeseen eikä hänellä ole myöskään asumisoikeutta vainajan nimissä olleeseen asuntoon.
Asumisoikeus tarkoittaa, että leski saa jäädä asumaan aviopuolisonsa nimissä olleeseen asuntoon loppuiäkseen, vaikka joku rintaperillisistä eli lapsista tai lapsenlapsista vaatisikin pesän jakamista. Etenkin uusperheellisten, joilla on taustallaan riitaisa ero, kannattaa varmuuden vuoksi avioitua.
Jos avopuoliso kuolee ja hänellä on edellisestä liitostaan alaikäisiä lapsia, entisellä puolisolla on vainajan lasten huoltajana oikeus vaatia pesän jakamista eli myös perheen kotina käytetyn asunnon myymistä.
Avopuolison asemaa voi vahvistaa testamentilla. Tunnustetun lapsen perimysoikeuteen ei vaikuta se, ovatko vanhemmat naimisissa vai eivät.
Lue myös: Näin helpotat töihinpaluuta äitiysloman jälkeen
Keskustele: Lesken avio-oikeus vainajaan
Adoptio mahdollista vain aviopareille
Lapsen adoptoiminen pariskuntana on mahdollista vain aviopareille. Monessa kansainvälisen adoption kohdemaassa ei edes tunneta avoliittoa, mutta laki edellyttää adoptiovanhemmiksi haluavilta avioliittoa myös Suomen sisäisissä adoptioissa.
Avioliitto edustaa paperilla vakautta
Vaikka avoliitot ovat yleistyneet, on edelleen tilanteita, joissa avioliittoa pidetään avoliittoa parempana vaihtoehtona. Se luo yhä mielikuvaa vakaudesta.
Esimerkiksi haettaessa pankista asuntolainaa tai jopa luottokorttia kysytään, onko hakija avioliitossa. Sen sijaan siviilisäädyllä ei ole vaikutusta lapsen pankkitilin avaamiseen ja käyttöoikeuksiin tai lapsivakuutuksen ottamiseen, vaan niissä merkitsee huoltajuus.
Asiantuntijana VT, OTK Leena Linnainmaa. Lähteet: Oikeusministeriön oikeusapusivut www.oikeus.fi ja Leena Linnainmaan Naisen lakikirja (WSOY 2001)
Lue myös: Näin säästät lapselle 100 000 euroa
Keskustele: Avopuolison velat ulosottoon, vaikuttaako minuun?
Jaa oma kokemuksesi