Vanhemmuus Parisuhde ja seksi
22/05/2017

Mikä ehkäisy on varmin? Eri ehkäisymenetelmien plussat ja miinukset

Ehkäisy kannattaa huolehtia kuntoon, vaikka pikkulapsivaiheen väsymys painaisikin. Varminta ehkäisyä tarjoavat kierukka ja ehkäisykapseli. Pilleritkin ehkäisevät tehokkaasti, mutta niihin sisältyy unohtamisriski.

Itselle sopivasta ehkäisystä kannattaa keskustella gynekologin kanssa.

Mikä ehkäisy on varmin? Eri ehkäisymenetelmien plussat ja miinukset

Ehkäisy kannattaa huolehtia kuntoon, vaikka pikkulapsivaiheen väsymys painaisikin. Varminta ehkäisyä tarjoavat kierukka ja ehkäisykapseli. Pilleritkin ehkäisevät tehokkaasti, mutta niihin sisältyy unohtamisriski.

Ehkäisy on asia, johon liittyy paljon pohdittavaa. Mitkä ehkäisyvaihtoehdot ovat varmimpia, ja mitä riskejä ehkäisyyn liittyy? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Mervi Halttunen-Nieminen ja VL-Medin ylilääkäri Dan Apter ruotivat Kaksplussalle myös eri menetelmien plussat ja miinukset.

Vaikka toisin joskus luullaan, imetyksen ehkäisytehoon ei ole luottamista: se suojaa raskaudelta vain kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja kun kyseessä on täysimetys, johon ei kuulu yli neljän tunnin pausseja.

Sopivan ehkäisyn valintaan vaikuttavat iän lisäksi naisen paino, terveydentila, kuukautisvuodon määrä ja kesto sekä käytössä oleva lääkehoito. Omasta tilanteesta kannattaa keskustella gynekologin kanssa.

1. Hormonikierukka ja ehkäisykapseli ovat varmoja menetelmiä

Varmimpia ehkäisykeinoja ovat hormonikierukka tai ihon alle laitettava ehkäisykapseli. Hormonikierukan ehkäisyteho on 99,8 prosenttia ja kapselin 99,95 prosenttia. Luku kuvaa sitä, kuinka moni nainen ei tule raskaaksi vuoden käytön aikana.

Kumpaankaan menetelmään ei liity unohtamisen riskiä, joka laskee pillereiden ehkäisytehoa. Hormonikierukan ja ehkäisykapselin etuna on myös se, että vaikutus perustuu keltarauhashormoniin, johon ei liity kohonnutta veritulppariskiä. Hormonikierukkaa käytetään myös runsaiden kuukautisten hoitoon, sillä se vähentää vuotoja tehokkaasti.

Kierukan tai kapselin asentaa lääkäri. Kierukka asennetaan kohtuun ja kapseli tyypillisesti olkavarteen. Ehkäisyteho säilyy kummassakin valmisteesta riippuen 3–5 vuotta.

2. Pillereihin sisältyy unohtamisriski

Minipillerit voi aloittaa heti synnytyksen jälkeen, imetys ei ole este. Ne sisältävät pelkkää keltarauhashormonia, ja niiden ehkäisyteho on 95 prosenttia.

Yhdistelmäehkäisypillerit ovat käytetyin hormonaalisen ehkäisyn muoto. Laskimotukosriskin vuoksi niitä ei voida aloittaa kuin vasta kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä, ja tällöinkin vain, jos äiti ei imetä. Yhdistelmäehkäisypillerit voivat vähentää maidoneritystä, ja siksi imettävä äiti voi aloittaa ne vasta kuuden kuukauden kuluttua synnytyksestä.

Ehkäisyn lisäksi ne vähentävät kuukautisvuotoja ja -kipuja sekä ennaltaehkäisevät munasarjasyöpää ja kohdunrungon syöpää. Jos valitset ehkäisypillerit, pilleri on muistettava ottaa joka päivä.

Yhdistelmäehkäisypillereitä ei suositella ehkäisyksi synnytyksen jälkeen, jos olet yli 35-vuotias ja tupakoit, tai jos lähisukulaisellasi on ollut verisuonitukoksia jo nuorena. Tämä johtuu siitä, että niiden sisältämään estrogeeniin sisältyy hieman kohonnut veritulppariski. Riski on kuitenkin pieni: raskausaikana veritulppariski on pillereiden aiheuttamaa riskiä suurempi.

Ehkäisylaastarissa ja -renkaassa on samat vaikuttavat aineet kuin yhdistelmäehkäisypillereissä eli estrogeeni ja keltarauhashormoni. Niiden etuna on se, että ehkäisyä ei tarvitse muistaa joka päivä. Ehkäisylaastari vaihdetaan kerran viikossa, ja ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmeksi viikoksi kerrallaan. Yhdistelmäehkäisypillereiden, ehkäisylaastarin ja -renkaan ehkäisyteho on 95 prosenttia.

E-pilleri lihottaa, imetys on varma ehkäisy: nämä ehkäisymyytit eivät ole totta

3. Kuparikierukka on luotettava mutta voi lisätä vuotoa

Kuparikierukka on hormoniton ehkäisykeino, ja siksi osa naisista suosii sitä. Kuparikierukka lisää kuitenkin monilla naisilla vuodon määrää. Jos kärsit jo valmiiksi runsaista kuukautisista, kuparikierukka tuskin on sinun juttusi.

Kuparikierukka estää hedelmöittymisen mekaanisesti, ja se on luotettava ehkäisykeino: teho on 99,2 prosenttia.

4. Kondomin ehkäisyteho on huonompi kuin kierukan

Kondomi on myös ainoa seksitaudeilta suojaava ehkäisykeino. Sen ehkäisyteho on kuitenkin hormonaalisia ehkäisykeinoja huonompi, noin 82 prosenttia.

Kannattaa myös muistaa, että öljypohjaiset liukasteet tai emättimeen käytettävät lääkkeet saattavat heikentää kondomin ehkäisytehoa.

Ehkäisy synnytyksen jälkeen: kierukka vai ei?

5. Varmoihin päiviin ei kannata luottaa

Luonnonmenetelmän käyttö ehkäisyssä perustuu ovulaation ajankohdan tunnistamiseen, mikä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa ja ovulaation merkkien tunnistamista. Yhdynnästä tulisi myös pidättäytyä hedelmällisenä ajanjaksona, jonka pituus on noin 10 vuorokautta.

Munasolun irtoamista voidaan arvioida mittaamalla kehon lämpö aamulla ennen sängystä nousemista. Niin sanotut ehkäisytietokoneet perustuvat aamulämmön mittaamiseen, jonka perusteella ne pyrkivät tunnistamaan, milloin nainen voi tulla raskaaksi ja milloin ei. Peruslämpö nousee 0,3–0,5 astetta, kun munasolu on irronnut.

Kierron hedelmällisin ajankohta on tässä vaiheessa ohitettu, joten menetelmää ei voi käyttää kierron hedelmällisen ajankohdan ennustamiseen. Peruslämmön lisäksi voidaan seurata kohdunkaulan liman erittymistä ja laatua. Luonnolliset ehkäisymenetelmät ovat epäluotettavia.

6. Sterilointi on varmin ja lopullinen ehkäisykeino

Jos lapsiluku on täynnä eikä voi tai halua käyttää hormonaalista ehkäisyä, kannattaa miettiä myös sterilointia. Miehille toimenpide on paljon helpompi tehdä kuin naisille, mutta silti naisille tehdään Suomessa edelleen hieman enemmän sterilointeja kuin miehille.

Steriloinnin on tarkoitus olla lopullinen. Se on myös varma ehkäisykeino: teho on miehellä 99,9 prosenttia ja naisella 99,6 prosenttia.

Keskustele: Ehkäisy

7. Jälkiehkäisykin on mahdollista 

Pikkulapsivuosina ehkäisy voi unohtua arjen väsymyksessä. Vauva-aikana tulisi myös muistaa, että imetys suojaa huonosti raskaudelta. Se suojaa vain kolmen ensimmäisen kuukauden aikana ja kun kyseessä on täysimetys, johon ei kuulu yli neljän tunnin pausseja.

Jälkiehkäisykin on mahdollista, ja siihen käytetään eniten keltarauhashormonia sisältävää pilleriä, jota saa apteekista ilman reseptiä. Jos tabletin vaikuttava aine on levonorgestreeli, lääke pitää ottaa viimeistään 72 tunnin kuluessa yhdynnästä. Jos taas kyseessä on ulipristaalia sisältävä tabletti, raja on viisi vuorokautta yhdynnästä. Ulipristaalin käyttöä ei suositella imetyksen aikana.

Jälkiehkäisyyn voidaan käyttää myös kuparikierukkaa. Sen voi asentaa vain, jos yhdynnästä on korkeintaan viisi vuorokautta. Samalla hoituu myös jatkoehkäisy.

Jutun lähteinä on käytetty myös naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitisen artikkeleita Raskauden ehkäisy ja Kierukka (Duodecim) sekä Raskauden ehkäisyn Käypä hoito -suositusta (Duodecim).

Avainsanat

Kommentit

Kun lapsiluku on täynnä, sterilisaatio on hyvä ehkäisykeino.
Steriloimista Suomessa pitäisi helpottaa.
Suomen nykylain 30 vuotta tai kolme lasta on holhoavaa vanhanaikaista lainsäädäntöä.
Muissa Pohjoismaissa ikäraja on 25 vuotta.

Nyt on käynnissä kansalaisaloite ”Steriloimislain ikäraja pohjoismaiseksi eli 25 vuotta ja lapsiluvuksi kaksi lasta”
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2401
Aloitteen tavoitteena on 25 vuotta tai kaksi lasta steriloinnin perusteeksi.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.