Vanhemmuus Parisuhde ja seksi
19/07/2016

Pienen lapsen vanhempi, näissä tilanteissa tarvitset erossa lakimiehen apua

Ero mielessä ja sinulla on alaikäisiä lapsia? Kokosimme listan asioista ja tilanteista, jolloin tarvitset avioerossa juristin palveluita.

Pienen lapsen vanhempi, näissä tilanteissa tarvitset erossa lakimiehen apua

Ero mielessä ja sinulla on alaikäisiä lapsia? Kokosimme listan asioista ja tilanteista, jolloin tarvitset avioerossa juristin palveluita.

1. Lapsen asuinpaikasta ei päästä sopuun

Vanhempien riidat lasten asuinpaikasta ovat lisääntyneet, koska vanhemmat ovat entistä useammin tasavahvoja: sekä äidillä että isällä on läheinen suhde lapseen.

– Suomen lain mukaan lapsen on oltava eron jälkeen kirjoilla jommankumman vanhemman luona, vaikka vanhemmilla olisikin yhteishuoltajuus, kertoo perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut asianajaja, varatuomari Ilona Piironen asianajotoimisto Markku Hiekkalasta.

Vanhemmista se, jonka luona lapsi asuu, on hänen lähivanhempansa. Asuinpaikan mukaan määräytyvät puolestaan päivähoitopaikka ja lähikoulu.

Usein molemmat vanhemmat haluaisivat lähivanhemman statuksen. Pääsääntöisesti lapsia ei eroteta toisistaan ja he ovat kirjoilla saman vanhemman luona. Joskus riitainen tilanne voi ratketa vanhempien sopimuksella siitä, että esimerkiksi kahden lapsen perheessä toinen lapsi on kirjoilla äidin luona ja toinen isän luona, vaikka lapset ovatkin vanhempiensa luona aina yhtäaikaisesti.

Näin oikeus ratkaisee vanhempien riidan lapsista

Tapaus lapsioikeudesta: Vanhemmat päättävät erota. Isä vaatii lasten vuoroviikkoasumista ja vastustaa elatusavun määräämistä, koska lapset asuisivat puoliksi molempien vanhempien luona. Isällä on paremmat palkkatulot kuin äidillä. Äiti vastustaa vuoroviikkoasumista katsoen, että se olisi lapsille liian rankkaa. Ero on riitainen.

Tilanne voidaan ratkaista eri tavoin:
1) Vanhempien keskinäisellä sopimuksella
2) Lapsenvalvojan luona vahvistetulla sopimuksella: Valvoja ei päätä asiaa, vaan hän vahvistaa vanhempien keskinäisen sopimuksen.
3) Huoltoriidan sovittelulla tuomioistuimessa. Tilanteessa ovat läsnä käräjätuomari, vanhemmat ja psykologi tai sosiaalityöntekijä. (Asiantuntijat kuuntelevat eri osapuolten näkemyksiä ja psykologi tai sosiaalityöntekijä edustaa lasten ääntä.)
4) Tuomioistuimen päätöksellä

Jos vanhemmat eivät pääse asiasta sopimukseen, lapset määrätään asumaan toisen vanhemman luokse ja toiselle vanhemmalle määrätään tapaamisoikeus (joka voi olla laaja). Vuoroviikkoasumista ei määrätä oikeudessa, ellei se perustu vanhempien sopimukseen.

Elatusapu määräytyy vanhempien elatuskyvyn ja lasten tarpeiden mukaisesti. Elatusapu voidaan määrätä, vaikka lapset asuisivat vuoroviikoin kummankin vanhemman luona.

Lähde: Koulutus perhe- ja perintöoikeudesta, asianajaja, varatuomari Ilona Piironen.

Lue myös:
Vuoroviikkoäiti Anna Puu: ”Ensimmäinen ilta ilman lasta on vaikein”
Näin puhut lapsellesi erosta
Keskustele:
Miten teillä sujuu vuoroviikkosysteemi?

2. Lapsen elatusmaksuista tai tapaamisoikeudesta ei päästä sopuun

Lapsen elatusmaksut ja tapaamisoikeus ovat asuinpaikan lisäksi yleisimpiä riidan aiheita. Elatuskulut aiheuttavat riitoja etenkin, jos rahasta tekee tiukkaa.

Tapaamisoikeudella tarkoitetaan lapsen oikeutta tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Entinen puoliso voi joskus pyrkiä vaikeuttamaan tapaamisia ja vieraannuttamaan lapsia toisesta vanhemmastaan.

Jos avioeron taustalla on väkivaltaa tai alkoholiongelmia, voidaan päätyä valvottuihin tapaamisiin.

Keskustele:
Miten elatusmaksu lasketaan?
Pitääkö maksaa elatusmaksuja jos on työtön?

3. Perityn omaisuuden jako hiertää

Jos avioeroon päätyvällä parilla ei ole avioehtoa, omaisuus jaetaan pääsääntöisesti puoliksi osituksessa. Jos puoliso on perinyt tai saanut lahjaksi omaisuutta, myös tämä omaisuus kuuluu ositettavaan omaisuuteen, ellei puolison avio-oikeutta ole suljettu pois lahjakirjassa tai testamentissa. Monesti tällaisia määräyksiä ei kuitenkaan ole.

– Kun vanhemmat ovat tukeneet aikuista lastaan tai omaisuutta on peritty vanhemman kuoleman jälkeen, voi tuntua kohtuuttomalta, että toinen hyötyy tästä eron yhteydessä, Ilona Piironen kuvaa.

Piirosen mukaan rahariidat ovat lisääntyneet varallisuuden kasvun ja uusperheiden yleistymisen myötä.
– Viestinnän helppouskin vaikuttaa riitelyyn. Riitoja olisi vähemmän, jos mietittäisiin tarkemmin, mitä viestitään, Piironen pohtii.

Keskustele:
Avioero, avioehto, miten menee?

Avioehtosopimus vähentää riitelyä

Avioehtosopimus kannattaa teettää juristilla, jos puolisoilla on omaa varallisuutta tai velkoja ennen avioliiton solmimista tai jos puolisot ovat saamassa lahjoja tai perintöjä omilta suvuiltaan. Avioehto on hyvä tehdä myös silloin, jos jommallakummalla puolisolla on omaa elinkeinotoimintaa.

Joskus avioehtosopimus tehdään avioliiton alussa, ja pitkän liiton aikana kaikki omaisuus merkitään vain toisen puolison nimiin. Tällaista avioehtosopimusta voi vaatia avioerossa kohtuullistettavaksi. Kotona ja lasten parissakin tehty työ on yhteisen varallisuuden kartuttamista.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.