Vanhemmuus Parisuhde ja seksi
17/06/2017

Raskaus yhteisenä projektina vahvistaa parisuhdetta

Odottaja, älä omi raskautta itsellesi, vaan ota kumppani mukaan. Se vahvistaa parisuhdetta.

Raskaus kannattaa jakaa puolison kanssa.

Raskaus yhteisenä projektina vahvistaa parisuhdetta

Odottaja, älä omi raskautta itsellesi, vaan ota kumppani mukaan. Se vahvistaa parisuhdetta.

Raskaus muuttaa parisuhdetta. Tulevalle äidille vatsassa kasvava vauva on konkreettinen asia, sillä hän tuntee sen liikkeet kehossaan. Puoliso voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, koska hän ei voi kokea samaa kuin raskaana oleva.

Miten kumppani pääsisi osallistumaan raskauteen? Miten parisuhdetta voisi vahvistaa odotuksen aikana?

Nämä 6 asiaa raskaana oleva äiti haluaa kuulla

Raskaus ei estä yhdessä tekemistä

Yhdessä tekeminen on tärkeää parisuhteen kannalta myös raskausaikana.

Puolison kannattaa tulla mukaan neuvolaan kuuntelemaan vauvan sydänääniä ja ultraäänitutkimukseen katselemaan vauvan liikkeitä. Sillä tavoin tuleva lapsi muuttuu konkreettisemmaksi asiaksi myös toiselle vanhemmalle.

Vaikka tulevan äidin tekisi mieli sisustaa lastenhuone yksin sekä hankkia vauvanvaatteet ja muut varusteet oman mielensä mukaan, mieltään kannattaa malttaa. Puoliso on hyvä ottaa mukaan tekemään hankintoja ja kertomaan mielipiteensä.

Ennen vauvan syntymää pariskunta voi jutella, miten tulokasta hoidetaan yhdessä ja mistä asioista puoliso voi ottaa vastuun. Kumppani voi esimerkiksi lähteä vauvan kanssa vaunulenkille, jotta äiti pääsee lepäämään. Myös yösyötöt voi jakaa.

Valmistautukaa synnytykseen yhdessä. Sen sijaan, että sairaalakassiin pakataan vain synnyttäjän varusteet, sinne laitetaan myös puolison tarvitsemat tavarat.

Tehkää myös yhdessä mukavia asioita odotusaikana, käykää elokuvissa tai ravintolassa syömässä. Nauttikaa kahdenkeskisestä ajasta.

Puhu ja ymmärrä

Kukaan ei osaa lukea toisen ajatuksia. Omista toiveistaan ja tunteistaan kannattaa puhua avoimesti.

Odottajan ja kumppanin toiveet voivat mennä ristiin. Raskaana oleva haluaa käpertyä kotisohvalle oman kullan kainaloon, kun taas puolisolla voi olla polte päästä baariin kavereiden kanssa.

Tässä vaiheessa kärsivällisyydestä on apua, sillä eri ihmiset sopeutuvat eri tahtiin uusiin tilanteisiin. Lisäksi kannattaa muistaa, että oma aika ja ystävien tapaaminen on tärkeää molemmille puolisoille niin ennen kuin jälkeenkin vauvan syntymän.

Synnytykseen puolison odotetaan automaattisesti osallistuvan. Mutta entä jos toinen ei haluakaan? Odottaja voi kokea sen henkilökohtaisena loukkauksena ja hylkäyksenä.

Silloin on parasta puhua avoimesti, miksi puoliso ei halua osallistua. Kun odottaja ymmärtää kumppanin syyt, hänen päätöksensäkin on mahdollista hyväksyä.

Vauvan syntymä ei muuta vain äidin elämää vaan se mullistaa myös puolison arjen. Tämä unohtuu helposti odotuksen aikana.

Olisi hyvä, jos neuvolassa molemmilla vanhemmilla olisi mahdollisuus kertoa omista tuntemuksistaan.

Jos puolisolla on ystäviä, joilla jo on lapsia, hän voi purkaa omia tunteitaan heille. Vertaistuki on tärkeä asia.

Olo helpottuu, kun huomaa, ettei ole kokemustensa ja tunteidensa kanssa yksin.

Kuuntele ja kerää tietoa

Odottaja kärsii usein pahoinvoinnista ja muista vaivoista. Kumppani ei pysty poistamaan tukalaa oloa, mutta hän voi olla tukena ja kuunnella. Puoliso voi myös kysyä suoraan, mitä hän voisi tehdä tulevan äidin hyväksi.

Aamupahoinvoinnista kärsivälle lasi mehua ja keksi sänkyyn tarjoiltuna voi olla iso asia.

Raskausajan hormonihurrikaani vaikuttaa odottajan tunteisiin. Ennen niin rauhallinen nainen voi muuttua hetkessä raivottareksi. Aina tasaisen tyyni voi purskahtaa itkuun aivan mitättömästä syystä.

Näin hormonit heiluttavat raskausaikana

Lukeminen ja tiedon kerääminen kannattaa. Mitä paremmin on selvillä raskausajan tuomista muutoksista, sen paremmin niihin voi henkisesti varautua. Toista on myös helpompi ymmärtää.

Pienistä odotusajan yhteisistä yksityiskohdista muodostuu lopulta iso kokonaisuus. Näiden pienten asioiden avulla myös odotusta vierestä katsova vanhempi on luonut siteen vauvaan jo ennen tämän syntymää.

Asiantuntijana Mannerheimin Lastensuojeluliiton mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan suunnittelija Eeva Oksanen.

Lähde: Satu Raatikaisen tutkielma: Miksi vanhemmat eivät osallistu perhevalmennukseen? (Itä-Suomen yliopisto 2012)

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 3/17.

Lue myös:

Mitä parisuhteelle tapahtuu raskausaikana?

Eroavatko pienten lasten vanhemmat liian helposti?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.