Parisuhde 01.04.2017 Päivitetty 14.08.2023

Ruuhkavuodet uhkaavat parisuhdetta – 9 keinoa välttää ero

Ruuhkavuodet voivat saada kosketuksen ja läheisyyden unohtumaan parisuhteesta. Jonain päivänä voi havahtua tajuamaan, että parisuhteesta on tullut työsuhde.

Teksti
Riikka Heinonen
Kuvat
Maria Huusko

Ruuhkavuodet voivat ajaa romantiikan kauas. Parisuhde harvoin kukoistaa, kun äiti ja isä sopivat kiireessä arjen aikatauluista. ”Kuka vie tarhaan ja kuka hakee?” -murahtelut muodostavat ison osan puolisoiden välisestä vuorovaikutuksesta.

Kun sekaan heitetään ”Taaskaan et ole vienyt roskista” ja ”Kumpi käy kaupassa?”, voidaan parisuhteen sijaan pikkuhiljaa puhua työsuhteesta.

Ruuhkavuosiin liittyy tiukkoja vaatimuksia työelämän ja vanhemmuuden suhteen. Elämä muuttuu aikataulutetuksi ja arjen pyörittämistä suunnitellaan kalenterit kädessä.

Perheen tarpeet jyräävät parisuhteen, kun puolisot muuttuvat äideiksi ja isiksi. Kosketus unohtuu ja yhteiset unelmat jäävät tekemättömien kotitöiden jalkoihin.

Myös raskaus on riski parisuhteelle

– Kiireen keskellä ei ole tilaa miettiä, miten toinen voi ja miten meillä menee. Arki kulkee eteenpäin ja viikot vierivät, kunnes huomaa, ettei ole aikoihin ollut toisen kanssa lähekkäin tai keskustellut mistään, Väestöliiton Parisuhdekeskuksen psykologi Anna Salmi kuvaa.

Pysy lähellä toisen ihoa

1. Hyvä vuorovaikutus on tärkeä mutta haastava osa toimivaa parisuhdetta. Kumppanin kanssa kannattaa jo hyvissä ajoin keskustella siitä, mitä molemmat tarvitsevat kuormittavassa elämänvaiheessa jaksaakseen.

– On tärkeää pystyä yhdessä sanomaan ääneen, että meillä on nyt rankkaa, Salmi toteaa.

Myös 2. fyysinen läheisyys ja 3. seksuaalisuus ovat parisuhteessa tärkeitä.

– Kiireenkin keskellä pitää muistaa olla toisen lähellä: käpertyä vaikka kumppanin kainaloon telkkaria katsomaan. Puolison ihoon pitäisi säilyttää sopiva etäisyys. Jos kosketusta ei pitkään aikaan ole, siihen muodostuu kynnys, jota voi olla vaikea ylittää.

Lempinimien käyttö voi parantaa parisuhdetta

Pienetkin asiat riittävät

Kaisa Malinen tutki väitöstutkimuksessaan vuonna 2011 pienten lasten vanhempien ajatuksia ruuhkavuosista ja lasten vaikutuksesta parisuhteeseen.

Suuri osa tutkimukseen osallistuneista vanhemmista koki, että yhdessä perheen kanssa vietetty aika on parisuhdeaikaa. Aina ei siis tarvita kynttiläillallista kahden kesken.

– Yhdessä syöminen, television katseleminen tai kotitöiden tekeminen voivat olla hyvää yhteistä aikaa. Tärkeää olisi kuitenkin 4. antaa parisuhteelle säännöllisesti oma hetkensä – jo tunti viikossa riittää, Väestöliiton Anna Salmi muistuttaa.

Ruuhkavuodet vaativat toimintaa

Toivo parisuhteen elpymisestä ei ole mennyt, vaikka suhde olisi jäänyt kuukausiksi tai jopa vuosiksi kiireen jalkoihin. On jo hyvä asia, että 5. havahtuu parisuhteen ongelmiin ja 6. haluaa elvyttää suhteen.

Ensin kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat tehneet rakkaussuhteesta työsuhteen. Puuttuuko fyysinen läheisyys vai asioiden jakaminen toisen kanssa? Tuntuuko, ettei kumpikaan enää tiedä mitä toiselle kuuluu?

Sitten on aika 7. lähestyä kumppania ja 8. avata keskustelu siitä, mitä asioita molemmat toivovat takaisin suhteeseen.

Tärkeintä on, että jompikumpi tekee keskustelun aloitteen.

– Usein pariskunta jämähtää paikoilleen ja odottaa, että toinen tekisi liikkeen huonon tilanteen muuttamiseksi. Suhde ei muutu läheisemmäksi ennen kuin toinen ottaa askeleen toisen suuntaan, Salmi muistuttaa.

Näin riitelet rakentavasti parisuhteessa

Pohtikaa, kyteekö nuotio yhä

Salmi kehottaa 9. hakeutumaan rohkeasti pariterapeutille, jos suhteessa on ongelmia. Ulkopuolisen kanssa voi olla helpompi etsiä uutta tapaa olla yhteydessä toiseen.

– Yleensä pariterapiaan tullaan liian myöhään. Erään tutkimuksen mukaan terapiaan hakeudutaan vasta silloin, kun suhteessa on ollut vakavia ongelmia kuutisen vuotta.

Aina terapiakaan ei riitä. Ero voi olla hyväkin kokemus, jos molemmat osapuolet ymmärtävät eron syyt ja kokevat yrittäneensä yhdessä.

– Parisuhteen korjaaminen vaatii molempien motivaatiota. Lapsen takia ei kannata väkisin jatkaa yhdessä. Jos nuotiossa on kyteviä hiiliä vielä vähänkin, se voi roihahtaa, kun sinne puhaltelee ja hoitaa tulta. Se ei välttämättä auta, jos nuotio on palanut loppuun. Jos halu viettää arkea toisen kanssa on täysin kadonnut, ei pariterapeuttikaan pysty puhaltamaan nuotiota enää liekkeihin.

 Juttu julkaistiin Kaksplussassa 1/17.

Väestöliitto: Milloin hakeutua pariterapiaan?

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X