Tuleeko teille kiistaa veronpalautuksista? Usein rahariidoissa on kyse jostain muusta

Haluaako puolisosi törsätä veronpalautukset, vaikka itse haluaisit säästää ne pahan päivän varalle? Rahasta syntyy parisuhteessa helposti riita. Nahinassa on tosin usein kyse muusta kuin rahasta. Kun oikean syyn ymmärtää, kiistoja voi ehkäistä.

Teksti

Saga Wiklund

Veronpalautukset tulevat taas maksuun, ja on aika miettiä, mihin rahat käytetään. Tästä voi tulla myös riitaa, sillä parisuhteessa kiistat rahasta ovat yleisiä. On sanottu, että mitä vähemmän rahaa perheellä on, sitä enemmän siitä riidellään, mutta Väestöliitossa työskentelevän psykoterapeutti Lotta Heiskasen mukaan tämä ei välttämättä pidä paikkaansa: rikkaatkin riitelevät rahasta.

– Riitaa voi tulla vaikka siitä, kuka päättää rahojen käytöstä ja miten ne jaetaan. Parin taloudellinen asema saattaa olla eriarvoinen ja vastuunkanto voi jakautua epätasaisesti, hän kuvaa.

Velkojen tai ostosten salailu koetaan usein hankalana asiana, taloudellisena uskottomuutena.

Jos parin raha-asiat on järjestetty niin, että käytössä on omat tilit ja yhteinen tili, riitoja voi vähentää sopimalla siitä, mitkä perheen hankinnat hoidetaan taloustililtä ja mistä hankinnoista vastataan itse.

Oma lapsuus voi vaikuttaa

Riitoja voi tulla myös sen takia, että parisuhteessa molemmat osapuolet kantavat kotinsa perintöä. Ihminen, joka on kokenut taloudellista turvattomuutta ja niukkuutta, saattaa hakea turvaa säästäväisyydestä.

Hyvään elintasoon tottunut haluaa puolestaan säilyttää jatkossakin elintasonsa. Silloin niukkuuteen tottunut puoliso voi nähdä toisen elämäntavan tuhlailevana.

Aina suhde rahaan ei kuitenkaan ole samanlainen kuin omilla vanhemmilla.

– Ihminen ei toista kaavamaisesti menneisyyttään. Suhde rahaan saattaa olla päinvastainen kuin omilla vanhemmilla, Heiskanen sanoo.

Köyhyyden takia monesta asiasta luopumaan joutunut voi aikuisena nauttia erityisesti taloudellisesta vapaudesta. Ihminen, joka on kärsinyt lapsena vanhempiensa työkeskeisestä ja materialistisesta elämäntavasta, saattaa puolestaan aikuisena valita toisin kuin he.

Erilaisuus tuo haastetta

Usein raha-asioissaan melko samankaltaiset ihmiset hakeutuvat yhteen. Jos kuitenkin käy niin, että köyhä nai rikkaan, voi olla erityisiä haasteita hyväksyä toisen erilaisuus.

– On tärkeää, että molemmat voivat kuulla ja ymmärtää toisen näkökulmaa. Asiaa helpottaa se, jos pari löytää yhdessä ratkaisuja, jotka sopivat molemmille.

Kompromissina kumpikin saa siis osallistua päätöksentekoon ja saa jotakin, mitä haluaa. Samalla kumpikin myös joustaa pyrkimyksistään.

Rahariidat kytkeytyvät valtaan, riittävyyden tunteeseen, pelkoihin ja toiveisiin. Kun riidellään rahasta, riidellään siis myös vallasta ja omasta roolista parisuhteessa – siitä, mihin koko parisuhde perustuu.

Riippuvuus ahdistaa

Jos parisuhteen toinen osapuoli saa huippupalkkaa ja toinen tuskin mitään, tilanne voi olla hankala.

Pari saattaa ajautua kielteisen vuorovaikutuksen kehälle, jossa toinen valittaa siitä, että kantaa vastuun yksin. Toinen taas kokee syyllisyyttä ja kykenemättömyyttä ja alkaa mitätöidä toista, eikä kumpikaan tule kuulluksi. Varaton kokee olevansa riippuvainen ja riittämätön, varakas taas on sidottuna elättäjän rooliin ja voi tuntea itsensä hyväksikäytetyksi.

Tilanne helpottuu, jos pari osaa tehdä kompromisseja ja kuulla toisen osapuolen tarpeita ja pelkoja. Turvallinen läheisyyskin voi rauhoittaa.

– Rahasta voi tulla vallan väline, kun toinen ei pärjäisi taloudellisesti ilman toista. Tällainen riippuvuus ei ole helppoa kummallekaan. On olemassa vahingollisia suhteita, joissa raha sitoo jäämään huonoon suhteeseen, Heiskanen kuvaa.

Rakkaus voi parhaiten, kun kumpikin osapuoli seisoo riittävästi omilla jaloillaan.

Riippuvuutena ei pitäisi nähdä kuitenkaan tilapäistä vaihetta, jossa toinen hoitaa lasta kotihoidontuella kotona ja toinen elättää perhettä.

Joulusta paineita?

Jouluna moni laskee rahojaan ja miettii, mitä lapsille ostetaan. Joissain perheissä toinen vanhemmista haluaisi ostaa paljon ja toinen pihistellä. Tällöin pitäisi pystyä tulemaan toista puolitiehen vastaan – tai sitten hyväksyä erimielisyys ja antaa toiselle lupa toimia omalla tavallaan.

Jos rahaa on vähän ja lasten toiveet ovat kalliita, rahoja kannattaa laskea yhdessä ja sopia, mihin on varaa. Joulu tulee, vaikka lahjoja olisi vähemmän ja osa niistä olisi vaikkapa kierrätyksestä löydettyjä.

Isovanhemmat ja muut sukulaiset voivat ehkä myös osaltaan toteuttaa lasten lahjatoiveita.

Lähde: Väestöliitto

Juttu julkaistiin Kaksplus-lehdessä 10/17.