Työ ja raha 31.07.2017 Päivitetty 29.01.2021

Köyhän perheen lapsia uhkaa syrjäytyminen ja kiusaaminen

Minkälaisia syntymäpäiviä lapsille järjestetään? Minne mennään äitiporukassa kahville? Mikä on hyvä summa laitettavaksi päiväkodin retkirahastoon? Mihin on varaa?

Teksti
Mervi Alatalo
Kuvat
Emmi Jormalainen
2 kommenttia

Suomalaisista lapsiperheistä yhä useampi elää köyhyysrajan alapuolella. Köyhyys ei kosketa pelkästään toimeentulo-ongelmista kärsiviä perheitä vaan koko yhteisöä. Tai ainakin sen pitäisi koskettaa kaikkia, sanoo lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

– Jokaisen kansalaisen ja yhteisönsä jäsenen olisi hyvä ymmärtää köyhyyden ja huono-osaisuuden mekanismeja.

Se tarkoittaa käytännössä sitä, että kun toisilleen tuntemattomat tai puolitutut aikuiset luovat syntymäpäiväkulttuureja tai pohtivat, tavatako lasten kanssa kahviloissa, sisäleikkipaikoissa vai kenties termareiden ja eväiden kanssa puistossa, takaraivossa raksuttaisi edes jollakin tavalla se, että perheet elävät toisistaan hyvinkin paljon poikkeavilla tuloilla. Toimeentulo-ongelmat eivät näy välttämättä päällepäin.

– Jos hyvillä voimavaroilla varustettu enemmistö, jonka lasten elämä on hyvää ja myönteistä, vaurastakin, määrittelee rahankäytön tason, osa yhteisön lapsista on vaarassa syrjäytyä porukasta, Kurttila toteaa.

Suomessa on lapsia, jotka eivät voi osallistua syntymäpäiville, koska vanhemmilla ei ole varaa lahjoihin.

– Se on tärkeä asia tiedostaa.

Koulutus ei suojaa

Lapsiperheköyhyys on lisääntynyt vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2014 Suomessa oli 63 400 köyhää lapsiperhettä ja niissä eli 126 000 lasta. Se tarkoittaa sitä, että joka kymmenes lapsiperhe on köyhä.

Köyhyydeltä ei suojaa nykyään edes korkea koulutustaso. Aiempaa useammassa köyhässä perheessä on korkeakoulutuksen saanut huoltaja. Myöskään työssäkäynti ei suojaa köyhyydeltä, sillä epätyypilliset työsuhteet eli osa-aikaisuus ja pätkätyöt ovat lisääntyneet.

Aiemmin köyhyys oli enemmänkin yksinhuoltajaperheiden ongelma, nyt yhä useammassa heikosti toimeentulevassa perheessä on kaksi huoltajaa.

Kaiken tämän taustalla on epätyypillisten työsuhteiden lisäksi opiskelijavanhemmuutta ja työttömyyttä – mutta myös yhteiskunnallista päätöksentekoa.

Miksi köyhyys on lisääntynyt?

Lapsilisien ja kotihoidon tuen reaaliarvo on laskenut jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, aina vuodesta 1995 lähtien. Lapsilisän keskimääräinen reaaliarvo on tällä hetkellä noin 30 prosenttia alempi kuin vuonna 1994.

Kaksi vuotta sitten lapsilisään tehtiin kahdeksan prosentin leikkaus, mikä heikentää toimeentuloa erityisesti pienituloisissa lapsiperheissä. Kun tulot ovat pienet, lapsilisällä on iso merkitys.

Lapsilisän leikkausta kompensoitiin aikoinaan verovähennyksellä, mutta se ei hyödytä kaikkein pienituloisimpia, koska he eivät välttämättä maksa lainkaan veroja.

Myös kotihoidon tuen reaaliarvon lasku näkyy eniten heikkotuloisissa perheissä, sillä sitä käyttävät pitkään muita useammin äidit, jotka eivät olleet työssä ennen lapsen syntymää, joilla on vähän koulutusta ja jotka ovat olleet työttömänä ajalta ennen lapsen syntymää.

Köyhyys vaikuttaa vanhemmuuteen

Köyhyydessä ei ole kyse pelkästään rahan puutteesta. Jos perheessä on toimeentulo-ongelmia, vanhemmat kokevat olevansa keskimääräistä enemmän kuormittuneita myös henkisesti. He ovat huolissaan omasta jaksamisestaan sekä taidoistaan vanhempana.

Arjessa se näkyy esimerkiksi kärsimättömyytenä. Toimeentulovaikeuksista kärsivät vanhemmat ilmoittavat keskimääräistä enemmän menettävänsä malttinsa lapsen kanssa. Jostain syystä äidit kokevat kuormittuvansa henkisesti enemmän kuin isät.

Myös lapsen elämä näyttäytyy köyhistä vanhemmista tavallista vaikeampana. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa terveydestä, sosiaalisista suhteista ja jopa oppimisesta.

Lapsiperheköyhyys tuntuu myös parisuhteissa.

Enää ei liene uutinen, että köyhyyden on todettu periytyvän ja lisäävän lasten syrjäytymisriskiä.

Köyhyydestä myös kiusataan

Pelastakaa lapset ry haastatteli muutama vuosi sitten lapsia heidän kokemastaan köyhyydestä. 11 prosenttia vastanneista koki perheensä köyhäksi. Köyhyyden vaikutukset ovat pysäyttäviä:

Yli puolet köyhässä perheessä elävistä lapsista oli kokenut tulleensa kiusatuksi köyhyyden vuoksi. Yhtä suuri joukko koki, etteivät he voineet osallistua syntymäpäiville tai muihin lastenjuhliin.

80 prosenttia vähävaraisten perheiden lapsista koki harrastusmahdollisuutensa rajoittuneiksi. Moni oli joutunut jättämään aloittamansa harrastuksen kesken rahan puutteen vuoksi.

Lastenkaan keskuudessa köyhyys ei ole pelkästään euroja ja niiden puutetta. Köyhissä perheissä kasvavat lapset kokevat muita useammin, ettei heitä kuulla omia asioita koskevassa päätöksenteossa tai heillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.

Lapset kokivat saavansa liian vähän huomiota ja aikaa aikuisilta.

Asuinpaikka vaikuttaa

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on huolissaan siitä, miten poliittinen päätöksenteko asettaa niukasti toimeentulevat lapset eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, millä paikkakunnalla he asuvat.

– Suomessa on tällä hetkellä kuntia, joissa lapsen perhetausta määrittää hänen oikeuttaan päästä osaksi tiettyjä palveluita, tärkeimpänä kenties varhaiskasvatus.

Koska kunnat ovat saaneet entistä enemmän päätäntävaltaa ja vastuuta palvelujen tuottamisesta, ne soveltavat säädöksiä eri tavoin. Niinpä joissakin kunnissa osa päiväkodeista ei ota lapsia osapäiväiseen hoitoon. Päivähoito-oikeutta on myös voitu rajoittaa lapsilta, joiden vanhemmat ovat työttömiä.

– Köyhyys näkyy tämän päivän Suomessa silläkin tavoin, että lapsen hyvinvointiin vaikuttaa näin paljon se, mihin perheeseen hän sattuu syntymään.

Miten köyhyyttä voisi vähentää?

Ainakin tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotka huomioivat lapsiperheiden tarpeet ja oivaltavat köyhtymisriskit.

Lapsi- ja perhejärjestöt laativat toukokuussa kannanoton, jossa listattiin tärkeimpiä keinoja lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi. Niitä ovat ennen kaikkea perhe-etuuksien, kuten vanhempainpäivärahojen ja lapsilisien, riittävän tason turvaaminen.

Lisäksi lapsiperheiden asumiskustannuksia olisi pyrittävä alentamaan kehittämällä asumistukea sekä lisäämällä asuntotuotantoa kasvukeskuksissa ja tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Lähteenä käytetty THL:n raporttia Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla.

 Lue lisäksi:

Näin vältät rahariidat parisuhteessa

Tutkimus: Pitkä perhevapaa ei enää houkuta äitejä

Kommentit (2)

Tässä on niin suuri rooli vanhemmilla. On käsittämätöntä ajatella että syntymäpäivät pitää jättää väliin siksi ettei ole varaa. Köyhyys ei saisi olla niin suuri henkinen taakka. Kyse on myös vahvasti asenteista ja arvoista yhteiskunnassa. On otettava vähemmän materialistinen ote elämään ja kehitettävä yhteisöjä ja mahdollisuuksia vailla ajatusta tuloista ja maksuista. On väärin että ns köyhyys valtaa mielen ja sielun.
Terveisin köyhä äiti.

”Lapsilisän leikkausta kompensoitiin aikoinaan verovähennyksellä, mutta se ei hyödytä kaikkein pienituloisimpia, koska he eivät välttämättä maksa lainkaan veroja.”
Itse asiassa lapsilisä ei hyödytä lainkaan kaikkein pienituloisimpia, sillä se lasketaan Kelassa tuloksi ja näin vähennetään perheen saamasta viimesijaisesta tuesta, toimeentulotuesta.

Vastaa käyttäjälle Satu Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X