Vauva Imetys ja ruoka
17/10/2015

Äiti, älä syyllisty, vaikka imetys ei onnistuisi

Anna on surrut puolitoista vuotta sitä, ettei 
pystynyt imettämään. Sari antoi itselleen 
anteeksi rintaruokinnan epäonnistumisen vasta, 
kun ystävä käski. Eikö olisi jo aika 
lopettaa äitien syyllistäminen?

Äiti, älä syyllisty, vaikka imetys ei onnistuisi

Anna on surrut puolitoista vuotta sitä, ettei 
pystynyt imettämään. Sari antoi itselleen 
anteeksi rintaruokinnan epäonnistumisen vasta, 
kun ystävä käski. Eikö olisi jo aika 
lopettaa äitien syyllistäminen?

Kaikki alkoi valvomisesta.

Anna, 28, on aina ollut huono nukkumaan, mutta mitään tällaista hän ei ollut kokenut aiemmin. Esikoispojan syntymästä oli kaksi vuorokautta, mutta Anna ei ollut nukkunut minuuttiakaan. Mitä pahemmaksi väsymys kävi, sitä suuremmaksi kasvoi ahdistus.

Kolmantena yönä sairaalassa Anna pyysi apua nukahtamiseen. Hoitaja antoi rauhoittavia ja lupasi, ettei lääkitys ei estä imetystä.

Seuraavana aamuna Anna yritti taas imettää. Maitoa ei tullut, ja vauvan paino laski. Kun poika lopulta virtsasi nestehukan takia verta, Anna sai käskyn antaa lisämaitoa.

Anna hörpytti maidon vauvalle, jottei imetys vaarantuisi. Perhe kotiutettiin ja ohjeistettiin antamaan myös korviketta. Koko ajan Annan takaraivossa soi ajatus, että täydellinen äiti imettää.

Imetyspettymys vei psykiatrian poliklinikalle

Kotona Anna yritti imettää ja nukkua – turhaan. Ensimmäisen neuvolakäynnin ajan hän itki. Hänet lähetettiin lääkärille, joka kirjoitti rauhoittavia ja antoi ohjeet pumpata maidot pois lääkkeen oton jälkeen. Lääkäri ei ymmärtänyt Annan halua imettää.

Se oli viimeinen niitti.

Et ole yksin! Keskustele imetyspettymyksestä.

Parin päivän päästä aviomies vei Annan psykiatrian poliklinikalle. Vastaanotolla Anna vain tärisi. Mies kertoi vaimonsa puolesta valvomisesta, imetyspaineista ja siitä, että tämä oli sairastanut lieviä masennuksia. Anna pelkäsi saavansa valvomisesta synnytyspsykoosin.

Lääkärin ohjeet olivat selvät: äiti kuntoon, imetys unohdetaan. Uusien lääkkeiden avulla hän pystyi nukkumaan. Isä otti yösyötöt hoidettavakseen.

Muutaman kuukauden kuluttua Anna hakeutui synnytysmasennukseen erikoistuneelle lääkärille, joka vaihtoi lääkkeet vielä kerran. Kunto koheni, uni parani.

Silti hän itki joka päivä sitä, ettei ollut voinut imettää lastaan.

Miksi imetys epäonnistuu niin monella?

Annan imetystarina on rajuimmasta päästä, mutta siinä on paljon tuttua meille muillekin.

Lue lisää: 6 x imetyspulma ja ratkaisu.

Monelle tulee yllätyksenä se, ettei imetys suju aina niin helposti kuin neuvolan esitteissä on maalailtu. Moni yllättyy siitä, miten paljon imetyksestä kysellään. Imetätkö? Tuleeko maitoa? heitetään puolihuolimattomasti vaikka kaupan kassajonossa.

Ja aika moni Annan tavoin itkee myöhemmin sitä, ettei imettänyt.

On totta, että Suomessa imetetään suosituksia ja monia muita maita vähemmän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan useampi kuin joka toinen alle kuukauden ikäisistä vauvoista saa muutakin kuin rintamaitoa, neljä kuukautta vanhoista vauvoista pulloruokinnalla on kolmasosa, puolivuotiaista vielä enemmän. Suosituksista ollaan siis kaukana, kun Maailman terveysjärjestö WHO suosittaa täysimetystä puolivuotiaaksi asti.

Samaan aikaan kukaan ei ole voinut välttyä kuulemasta imetyksen hyödyistä, sen verran paljon niitä painotetaan. Imetys lisää muun muassa lapsen vastustuskykyä, suojaa allergioilta ja infektioilta. Äiti taas palautuu synnytyksestä nopeammin ja rinta- sekä munasarjasyöpien riski vähenee.

Olemmeko me suomalaisäidit siis tyhmiä vai laiskoja, koska emme imetä tarpeeksi?

Imetysohjausta on liian vähän

Päättäjien vika.

Kätilöliiton puheenjohtajalla Terhi Virtasella on kysymykseen suora vastaus. Imetyksen vähyys johtuu monesta asiasta ja niiden taustalla voi olla yksi tekijä: julkisen talouden säästöt ja vaatimukset tehokkuudesta.

– Tästä asiasta ei pidä syyttää äitejä, Virtanen sanoo.

– Imetysongelmia pitäisi käydä läpi jo neuvolassa, mutta raskausajan perhevalmennuksia on vähennetty.

Katso video: Oikea imetysasento ja -ote.

Toiseksi syyksi Virtanen nimeää synnytyssairaaloiden vähentyneen imetysohjauksen – henkilökuntaa on liian vähän – ja ennen kaikkea sen, että perheet lähetetään kotiin ennen kuin imetys on käynnistynyt. Äidit joutuvat kohtaamaan imetyksen herkimmän vaiheen, alun, ilman ammattilaisten apua.

– Kymmenen vuotta sitten lapsivuodeosastolla oltiin melkein neljä päivää, nyt kahdesta kolmeen. Maidon nousu ei kuitenkaan ole nopeutunut.

– Korvikkeen antaminen ei tee äidistä huonoa, pääasia on, että vauva saa ravintoa kasvaakseen.

”Valehtelin, että imetän, vaikka vauva söi pullosta”

Mutta vaikka imetyksen vähyyden voikin laittaa systeemin syyksi, syyllisyydestä äitien on vaikea päästä eroon. Monelle imettäminen on hyvän äitiyden mittari.

Sari, 36, ajatteli etukäteen, että totta kai hän imettäisi. Salaa hän ihmetteli imetyksessä epäonnistuneiden ystäviensä epätoivoa.

Mutta sitten kävi niin, että esikoistyttären imetys ei onnistunut.

– Se oli tehtävä, jota en olisi saanut mokata. Äitini ei pystynyt huolehtimaan minusta, ja olen kasvanut adoptioperheessä, joten halusin tehdä tyttäreni kanssa kaiken oikein, Sari sanoo.

Pienikokoinen tytär oli laiska syömään. Sairaalassa painotettiin oikeita imetysasentoja – ”etteivät hartia kipeydy” – mutta muuta ohjausta ei ollut. Ja imetys sattui. ”Kuin rinnat olisivat olleet täynnä pieniä neulasia”, Sari muistelee.

Kuukauden ajan Sari istui sohvalla, imetti ja itki. Nälkäinen vauvakin itki. Neuvolassa Sari valehteli imettävänsä, vaikka oli tajunnut molempien hyvinvoinnin takia siirtyä pulloruokintaan. Mielessä ahdisti terveydenhoitajan lause: ”Olisi hyvä, että imettäisit läheisyyden takia”.

Sari sai rauhan vasta monen kuukauden päästä, kun läheinen ystävä tokaisi pulloruokinnasta: mitä väliä.

Lue lisää: Äidit kertovat: Imetin kaverin vauvaa.

Ei ole yhtä oikeaa tapaa syöttää vauvaa

Miksi me olemme niin armottomia imetyksen suhteen?

Vauvaperhepsykoterapeutti Mirja Sarkkinen on tehnyt 20 vuotta töitä perheiden kanssa.

Imetykseen liittyy hänen mukaansa paljon äitiyden idealisoituja, madonnamaisia mielikuvia. Imetys mielletään lähes pyhäksi asiaksi.

– Imetys on herkästi naiselle äitiyden mitta ja suorittamisen näyttämö. Itsekin itkin aikoinani kätilölle, kun maitoa ei heti tullut.

Sarkkinen muistuttaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa syöttää vauvaa. Se, mikä on äidille hyvä, on vauvallekin hyvä.

– Myös vauva on imetyksessä toimija. Toisille imeminen on yksinkertaista, toisille hankalaa. Kaikki ei siis ole äidistä kiinni.

Imetysongelmien taustalla voi joskus olla vakavampiakin asioita. Imetys voi olla vaikeaa siksi, että äidin on traumaattisten lapsuuskokemusten takia vaikea kestää läheisyyttä tai vauvan tarvitsevuutta. Myös syömishäiriötausta tai kova kontrollintarve saattavat heijastua imetykseen. Mutta ongelmat ovat selätettävissä.

– Seuraavan vauvan kanssa kokemus voi olla erilainen. Äiti tietää enemmän itsestään ja toiveistaan ja syyllistyy vähemmän valinnoistaan. Vauvakin voi olla erilainen syöjä, Sarkkinen sanoo.

Äitien syyllistämisen loputtava

Entä miten kävi Annan?

Esikoinen on nyt puolitoistavuotias pikkumies, joka on kasvanut terveeksi korvikkeellakin. Anna on oppinut nauttimaan äitiydestä sitä mukaa, kun elämä ei pyöri enää vain ruokinnan ympärillä. Silti hän suree vielä joskus imetystä ja miettii, uskaltaako ikinä yrittää toista lasta.

– Elämäni suurin kriisi tuli, kun sain sen, mitä olen eniten halunnut: perheen. Olisin kaivannut enemmän apua. Olisipa joku sanonut jo ennen synnytystä, ettei imetys ole kaikki kaikessa tai kertonut, ettei se ole aina ole helppoa.

Hän on saanut tukea paitsi perheeltään myös Äidit irti synnytysmasennuksesta ry:n vertaisryhmästä. Siellä hän huomasi, että muillakin oli samoja tunteita.

Äitejä syyllistävästä keskustelusta Annalla on tiukka mielipide.

– Voi kun syyllistäjät tietäisivät toisen puolen. Kenenkään ei pitäisi imettää itseään lataamoon.

Annan nimi on muutettu.

Apua imetykseen

  • Imetyksen tuki ry: pitää yllä esimerkiksi imetystukipuhelinta, 09 4241 5300. Järjestö julkaisi viime syksyn myös kirjan Imetyksen lohtukirja. Äitien tarinoita ja tukea imetyspettymyksiin.
  • Äidit irti synnytysmasennuksesta: vertaistukea netissä, puhelimitse ja tukiryhmissä.

Juttu on julkaistu Kaksplussan numerossa 1-2/14

Lue lisää:

Kuvitelmat vastaan todellisuus: Elämä vauvan kanssa.

Kalaa ja viljaa jo viisikuiselle?

Avainsanat

Kommentit

Ei pidä syyllistää ketään. Jokainen tekee niknkuin parhaaksi näkee! Pieni korjaus siihen että vauva pissasi ”verta”. Ei ole kyse verestä vaan uraateista, eli virtsasuolasta jota voi ”kuivalla” vauvalla ilmestyä virtsaamisen yhteydessä vaippaan.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.