Imetys ja ruoka 16.5.2018
TEKSTI Oili Urmas
KUVAT iStock

Ensin imetyshetki, sitten vasta maistellaan – näin siirtyminen kiinteisiin ruokiin onnistuu

Kun lapsi täyttää puoli vuotta, on viimeistään aika ryhtyä kiinteiden ruokien maisteluun. Kokosimme ohjeet, miten se kannattaa aloittaa.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kiinteiden ruokien antaminen vauvalle aloitetaan aikaisintaan neljän kuukauden iässä, jolloin suolisto on kypsynyt ottamaan vastaan uusia ruoka-aineita. Siihen asti äidinmaito tai äidinmaidonkorvike riittää lapsen ravinnoksi. Kiinteiden aloittaminen on myös yksilöllistä.

Myös vauvan motoriikan pitää olla valmis. Lapsi voi syödä kiinteitä ruokia, kun hän pystyy istumaan tuettuna ja hallitsemaan päänsä liikkeitä.

Kiinteiden ruokien aloittamisella on myös takaraja. Niiden maisteluun pitäisi ryhtyä viimeistään silloin, kun vauva on kuusi kuukautta vanha. Mutta miksi kiinteiden aloittamista ei voi lykätä, jos äidinmaito näyttää riittävän lapselle?

Ravintosuosituksen perusteluna on se, että vauva tarvitsee puolen vuoden iästä lähtien muutakin ruokaa kuin äidinmaitoa, jotta hän kasvaa ja kehittyy normaalisti. Jos vauvaa pelkästään imetetään pitkään, se voi aiheuttaa joidenkin ravintoaineiden, kuten sinkin ja raudan, puutosta.

Tutkimusten mukaan myös vauvan alttius sairastua allergiaan kasvaa, jos kiinteiden aloittamista lykätään reilusti yli puolen vuoden.

Ensin maitoa ja sitten vasta maistellaan

Vauva syö ensin kiinteitä ruokia pieninä maisteluannoksina. Ne eivät kuitenkaan korvaa imetystä, vaan rintamaito tai äidinmaidonvastike on edelleen vauvan pääasiallinen ravinto. Imettämistä suositellaankin jatkettavaksi vähintään vuoden ikään.

Ruokahetki aloitetaan rintamaidolla tai korvikkeella ja vasta sitten vauvalle tarjotaan kiinteitä.

Ensimmäisiksi aterioiksi sopivat miedot perusmaut, esimerkiksi keitetyt perunat ja kasvikset, marjat ja hedelmät. Lihaa, kalaa, kananmunaa ja viljatuotteita voi antaa viiden kuukauden ikäiselle.

Ruoka-aineita tarjoillaan vauvalle monipuolisesti alusta alkaen. Esimerkiksi kalan ja kananmunan antamista ei pidä siirtää myöhemmäksi, vaikka perheessä jollakin olisi ruoka-aineallergioita.

Vauva tottuu uusiin makuihin vähitellen

Vauvat ovat luonnostaan ennakkoluuloisia uusi makuja kohtaan, ja he vierastavat erityisesti karvaita ja happamia makuelämyksiä.

– Mieltymys makeaan on synnynnäinen ominaisuus. Karvaat maut, joita on vihanneksissa ja hedelmissä, vaativat opettelua ja useamman maistelukerran, kertoo Suvi Virtanen, joka työskentelee tutkimusprofessorina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

Jos vauvan suu menee mutrulle, siitä ei ole syytä vetää pikaisia johtopäätöksiä lapsen makumieltymyksistä. Sen sijaan kannattaa sinnikkäästi tarjota lapselle ruokaa monta kertaa. Vauva tottuu pikkuhiljaa uusiin makuihin.

Lähteenä Eviran elintarvikerajoitukset sekä Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille -julkaisu.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen kattavin vanhemmuusmedia: hyötytietoa vanhemmuudesta, perheblogeja ja suosittu keskustelufoorumi. Tervetuloa viihtymään!

Seuraa
meitä: