Miksi imetys sattuu kainaloihin? ”Lisärinnat” paljastuvat usein vasta synnytyksen jälkeen

Kainalossa voi olla ylimääräistä rintarauhaskudosta. Nännillinen lisärinta on sen sijaan harvinaisempi.

Teksti Piia Matikainen
Kuvat iStock
Rintamaitoa voi kertyä kainaloihin saakka.
Rintamaitoa voi kertyä kainaloihin saakka.

Jos lapsen synnyttyä kainalo kastuu muustakin kuin hiestä, äidillä on niin sanotut lisärinnat.

Termiä kuitenkin käytetään puhekielessä kaikesta ylimääräisestä rintarauhaskudoksesta, kertoo Imetyksen tuki ry:n koordinaattori Niina Mäkinen, joka on koulutukseltaan kätilö ja imetysohjaaja.

– Toiminnallisesti varsinaisesta lisärinnasta on kyse vain silloin, kun kehossa on sekä ylimääräistä rintarauhaskudosta että siihen yhteydessä oleva nänni. Sellainen voi olla joko molemmin puolin tai vain toisella puolella. Yleisempää on se, että on pelkkää ylimääräistä rintarauhaskudosta.

Jotkut huomaavat kainalon ylimääräisen rintarauhaskudoksen ihonalaisena muhkurana, joka voi kipeytyä kuukautisten aikana. Usein se kuitenkin paljastuu vasta synnytyksen jälkeen, kun maito nousee ja raskauden vaikutuksesta kasvanut rintarauhaskudos turpoaa.

Lue myös: ”Sinulla on lisärinnat”. Hetken aikaa olin aivan äimänä. – Anna-blogi Kolmistaan

Kainalo voi turvota ja kipuilla

Ylimääräinen rintarauhaskudos ei vaikuta rintojen toimintaan ja imetykseen. Jos ylimääräiseen rintarauhaskudokseen on yhteydessä nänni, johon menee maitotiehyitä, se voi valuttaa maitoa herumisen käynnistyessä.

– Tyypillisesti ylimääräinen rintarauhaskudos ei tuota paljon maitoa, ja vähäinenkin tuotanto hiipuu, kun niistä ei imetä maitoa pois. Vuotavaan kohtaan voi teipata liivinsuojan tai laittaa paidan kainaloon terveyssiteen, Mäkinen sanoo.

– Missään nimessä maitoa ei kannata lypsää ylimääräisestä rintarauhaskudoksesta pois, sillä se pitää maidon eritystä yllä.

Silloin kainalon maito pääsee imettäessä pois, kun kyse on varsinaisesta rintarauhakudoksesta.

Silloin kainalon maito pääsee imettäessä pois, kun kyse on varsinaisesta rintarauhakudoksesta.

Yleisin vaiva, joka ilmiöön liittyy, on Mäkisen mukaan epämukava ja aristava tunne. Ongelmat ajoittuvat ensimmäisiin synnytyksen jälkeisiin viikkoihin. Kun rintarauhaskudoksessa muodostuvalle maidolle ei ole tilausta, maidoneritys vähenee nopeasti.

– Lopulta, noin 40 vuorokauden kuluttua, käynnistyy prosessi, jossa keho purkaa tarpeettomaksi käyneen rintarauhaskudoksen.

Kainalon turvotukseen ja aristukseen auttavat samat hoitomenetelmät kuin synnytyksen jälkeiseen rintojen pingotukseen: kylmäpakkaus ja käsikaupan tulehduskipulääkkeet.

Mäkisen mukaan ylimääräiseen rintarauhaskudokseen liittyy harvoin tulehdusta, koska rintatulehdus johtuu bakteerista. Jos ylimääräistä nänniä ei ole, ei bakteerillekaan ole sisäänpääsyä.

Lue myös: Imetys ja alkoholi – uskallanko imettää yhden saunasiiderin jälkeen?

Ei pelkästään naisten vaiva

Ylimääräistä rintarauhaskudosta on 2–6 prosentilla väestöstä sukupuolesta riippumatta.

– Siksi ei edes puhuta kehityshäiriöstä vaan -variaatiosta. Jos imetykseen liittyvät oireet ovat tukalia, kudosta voi poistaa kirurgisesti. Tyypillisimmät syyt leikkaukselle ovat kuitenkin kosmeettisia.

Tavanomaisin sijainti ylimääräiselle rintarauhaskudokselle ovat kainalot, mutta sitä voi esiintyä myös muualla kainaloista nivusiin kulkevan ”nisälinjan” varrella.

Lisärintoihin voidaan sekoittaa myös tavallisemmat tapaukset, joissa varsinainen rintarauhaskudos ulottuu kainaloihin asti.

– Silloin kudos on yhteydessä varsinaisiin maitotiehyeihin, eli maito pääsee imettäessä pois.

Lue myös:

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä