Imetysdieetti vai ei? Harkitse, jos oireet ovat rajuja eikä mikään tunnu auttavan

Imetysdieettiä ei aloiteta varmuuden vuoksi. Vauva siedättyy ruoka-aineille äidinmaidon kautta. Mutta entä jos oireet ovat pahoja?

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock
Imetysdieettiä ei kannata aloittaa vain varmuuden vuoksi.
Lapsen allergioiden ehkäisyn ja äidin ravitsemuksen kannalta on tärkeää, että mitään ruokaa ei vältetä turhaan.

Imetysdieetti jakaa mielipiteitä. Nykyisten Käypä hoito -suositusten mukaan imettävän äidin on turha välttää mitään ruoka-ainetta, jos vauvalla epäillään allergiaa, sillä äidinmaitoon erittyvien allergeenien määrät ovat äärimmäisen pieniä. Toisaalta suosituksissa mainitaan, että imetysdieettiä voidaan tapauskohtaisesti harkita erikoissairaanhoidossa.

Vaikka imetysdieetin tehoa ei ole pystytty tutkimuksin luotettavasti osoittamaan, monessa perheessä koetaan, että äidin ruokavaliomuutos helpotti vauvan oloa.

– Olen työssäni tavannut paljon perheitä, joille imetysdieetistä on ollut selvä apu. Vauvan itkuisuus, uni- ja syömisongelmat, vatsavaivat ja iho-oireet ovat lieventyneet huomattavasti, kertoo toimintaterapeutti, imetyskouluttaja ja -ohjaaja Annukka Moilanen.

Myös muun muassa Simppeli sormiruokakeittiö -blogin Marjut Ollila on kertonut, kuinka maidoton imetysdieetti oli heidän perheensä pelastus. Lääkäri Tiina Tuomela arvioi Ylelle, että puolet allergisista perheistä on kokenut hyötyvänsä imetysdieetistä.

Joissain tapauksissa imetysdieetti saattaa olla ainakin harkitsemisen arvoinen.

Miksi imetysdieettiä ei enää suositella?

Käypä hoito -suositus muuttui 2015. Sitä ennen äideille suositeltiin ruokavaliomuutosta, jos vauva kärsi esimerkiksi rajusta ihottumasta.

– Tutkimusaineiston ja käytännön kokemuksen perusteella päädyttiin siihen, että äitejä ei enää laiteta dieetille, ylilääkäri Mikä Mäkelä HUS:ista kertoo.

Tutkimuksissa se, kuuluiko äidin ruokavalioon paljon maitoa vai ei ollenkaan, ei vaikuttanut vauvan ihottuman vaikeusasteeseen.

Allergiaoire vaatii milligrammoissa mitattavia määriä aiheuttajaa. Rintamaidossa määrät ovat korkeimmillaan mikrogrammoja.

– Jos imetysdieetti olisi toimiva hoitomuoto, totta ihmeessä käyttäisimme sitä. Miksi haluaisimme kiusata ihmisiä? Lääkärit yrittävät tehdä kaikkensa auttaakseen herkässä elämänvaiheessa olevia vanhempia ja lapsia.

Kaikille 100-prosenttisesti sopivaa ratkaisua ei ole olemassa.

– Jos mitään muuta ei keksitä, voidaan imetysdieettiä kokeilla erikoislääkärin ohjeistuksella äitiä tukien ja sparraten.

Vauva voi joskus oireilla rintamaidosta ilman, että kyseessä olisi allergia. Pienimolekyylisiä ärsyttäviä yhdisteitä, kuten chilin kapsaisiinia, voi päätyä rintamaitoon.

Jatkuva kipuitku ei ole normaalia

Lähes kaikilla vauvoilla on jonkinlaisia vatsaoireita ensimmäisten elinkuukausien aikana, koska pienen vauvan suolisto on vielä kehittymätön ja kypsymätön.

Jos vauva kuitenkin on jo yli 3 kuukauden ikäinen ja oireet ovat merkittäviä tai pahenevia, vauva voi kärsiä ruoka-allergiasta.

– Ei ole enää kyse vain suoliston kypsymättömyydestä, jos vauva itkee kipuitkua monta tuntia vuorokaudessa, ripuloi vihreää limaa tai oksentaa kymmeniä kertoja vuorokaudessa, Annukka Moilanen sanoo.

Myös iho-oireet, kuten voimakas ihottuma, ovat yleisiä allergiaoireita.

– Jos vauvan oireet ovat merkittäviä, häiritsevät vauvaa selvästi ja hankaloittavat perheen elämää ja arkea, imetysdieettiä voi kokeilla.

Miten imetysdieetti toteutetaan?

Imetysdieetin ideana on se, että äidin ruokavaliosta poistetaan ruoka, jonka epäillään aiheuttavan allergiaa. Yleisin allergian aiheuttaja on lehmänmaito. Myös kananmuna, soija ja vehnä ovat tyypillisiä ruoka-aineita, jotka voivat aiheuttaa oireita.

– Ruoka- ja oirepäiväkirja auttaa hahmottamaan, onko äidin ruokavaliolla ja vauvan oireilla yhteyttä toisiinsa.

Ruoka-ainetta, joka jätetään pois, vältetään imetysdieetin aikana täysin. Esimerkiksi maidottomalla ruokavaliolla myös muun muassa hera, heraproteiini, herajauhe ja kaseiini ovat vältettävien listalla. Ne löytyvät elintarvikkeiden ainesosaluetteloista.

Imetysdieettiä jatketaan yleensä kahden viikon ajan. Sen jälkeen poisjätetty ruoka-aine palautetaan äidin ruokavalioon.

– Jos vauva saa ruoasta selkeästi oireita, välttämistä voidaan jatkaa. Jos taas vauvan olotilassa ei tapahdu mitään eroa, ruoka palautetaan takaisin ja imetysdieetti lopetetaan, kertoo Annukka Moilanen.

Mitään ruoka-ainetta ei tule välttää turhaan, sillä vauva siedättyy eri ruoille rintamaidon kautta. Samasta syystä imetysdieetille ei koskaan ole syytä lähteä normaalihaitariin menevien oireiden, kuten satunnaisten kasvojen lehahdusten ja yksittäisten vihreiden kakkojen vuoksi.

Ihottuma voi olla merkki allergiasta. Imetysdieetti jakaa mielipiteitä.

Ihottuma voi olla merkki allergiasta.

Jos imetysdieetistä on ollut vauvalle selkeää hyötyä, sitä voidaan jatkaa. Ruoka-aineen palauttamista on kuitenkin hyvä kokeilla noin kahden kuukauden välein, jos oireet eivät ole olleet hyvin vakavia.

– Allergia voi väistyä nopeastikin, jos kyse onkin ollut vain suoliston kypsymättömyydestä.

Kun vauva siirtyy maistelemaan kiinteitä, voi aloittaa aiemmin oireita tuoneita ruokia pienillä annoksilla ja seurata mahdollisia oireita. Useimmiten vauvavaiheen allergiat ja yliherkkyydet väistyvät viimeistään 1–2 ikävuoteen mennessä.

Ensin allergiatestiin?

  • Allergiatestin voi tehdä vauvalle, mutta tulos ei välttämättä ole luotettava. Pikkuvauvalla ihopistotesti tai verikoe ei aina anna oikeaa tulosta.
  • Imeväisellä ensikuukausien negatiivinen testitulos voi myöhemmin kääntyä positiiviseksi.
  • Luotettavin tapa testata allergiaa on valvottu välttämis-altistuskoe. Lapsi altistetaan ruoka-aineelle lääkärin valvonnassa. Jos välttämisen aikana hävinnyt oire palaa kokeessa, kyse on todennäköisesti allergiasta.
  • Välttämis-altistuskoe tehdään yleensä vasta yli 1-vuotiaalle.

Lähteet: Annukka Moilanen, Käypä hoito, Lastentalo.fi

Äiti, pidä huolta ravinnostasi

Imetysdieetti on suositeltavaa aloittaa ammattilaisen ohjauksella, jotta se tulee toteutetuksi oikein ja terveellisesti.

– Etenkin silloin, jos tarkoituksena on jättää ruokavalioista pois useampi kuin yksi ruoka-aine, kannattaa olla yhteydessä asiantuntijaan. On tärkeää, että äidin ruokavalio pysyy täysipainoisena ja poisjätetty ruoka-aine korvataan ravitsemuksellisesti vastaavalla, jotta äidille ei synny puutostiloja.

Esimerkiksi silloin, jos maitotuotteet jätetään ruokavaliosta pois, kalsiumin ja D-vitamiinin saannista täytyy huolehtia.

Jos imetysdieetti on käymässä hyvin laajaksi, sillä oleminen ei pidemmän päälle enää ole äidille terveellistä. Korvikkeelle siirtyminen saattaakin olla tapauskohtaisesti järkevää.

– Imetys tuo hyötyä sekä vauvalle että äidille, mutta jaksava äiti on oleellinen asia koko perheelle. Jos kokonaiskuormitus on suuri ja jaksaminen valmiiksi kortilla, liian raju imetysdieetti ei palvele perheen hyvinvointia.

Lue myös: Tunnista vauvan allergia: näin helpotat oireita

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä