Kesäpöydän uudet perunat eivät kuulu vauvan ruokavalioon – tiedätkö, miksi?
Vauvan ruokavaliossa on rajoituksia joidenkin elintarvikkeiden käytössä. Tiettyjä kaloja ei suositella usein syötäväksi raskasmetallien takia. Ulkomaiset marjat on usein yhdistetty norovirukseen.
Ravintosuositusten takana on paljon tieteellistä tutkimustyötä sekä Suomessa että ulkomailla. Erityisesti vauvan ruokavalio on aluksi rajoitettu ja varsin yksinkertainen, mutta sille on syynsä.
Esimerkiksi hunaja, jota pidetään yleisesti terveellisenä, on alle yksivuotiaiden lasten vältettävien aineiden listalla. Tutkimuksissa huomattiin hunajan yhteys alle vuoden ikäisten lasten botulismimyrkytyksiin.
Vauvojen elimistön puolustusjärjestelmä ei ole kehittynyt vielä riittävästi, jotta se pystyisi tuhoamaan botulismimyrkytyksen aiheuttavan bakteerin itiöitä. Siitä syystä hunajaa ei suositella loroteltavaksi vauvojen ruokiin.
Sushi ei kuulu vauvan ruokavalioon.
Nitriitti pois vauvan ruokavaliosta
Eräät elintarvikkeet puolestaan rasittavat vauvan ruokavaliossa elimistöä, ja siksi niitä ei suositella. Paljon nitraatteja sisältävät ruoka-aineet kuten makkara, nakit ja uudet perunat ovat vältettävien ruoka-aineiden listalla. Nitraatit suurina määrinä voivat olla haitaksi lapselle, sillä ne muuttuvat elimistössä nitriitiksi, joka voi haitata elimistön hapen kuljetusta. Kaakaon sisältämä tanniini taas saattaa estää raudan ja sinkin imeytymistä elimistöön.
Sushi ja muut raa’asta kalasta valmistetut ruuat ovat myös alle yksivuotiailla vältettävien ruokien joukossa. Raa’assa kalassa voi olla bakteeria, joka aiheuttaa listerioositaudin, joka voi johtaa jopa verenmyrkytykseen. Myös pastöroimaton maito ja juusto voivat sisältää listeriabakteeria.
Vauvan ruokaan ei lisätä suolaa, sillä vauvan munuaiset eivät kykene poistamaan sitä yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Lisäksi runsas suolankäyttö lisää riskiä sairastua myöhemmin verenpainetautiin.
Kotimaiset mustikat ovat herkullisia vauvalle sellaisenaan. Ulkomaiset marjat täytyy keittää.
Kuumenna ulkomaiset marjat huolella
Joidenkin ruoka-aineiden käytössä on rajoituksia. Esimerkiksi eräitä isoja kaloja, kuten haukea, kuhaa, Itämeren silakkaa ja ahventa ei suositella syötäväksi kuin yhdestä kahteen kertaan kuukaudessa, koska niissä on raskasmetallijäämiä, kuten elohopeaa.
Ulkomaisia pakastemarjoja saa syödä vain kuumennettuna, sillä niiden epäillään olevan syy useisiin noroviruksen aiheuttamiin ruokamyrkytysepidemioihin. Riittävä kuumennus eli kahden minuutin ajan keittäminen tuhoaa viruksen, jos sitä on. Myöskään raparperia ei tulisi antaa alle vuoden ikäiselle sen sisältämän oksaalihapon takia.
Vesi on hyvä janojuoma perheen pienimmille.
Vauvoille on myös omat juomasuositukset
Rintamaitoa ei voi korvata lehmänmaidolla ennen vuoden ikää. Lehmänmaidon proteiini kuormittaa huomattavasti enemmän alle yksivuotiaan lapsen munuaisia kuin äidinmaito tai korvike. Sen sijaan hapanmaitotuotteet sopivat vauvalle jo kymmenen kuukauden ikäisenä, sillä ne sulavat helpommin.
Vauvan ruokavalioon ei myöskään suositella kasvispohjaisia maidonkaltaisia juomia, kuten soija- tai kaurajuomaa, koska niiden koostumus ei sovellu alle vuoden ikäiselle.
Ravintosuositusten mukaan alle vuoden ikäinen ei myöskään tarvitse mitään mehuja, ei edes tuore- tai täysmehuja. Hapan ja makea mehu on haitallista hampaille.
Pikkulapsia koskevat ruokasuositukset perustuvat vankkaan tutkimustietoon, joten niitä on syytä noudattaa.
Suositukset perustuvat vahvaan tieteelliseen näyttöön
Pohjoismaita koskevat ravintosuositukset tarkistetaan noin kymmenen vuoden välein. Suosituksia on laatimassa asiantuntijoista koostuva työryhmä, joka käy läpi edellisten ravitsemussuositusten tekemisen jälkeen kertyneet tutkimukset ja kirjallisuuden. Joillakin alueilla tämä tarkoittaa tuhansien tutkimusartikkelien lukemista.
Uusien ravintosuositusten laatimiseen menee monta vuotta, ja niiden tekemiseen osallistuu yli sata asiantuntijaa. Yksittäisen ravintoaineen kohdalla voidaan tosin tehdä muutoksia nopeammallakin aikataululla.
– Muutosten takana on aina painava tieteellinen näyttö, joka ratkaisee, sanoo THL:n tutkimusprofessori Suvi Virtanen.
Juttuun on haastateltu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofressoria Suvi Virtasta ja käytetty lähteenä Eviran elintarvikerajoitukset- sekä Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille -julkaisuja.
Jaa oma kokemuksesi