Vauva Imetys ja ruoka
13/04/2015

Vauvanruoka: Kalaa ja viljaa jo viisikuiselle?

Tuoreiden kansainvälisten tutkimusten mukaan lapselle kannattaa antaa jo 4–6 kuukauden iässä ruoka-aineita, joita ennen pidettiin allergisoivina. Muuten ruokien sietokyky voi heikentyä. 

Puolivuotias Sakari sai ensimmäisen peruna-annoksensa viisikuisena. Nyt maistuu bataatti-kvinoasose.

Vauvanruoka: Kalaa ja viljaa jo viisikuiselle?

Tuoreiden kansainvälisten tutkimusten mukaan lapselle kannattaa antaa jo 4–6 kuukauden iässä ruoka-aineita, joita ennen pidettiin allergisoivina. Muuten ruokien sietokyky voi heikentyä. 

Mistä kiinteiden ruokien aloittaminen kannattaa aloittaa?

Nelikuisen vauvan ensimmäisen kiinteän ruoan on hyvä olla maultaan neutraali ja rakenteen helposti soseutuva. Bataatti käy aloitusruoaksi loistavasti, samoin peruna tai porkkana, kesäkurpitsa, maissi, kukkakaali tai maa-artisokka. Jos aloittaa hedelmäsoseella, makeasta tulee ensimmäinen tuttu maku, jolloin peruna tai porkkana ei ehkä heti maistukaan.

Lue myös: Vauva ei suostu syömään kiinteitä? Asiantuntija neuvoo

Millä vauhdilla vauvan ruokavaliota kannattaa laajentaa?

Kaksi ruoka-ainetta viikossa on sopiva tahti. Jos ruoka-aine aiheuttaa oireita, sen huomaa yleensä muutamassa päivässä. Tutustumisruoilla ei ole vielä ravitsemuksellista merkitystä, pikemmin vauvaa vain altistetaan erilaisille ruoka-aineille.

Vanha suositus on täysimetys kuuteen kuukauteen. Joutaako tämä käsitys romukoppaan?

Täysimetystä suositellaan nyt vain neljään kuukauteen asti, ja jos kiinteiden aloitus siirtyy yli kuuteen kuukauteen, ruoka-aineallergioiden mahdollisuus voi lisääntyä. Lisäruoat voi aloittaa kuitenkin kaikessa rauhassa ottaen huomioon myös lapsen suhtautumisen maisteluun. Jos maistelu kiinnostaa, aika on kypsä.

Lue myös: Imetyksen ensiviikot: Näistä merkeistä tiedät, että imetys sujuu

Milloin lisäruoalla alkaa olla ravitsemuksellista merkitystä?

Kuuden kuukauden iässä; sitä ennen vauvaa vain totutetaan pikku hiljaa erilaisiin ruoka-aineisiin. Kuusikuinen tarvitsee lihaa, kalaa ja kananmunaa raudan lähteenä. Rintamaito ei siis enää riitä kuusikuisen ainoaksi ravinnoksi. Jos kyseessä on kasvissyöjäperhe, raudan saanti pitää turvata muuten.

Miten samoista raaka-aineista saa kätevästi ruokaa vauvaikäiselle ja muille perheenjäsenille?

Hyvä lähtökohta on ottaa kasvikset koko perheen perusruoaksi, jonka lisänä tarjotaan lihaa, kalaa tai kanaa. Kun kasvikset on kypsentänyt, vauvan osuuden voi ottaa erilleen ja soseuttaa. Peruna, porkkana, kaalit ja kesäkurpitsa ovat hyviä soseina. Sipulin aromiin voi totuttaa jo vauvaa keittämällä kasvikset sipulin kanssa, mutta se kannattaa ottaa pois, kun soseuttaa kasvikset.

Keskustele: Vauvanruoan pakastamisesta

Mistä viljasta kannattaisi aloittaa?

Kaura on vatsalle helpoin vilja. Jauhopuurovaiheen voi ohittaa, jo viisikuinen pystyy vähän mutustelemaan ryyneistä keitettyä puuroa, ja se treenaa suun motoriikkaa.

Ovatko purkkiruoat liian ”steriilejä”?

Kyllä, niiden säilyvyys perustuu siihen, että ne ovat steriilejä, joten niissä ei ole myöskään vauvalle hyödyllisiä ja tarpeellisia bakteereita, joita on tavallisessa kotiruoassa. Purkkiruoka kannattaisi pitää matka- ja hätävararuokana. Jollakin aterialla voi antaa purkkiruokaa, mutta ei mielellään kaikilla.

Lue myös: Syyllistytkö purkkiruoan antamisesta? Tämä takia se on turhaa

Keskustele: Vauvanruokamerkeistä

Missä vaiheessa vauvan ruoassa voi olla isompia kokkareita?

7–9 kuukauden iässä. Suun motoriikan kehityksessä on lapsikohtaista vaihtelua, yleensä kahdeksankuiselle voi syöttää jo isompia kokkareita ja tuoreraasteita, kuten vaikkapa porkkanaraastetta.

Miten saisi makeaan hedelmäsoseeseen tykästyneen vauvan syömään muutakin?

Makean voi pitää jälkiruokana, ja jos muu ei maistu, makean voi jättää vähäksi aikaa pois ruokavaliosta. Lapsi tottuu niin happamaan kuin makeaan, mutta makea miellyttää vauvoja luonnostaan.

Voisiko vauvan ruokaa maustaa yrteillä tai mausteseoksilla?

Vauva kaipaa harvemmin mausteita, vaikka aikuinen niin luulee. Vauvat pitävät lempeistä, miedoista mauista. Jos haluaa totuttaa lasta mausteisiin, voi lisätä vaikkapa kalaan kuivattua tilliä sellaisenaan. Parhaita ovat miedot, kuivatut yrtit sellaisinaan, tillin lisäksi vaikkapa lipstikka. Mausteseoksissa on usein suolaa, ja niissä on myös se ongelma, että jos lapselle tulee jostain mausteesta oireita, voi olla vaikea selvittää, mistä se johtuu.

Miten säilöisin kätevästi vauvanruokaa, jotta ei tarvitse olla koko ajan soseita keittämässä?

Soseita voi pakastaa jääpalamuotteihin, ja kun seos on jäätynyt, kuutiot voi kaataa pussiin ja ottaa sieltä sitten sulamaan yhden kerrallaan. Pussin kylkeen kannattaa merkata valmistuspäivämäärä.

Milloin vauva voi siirtyä muun perheen kanssa samoihin ruokiin?

Yksivuotiaana, kunhan ruoan rakenne on sopiva ja ruoka on suolatonta. Vauvan ruokailu haastaa perhettä lisäämään kasvisten käyttöä, mistä aikuisetkin hyötyvät.

Voiko lapsi saada liikaa proteiinia?

Voi, samoin kuin aikuiset. Proteiinista on puhuttu viime aikoina niin paljon, että osa aikuisistakin saa liikaa proteiinia. Vauvojen proteiinin saanti ylittyy herkästi etenkin silloin, kun käytetään maidonkorviketta ja maitopohjaista velliä samaan aikaan, ja määriä ei mitata. Liian suuri proteiinin määrä vauvana lisää nopeaa painonsaantia leikki-iässä ja voi altistaa myöhemmälle ylipainolle. Lihan saannista ei siis kannata olla huolissaan, usein vauvalle riittää jo lusikallinen.

Milloin lapselle voi antaa lehmänmaitoa?

Kymmenen kuukauden iästä lähtien voi ryhtyä maistelemaan hapanmaitotuotteita. Ruokalusikallinen on sopiva määrä piimää tai jugurttia, sen enempää ei kannata antaa. Imetystä suositellaan jatkettavaksi vuoden ikään kiinteiden ohessa, ja noin vuoden iässä voi siirtyä asteittain tavalliseen maitoon.

Lue lisää: Kiinteiden aloittaminen

Mistä tunnistan ruoka-aineallergian?

Vauvan totuttaminen eri ruoka-aineisiin pysähtyy toisinaan voimakkaaseen oireiluun.

– Nokkosihottuma, pulauttelua voimakkaampi oksentelu ja jatkuva valvominen ovat merkkejä siitä, että allergian mahdollisuus täytyy selvittää, sanoo lastenallergologian erikoislääkäri Timo Vanto Allergia- ja astmaliitosta.

Ruoka-aineallergia voi oireilla joko iho- tai suolioirein tai kumpaakin reittiä. Reaktiot voivat tulla heti tai ilmetä vasta seuraavana yönä tai päivänä, mikä vaikeuttaa usein allergian selvittelyä. Perusterveydenhuolto ei läheskään aina tunnista allergiasta kärsivää vauvaa. Vanto suositteleekin hakeutumaan vauvan kanssa sitkeästi hoitoon, sillä allergian selvittely olisi hyvä tehdä nopeasti. Allergia koettelee koko perhettä yövalvomisineen ja lisäksi vauvan suolistoa ja ihoa. Ruoka-aineallergisia lapsia on 3–8 prosenttia alle 2-vuotiaista.

Timo Vanto ymmärtää, että äidit ja isät ovat hämmentyneitä ristiriitaisten ravitsemusohjeiden keskellä: 20 vuotta sitten ohjeistettiin, että yleisesti allergisoivia ruoka-aineita ei pidä antaa ollenkaan, nyt ohjeistus on kääntynyt uusien tutkimustulosten vuoksi päälaelleen. 4-6-kuiselle pitäisikin antaa mahdollisimman monenlaista ruokaa kasviksista kalaan ja viljaan.

– Tämä on yleisohje, ja satunnaiset vatsan löystymiset ja lehahdukset eivät estä antamasta tiettyä ruoka-ainetta. Vaikea ja pitkäaikainen oireilu muuttaa tilanteen, Vanto kuvaa.

Ruoka-aineallergiaan vaikuttaa perimä eli allergia puhkeaa helpommin vauvalle, jonka vanhemmatkin ovat allergikkoja. Ruoka-aineallergiaa hoidetaan kortisonivoiteilla ja välttämisruokavaliolla, jolle joutuu usein myös vauvaa imettävä äiti. Suuri osa allergioista paranee kolmeen ikävuoteen mennessä, vain pieni osa jää pysyviksi.

Lue lisää: Lapsen ruoka-aineallergiat: Allergiaperheiden parhaat vinkit

Lisätietoa Ruoka-aineallergian hoidosta Duodecimin tuoreesta Käypä hoito -suosituksesta.

Kansainvälisiä tutkimuksia, jotka puoltavat sitä, että vauva totutetaan monipuoliseen kiinteään ruokaan jo 4–6 kuukauden iässä:

  1. Roduit, Frei, Depner ym: Increased food diversity in the first year of life is inversely associated with allergic diseases (Journal of Allergy and Clinical Immunology, 2014)
  2. Nwaru, Takkinen, Kaila ym: Food diversity in infancy and the risk of childhood astma and allergies (Journal of Allergy and Clinical Immunology, 2014)
  1. Palmer: Early regular egg exposure in infants with eczema: a  randomized controlled trial (Journal of Allergy and Clinical Immunology, 2013)
  2. Du Toit ym, Randomized trial of peanut consumption in infants at risk for peanut allergy (New England Journal of Medicine, 2015).

Jutun asiantuntijana on haastateltu ravitsemussuunnittelija Eeva Nykästä Keski-Suomen keskussairaalasta. 

Avainsanat

Kommentit

Ravitsemusasiantuntija on kyllä väärässä, ja aika ikävää että Kaksplus jakaa suositusten vastaisia neuvoja. Voimassa oleva suositus on edelleen 6kk täysimetys. Tutkimuksia on menossa (Oulun tutkimus, joka vasta alkanut, tuloksia aikaisintaan vuoden päästä) joissa tutkitaan kiinteiden aloituksen vaikutuksia allergiaan. Täysimetyksellä vaikutuksia muuhunkin terveyteen.

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.