Kun imetys on tuskaa! Nämä 10 vastausta voivat pelastaa pieleen lähteneen imetyksen
Hae rohkeasti henkilökohtaista apua tukihenkilöltä tai neuvolasta. Näillä ohjeilla voit kuitenkin päästä takaisin raiteelle.
Imetyskouluttaja ja koulutuskoordinaattori Niina Mäkinen Imetyksen tuki ry:stä kertoo ratkaisuja yleisiin imetyspulmiin.
1. Imetänkö hyvässä asennossa?
Huonon imetysasennon huomaa yleensä siitä, että vauva ei saa rinnanpäästä kunnollista imuotetta. Imetyshetket voivat olla silloin varsin kivuliaita. Imetyskipua tuntiessaan äidin kannattaa tarkistaa imetysasentonsa.
Hyvässä imuotteessa vauvalla on suu kunnolla auki ja rinnanpää on syvällä vauvan suussa. Jos vauvan imuote jää niin pieneksi, että imetys sattuu, vauvaa kannattaa siirtää hänen jalkojensa suuntaan. Silloin vauvalla on enemmän tilaa taivuttaa päätään taaksepäin ja ottaa isompi imuote.
Imuotteen muodostamisen vaikeus voi johtua myös vauvan kireästä kieli- tai huulijänteestä. Epämukava imetysasento voi aiheuttaa äidille niska- ja hartiasärkyä ja jumeja.
2. Imetys: Mikä on paras asento?
Hyviä imetysasentoja on monia ja kokeilemalla löytää itselleen sopivimman. Imetyksen tuki ry:n mukaan parhaassa asennossa vauva on vatsa äitiä vasten, eikä joudu kääntämään päätään sivulle. Vauvaa tuetaan yläselän takaa, ei takaraivosta, koska hänellä pitää olla tarpeeksi tilaa taivuttaa päätään taakse.
Hyvässä imuotteessa vauvan leuka ottaa äidin rinnan ihoon kiinni jättäen nenän vapaaksi.
Etenkin yöllä on mukavinta imettää makuultaan. Silloin toimii moni imetysasento.
3. Miten imetystyynyä käytetään?
Vastasyntynyttä imettäessä imetystyyny kannattaa asetella omien käsivarsien tueksi ja tukea vauvaa käsillään. Silloin vältetään tilanne, jossa pieni vauva pääsee luiskahtamaan imetystyynyn ja äidin väliin, jolloin tyyny voi häiritä vauvan mahdollisuutta saada hyvä imuote.
Isomman vauvan kanssa imetystyynyä voi käyttää luovemmin, sillä vauva osaa jo itsekin vaihtaa asentoaan.
Myös tavallisen tyynyn avulla voi hakea imetysasentoonsa tukea. Hartiat saa rennoiksi asettamalla tyynyn käsivarsiensa alle, selän taakse tai kyljen viereen tukea antamaan.
Lue lisää: Hyvän imetysasennon etsimiseen kannattaa käyttää aikaa – 5 x parhaat imetysasennot
4. Millaista apua imetyspulmiin voi saada?
Pieneltäkin tuntuviin imetysongelmiin kannattaa hakea henkilökohtaista apua. Asiat ratkeavat nopeammin, kun niistä keskustelee toisen kanssa. Neuvolaan on syytä olla yhteydessä, jos imetyksen turvamerkit eivät täyty:
- Vauvan paino ei nouse
- Pissaa ja kakkaa ei tule normaalisti
- Imeminen ei tunnu tehokkaalta.
Tavallisella neuvolakäynnillä voi esimerkiksi tarkastuttaa omaa imetysasentoaan hoitajalla. Monella sairaalalla on imetyspoliklinikka, joihin voi varata ajan itse tai pyytää lähetteen neuvolasta.
Imetyksen tuki ry tarjoaa imetyksen vertaistukea monien eri kanavien kautta. Koulutetut, vapaaehtoiset vertaistukiäidit auttavat äitejä imetystukiryhmissä ympäri Suomen. Tukiryhmään voi mennä minkä ikäisen vauvan ja minkä tahansa imetyspulman kanssa.
Imetyksen tuki ry:llä on kaksi anonyymia vertaistukikanavaa: imetystukipuhelin ja imetys.fi-sivustolla toimiva imetyschat, joissa voi kysyä mitä tahansa mieltä painavaa. Molemmilla kanavilla on useita päivystysaikoja viikossa.
5. Imetyksen tuki: Miksi vauva ei syö?
Vastasyntynyt hamuilee rintaa, päästää irti, hamuilee uudestaan, tarttuu rintaan, päästää irti ja saattaa välillä hermostuakin. Hamuilua tulkitaan usein rinnan hylkimiseksi. Vastasyntynyt kuitenkin vasta harjoittelee rintaan tarttumista.
Isomman vauvan rinnan hylkiminen voi johtua siitä, että rinnalla olo on vauvalle epämukavaa, esimerkiksi jos maito suihkuaa ja vauva nielee ilmaa, joka alkaa kiertää vatsassa kesken syömisen. Silloin voi auttaa, että röyhtäyttää vauvan kesken ruokailun tai vaihtaa imetysasentoa. Vauva saattaa yhdistää imetyshetken ikävään kokemukseen –korvatulehduksen aikana tietty asento rinnalla on sattunut.
Vauvoilla on myös kausia, jolloin syömiseen keskittyminen on hankalaa, koska kaikki ympärillä oleva kiinnostaa. Silloin voi auttaa rauhallisessa, hämärässä huoneessa imettäminen. Hylkimiskaudet eivät onneksi ole pysyviä. Niistä päästään useimmiten eteenpäin kokeilemalla erilaisia imetystapoja, -tilanteita ja -paikkoja.
Lue lisää: Paha mieli sukulaisten kommenteista, rintatulehdus iski – 7 x imetysongelma ja ratkaisu
6. Miksi vauva saa rintaraivarit tai lakkoilee?
Rintaraivareilla tarkoitetaan tilannetta, jossa muutaman kuukauden ikäinen vauva, jolla ei aiemmin ole ollut ongelmia rinnalla, yhtäkkiä hermostuu ja alkaa huutaa rinnalla ollessaan. Lakkoileva vauva kieltäytyy kokonaan syömästä rinnalla esimerkiksi tiettyyn vuorokauden aikaan.
Raivarit ja lakkoilu voivat johtua siitä, että maito suihkuaa rinnasta, jolloin syöminen ei ole vauvasta mukavaa. Myös liian tiivis rinnan tuputtaminen voi saada vauvan hermostumaan. Vastasyntyneet syövät usein, ja äiti ehtii tottua vauvan tiheään ruokailurytmiin.
2-4 kuukauden ikäinen vauva on jo tehokas imijä ja hänellä on muitakin kiinnostuksen kohteita kuin ruokailu, siksi vauva saattaa harventaa ruokailurytmiään. Jos äiti ei huomaa vauvan harventaneen syömisvälejään, vaan tarjoaa maitoa entiseen malliin, vauva voi hermostua tuputtamiseen.
Lue lisää: Maitoa suihkuaa rinnasta, ja paljon. Listasimme ratkaisut 12 yleiseen imetyspulmaan
7. Lapsi söisi koko ajan, milloin voin irrottaa hänet?
Joillain vauvoilla on tapana nukahtaa syömiseen, ja äidillä voi olla hankaluuksia saada vauvaa siirrettyä rinnalta. Vauva jatkaa imemistä aina kun äiti liikahtaa ja yrittää siirtää vauvaa. Näissä tilanteissa vauvan voi irrottaa rinnasta, jos imetyksen turvamerkit täyttyvät ja vauva kasvaa hyvin.
Useimmiten vastasyntyneen tiivis rinnalla olo on hyvä asia, koska se on vauvan keino nostattaa maitomäärää.
Tiheän imun kausia esiintyy lähes kaikilla vauvoilla.
Jos isompi vauva alkaa viettää enemmän aikaa rinnalla, kyse on yleensä tiheän imun kaudesta. Kausia esiintyy yleensä kaikilla vauvoilla, myös pulloruokituilla. Ne kestävät muutaman päivän ja vauva saattaa olla silloin kärttyisä.
Tiheä imu on vauvan tapa varmistaa, että maitomäärä pysyy hänen haluamallaan tasolla. Joskus tiheämpi rinnalla oleminen voi olla merkki siitä, että vauva on tulossa kipeäksi tai tekee hampaita. Näissä tilanteissa vauva hakee rinnalta lohtua ja hyvää mieltä. Vauvalla voi olla myös läheisyyden kaipuu, johon hän hakee helpotusta äidin sylistä.
8. Mikä avuksi, jos oma maito ei riitä?
Jos imetyksen turvamerkit eivät pienen vauvan kohdalla täyty, on syytä ottaa yhteyttä neuvolaan ja tarvittaessa käydä vauvan kanssa lisäpunnituksessa. Mikäli havaitaan, että vauva tarvitsee enemmän maitoa, maitomäärää pystytään yleensä lisäämään imetystä tehostamalla.
Toimiva keino imetyksen tehostamiseen on imettää vauvaa useammin. Äiti voi esimerkiksi herättää vauvan syömään mennessään itse nukkumaan illalla.
Toinen hyvä keino on rinnan vaihtaminen useasti samalla imetyskerralla. Kun vauvan vaihtaa toiselle puolelle, käynnistyy uusi maidon heruminen. Se on äidin elimistölle vahva viesti siitä, että maitoa tarvitaan enemmän.
Imetystä voi tehostaa lypsämällä maitoa rintapumpulla imetyskerran jälkeen.
9. Imetyksen tuki: Sattuu, mitä teen?
Useimmiten äidin imetyskipuun tai rinnassa olevaan haavaan on syynä vauvan puutteellinen imuote. Kun imuotteen saa kuntoon, rinnanpäässä olevat haavat lähtevät yleensä parantumaan itsekseen, kun niihin ei enää kohdistu hankausta.
Imetyksen tuki ry suosittelee rintahaavaan hoitoa, jossa haavan päällä pidetään puhdasta sideharsotaitosta tai puhdasta kertakäyttöistä liivinsuojaa. Se kostutetaan apteekista saatavalla keittosuolaliuoksella. Puhtaana ja kosteana pidettävään haavaan ei muodostu rupea.
Jos haava kuivuu ja siihen muodostuu rupi, se irtoaa uudestaan, kun vauva imee rintaa tai pumpataan rintapumpulla. Tämä hidastaa haavan paranemista.
Bepanthen- ja Lanolin-voiteista on paras apu tilanteissa, joissa rinnanpäähän ei ole muodostunut varsinaista haavaa, vaan pientä arkuutta ja nirhaumaa.
10. Milloin panna peli poikki ja ruokkia muilla tavoilla?
Joskus rinnassa voi olla niin kipeä haava, ettei imettäminen onnistu. Silloin voi laittaa kipeän rinnan tauolle ja syöttää vauvaa toisesta rinnasta ja lypsää hellävaroen kipeää rintaa maidonerityksen ylläpitämiseksi.
On yksin äidin päätös, milloin imetys on niin kuormittavaa, että vauvan syöttäminen muilla tavoin on parempi vaihtoehto. Jos äiti haluaa jatkaa imetystä, osittaisimetyksen jatkaminen onnistuu yleensä hyvin, vaikka vauva tarvitsisikin äidinmaidonkorviketta.
Täsmennetty 19.5.2020 Niina Mäkisen koulutusnimikkeitä.
Kommentit (1)
Ei se ole äidin päätös milloin tarvitaan korviketta. Minua ainakin imetytettiin synnytyssairaalassa lähes tauotta yötä päivää, emme saaneet lapsen kanssa nukkua juuri lainkaan. Tämäkään ei saanut maitoa riitäämään, joten oli pakko antaa korviketta, että vauva saa tarpeeksi ruokaa. Koko vauva-ajan syötiin ensin toinen rinta tyhjäksi, sitten pullosta korviketta, sitten vielä toinen rinta. Hiukan työläämpää kuin imeytys. Tämä ei saanut omaa maitoa riittämään likimainkaan. Osittaisimetin lasta yli 2-vuotiaaksi. Mutta jatkakaa vain edelleen äitien syyllistämistä, että maitoa tulee aina tarpeeksi jos jaksaa yrittää. Höpöhöpö. Pulloruokinta on muutenkin paljon työllistävämpää kuin imettäminen, helpommalla pääsee, jos on siinä onnellisessa asemassa että maito riittää.