Lääkärilehti: Vauvoille tehtävä leikkaus yleistyi, lääkärit huolissaan – vanhempien tahto jyrää lääketieteelliset perustelut

Selvästi yleistyneisiin vauvojen kielijänneleikkauksiin liittyy eettinen ongelma, sanovat lääkärit.

Teksti Tiina Länkinen
Kireä kielijänne on hankala diagnosoida.

Kireä kielijänne vauvalla voi haitata rinnalla imuotetta. Silloin se voi aiheuttaa äidille imetyskipua tai vauvalle vaikeita ilmavaivoja. Moni suomalaisäiti kokee saaneensa tilanteeseen apua, kun vauvan suuta on kirurgisesti leikattu.

Lääkärilehden mukaan esimerkiksi Oulun yliopistosairaalassa kireän kielijänteen leikkaukset ovat tuplaantuneet viidessä vuodessa. Neljän lääkärin yhteiskirjoituksessa tuodaan kuitenkin esiin heikko lääketieteellinen näyttö.

– Vauvan selvästi kireän ja kielen liikkuvuutta estävän kielijänteen leikkaamista voidaan pitää perusteltuna erityisesti silloin, kun se aiheuttaa äidille imetyskipua, kirjoittavat neljä Oulun yliopistosairaalan ja Helsingin yliopiston lääkäriä.

– Erikoislääkäreiden ja vastasyntyneiden kotiinlähtötarkastuksia tekevien lastenlääkäreiden arvioon kieli- ja huulijännetoimenpiteiden tarpeellisuudesta vaikuttavat kuitenkin enemmän muut seikat kuin lääketieteellinen näyttö toimenpiteiden tehosta ja turvallisuudesta.

Kirjoittajat kokevat, että kielijänneleikkausten rummutus somessa ja vanhempien toiveet voivat lisätä yksittäisten lääkäreiden paineita ”toimenpiteisiin, joiden lääketieteelliset perusteet ovat hatarat”.

Kireä kielijänne vauvalla: Paljonko imetysohjaus vaikuttaa?

Kireän kielijänteen leikkauksista on tehty monia tutkimuksia, ja niissä kielijänteen katkaisulla on ollut myönteinen vaikutus imuotteeseen ja imetyksen yleiseen onnistumiseen. Yksi kysymys jää silti yhä hämärään: kuinka suuri on leikkauksen todellinen vaikutus, ja kuinka suuri osa oletetusta vaikutuksesta aiheutuu imetysohjauksesta tai imetyskokemuksen lisääntymisestä?

Yhdessä tutkimuksessa verrattiin äidille annettavan imetysohjauksen ja vauvan kielijänneleikkauksen vaikutuksia. Imetyksen onnistumisessa ei havaittu eroa ryhmien välillä. Ainoa ero oli se, että leikattujen vauvojen äidit kokivat imetykseen liittyvän itseluottamuksen paremmaksi kuin pelkkää imetysohjausta saaneet äidit.

Tästä tutkimuksesta suljettiin pois vauvat, joilla oli vaikeasti kireä kielijänne. Heidät leikattiin välittömästi.

Yksi ongelma onkin diagnoosien tekemisessä. On hankalaa luotettavasti todeta, milloin kireän näköisestä kielijänteestä todella on toiminnallista haittaa. Erinäköisiä suita on yhtä paljon kuin erinäköisiä ihmisiäkin.

– Kyse on eettisestä ongelmasta. Kalvomaisen jänteen leikkaaminen ei ole mikään suuri operaatio, mutta onko oikein tehdä pientäkään toimenpidettä, jos lääketieteellinen näyttö sen hyödystä puuttuu?, lääkärit kysyvät.

Lue myös: Tunnista vauvan kireä kielijänne, voi vaikuttaa esimerkiksi imetykseen

Kommentit

15 kommenttia
Avatar

Mielenkiintoista kommentteja, näemmä menee monilla tunteisiin kyseinen aihe. Hyvä ja herättävä kirjoitus

Avatar

Artikkelissa puhutaan vain kireän kielijänteen vaikutuksesta imetykseen koska haastateltava lääkäri ei ymmärrä sen vaikutuksia muualle kehoon. Haastatelkaa niitä jotka asiasta jotain tietävät. Ei hammaslääketieteellisistäkään asioista neurokirurgia haastatella.

Avatar

Hyvin kirjoitettu, kiitos ❤️

Avatar

Öö, niin mikä tässä artikkelissa oli hyvin kirjoitettu? Ei ainakaan oleellista asiaa. Pisteet ja pilkut nyt jotakuinkin paikoillaan.

Avatar

Samaa mieltä oikein hyvä ja tärkeä kirjoitus!

Avatar

Mun lasta kätilö katto jo salissa että kireä on kun vauva karjui. Imetysote oli huono ja pieni turhautui kun ei saanut imettyä kunnolla ohjauksista huolimatta. Lääkäri katsoi ja nipsaisi jänteen. Auttoi heti saamaan kunnolla kiinni ja syömään. Isällään nipsaistiin 4v puheongelman takia ja hän olisi päässyt paljon vähemmällä jos napsaisu olisi tehty silloin varhain.

Avatar

Omalla lapsella todettiin synnytyksen jälkeen että on siinä ja siinä tarviiko leikata. No imetys ei sujunu, ei halunnu imeä niin paljoa maitoa kun olisi tarvinnu. Tuttipullon kanssa sama juttu. Yöt heräiltiin n. 15min välein kun toisella oli nälkä, sama homma päivällä. Neuvolassa mainitsin asiasta ja oli jo neuvolatäti huolissaan kun paino ei nouse. Tulimme siihen päätökseen että pakko katkaista niin johan rupesi lapsi syömään ja kasvamaan. Ilmoitin huolen jo synnytyksen jälkeen mutta ei huoliani otettu tosissaan. Neuvolatäti mietti myös miksei sitä voinu jo siellä katkaista kerta vauva ei saa riittävästi ravintoa.

Avatar

Lapsellani oli jo syntyessään herttamainen kieli, mutta tarvetta kielijänteen katkaisuun ei nähty koska imuote oli hyvä (ja minulla maitoa tuli helposti eikä lapsen juurikaan tarvinnut tehdä töitä) neuvolassa joka kerta otin esille kireän kielijänteen, mutta aina sain vastaukseksi:”kyllä se venyy kun lapsi syö rintaa.”
Vaan eipä venynyt(koska se ei veny vaan kudokset vieressä saattavat hieman antaa periksi) ja 4-vuotiaana lapsi itse harmistui koska muut eivät ymmärtäneet epäselvää puhetta. Jonotimme puheterapeutille joka ensimmäisellä käynnillä totesi, että mikäli jännettä ei leikata ei lapseni pysty ikinä sanomaan r-kirjainta.
Jänne leikattiin ja puoli vuotta tästä r-pärähtelee mahtavasti jo lauseidenkin sisällä.
Kunpa kielijänne olisi leikattu jo aiemmin niin jälkihoito eikä leikkaus olisi ollut niin hankalaa. Kireä kielijänne ei todellakaan estä ihmetyksen onnistumista, mutta sillä voi olla myöhemmässä vaiheessa suuria vaikutuksia puheenkehitykseen ja lapsen itsetuntoon.

Avatar

Mulla ainoa onnistunut imetys on ollut lapsen kanssa jolla myöhemmin todettiin ja leikattiin kireä kielijänne..

Avatar

Täällä 6 v. poika, jolla vaikeat äännevirheet ja epäselvä puhe nyt ongelmana, kun kielijänne vasta 4 v leikattiin. Paljon aiemmin imettäneenä, imetysongelmia (hillitön kipu, nännin muoto) ei otettu kuuleviin korviin. Vauvana itkuinen, vatsavaivainen, jatkuvasti rinnalla, tutti ei pysynyt suussa… imetystaival jäi lyhyeksi. Myös kiinteiden ruokien syöminen oli vaikeaa. Kiitos sen koulukunnan lääkäreiden, joiden mielestä jännettä ei kannata leikata. Todellisuudessa kieltä jouduttiin operoimaan laajemmin kuin pelkkä jänne….

Avatar

Lääketieteellistä näyttöä ei puutu, suomalaiset lääkärit eivät vain ole saaneet koulutusta asiaan. Onneksi Suomesta löytyy muutama kouluttautunut spesialisti, jolla on taito diagnosoida kireät jänteet. En tiedä millainen lääkäri leikkelee huvikseen vauvoja, ei oo vielä yhtäkään tullut vastaan. Täysin turha ja vailla faktoja oleva artikkeli, kiitos tästä oikean vaivan hysterisoinnista ja onnea journalistiuralle kirjoittajalle.

Avatar

Meillä kireä kielijänne huomattiin mielestäni aivan liian myöhään. Olin jo väsynyt tappelemaan imetysongelmien kanssa ja kun jänne napsastiin tytön ollessa 3kk, alkoi imetys hiipua vaikeuksien myötä eikä enää onnistunut operaatiosta huolimatta. Synnytyssairaalassa asiaan ei puututtu vaikka imetysongelmat alkoivat heti. Neuvolan th hoksasi ongelman jossain vaiheessa. Itsellä ei ollut mitään käsitystä että kielijänne olisi ollut imetysongelmien takana.

Avatar

Mikähän tämän artikkelin tarkoitus on? Kielijänteen nipsaisu on nimenomaan nipsaisu – pieni päiväkirurginen toimenpide, josta vauva toipuu nopeasti. Tämä toimenpide on todennäköisesti joka tapauksessa edessä viimeistään esikouluiässä, kun äänteet eivät muodostu oikein, siksi ettei lapsi saa kieltä kitalakeen. Todellakin helpommalla päästään, kun toimenpide tehdään ihan vauvana. Eskari-ikäinen ymmärtää jo ja jännittää ihan eri tavalla. Tutkimusta ja käytännön kautta saatuja kokemuksia operaation toimivuudesta on jo riittämiin. Tutkimusta tutkimuksen takiako?

Avatar

Saattaisiko muuttuneilla käytännöillä olla vaikutusta leikkausten lisääntymiseen? Jorvi 2008: pari päivää vanhalle vauvalle pari sokeritippaa ja jänteen napsaisu auki veitsellä. Ei komplikaatioita, parani saman tien. Tays 2010, siskolla sama tilanne ja oireet. Ei tehty mitään, imetys vaikeata. Yksityisen lääkärin kautta lähete kolmekuiselle nukutuksessa tehtävään leikkaukseen nenä- ja kurkkupolilla äidin vahvan vääntämisen jälkeen. Jos palattaisiin vanhaan käytäntöön niin varmasti leikkausten määrä vähenisi huomattavasti!

Avatar

Lääkärit kysyvät ”onko oikein tehdä pientäkään toimenpidettä, jos lääketieteellinen näyttö sen hyödystä puuttuu?”

Taitaa kyllä olla vaan nykylääkäreiden erikoistumisen puute.

Kireitä kielijänteitä on operoitu jo kautta aikojen, mutta nyky osaamisesta tämä taito jäänyt taka-alalle.

Ja niinkuin Ansku tuolla myös mainitsi, kireä kielijänne voi todellakin haitata myöhäisempää puheenkehitystä ja ihan tavallistakin syömistä. Useimmiten myös vauvat kenellä on kireä kielijänne löytyy tämä sama myös jommata kummalta vanhemmalta.

On hyvä että äidit pitävät omiensa puolta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä