Mikä ihmeen vessahätäviestintä? Näillä vinkeillä Maria Nordinin suosima menetelmä tutuksi!

Vauvan peppu voi hyvin, luonto säästyy vaippajätteeltä ja vanhempi ja lapsi lähentyvät yhteisistä onnistumisista – vessahätäviestintä on uusi trendi lapsiperheissä.

Teksti Kia Toivanen
Opi vessahätäviestinnän alkeet!

Vauvan kanssa pissat, kakat ja pesut tulevat hyvin tutuiksi, siitä ei ole epäilystä.

Kysymys onkin, haluaako vanhempi käyttää energiaansa vauvan tarkkailuun ja vessaan kiikuttamiseen vai vaipanvaihtorumbaan?

Vauvojen vessahätäviestintä on ollut viime aikoina paljon esillä – sen väitetään parantavan vauvan ja vanhemman keskinäistä kommunikaatiota, se säästää rahaa ja on ympäristöystävällinen vaihtoehto kertakäyttövaippojen sijaan.

Vauvojen vessahätäviestinnän eli vvv:n suurena puolestapuhujana tunnettu, Kaksplus.fi:ssä Kotitalouskriisi-blogia pitävä Maria Nordin on toteuttanut vaipatonta elämää kolmen lapsensa kanssa.

Vaipatonta viestintää -kolumnissaan Maria kertoo, miten metodi tuli hänelle aikoinaan tutuksi.

Vessahätäviestintää voi ajatella ekologisuuden ja taloudellisuuden lisäksi perinteisenä tapana hoitaa vauvan vessa-asiat. Vaipat ovat tulleet osaksi länsimaisten perheiden arkea vasta joitakin vuosikymmeniä sitten.

Toisaalta vessahätäviestintä vaatii vanhemmalta vauvan ilmeiden, äänien ja liikkeiden tarkkailua ja tunnistamista paljon tarkemmin kuin silloin, kun vauva on turvallisesti vaipoissa.

Jos kokeilu kiinnostaa – näin aloitat vessahätäviestinnän

Vessahätäviestinnän voi aloittaa jo heti vastasyntyneen kanssa.

Täysin vaipattomaksi ei tarvitse alkaa, vaan ilmakylpyjä ja vessaviestintää voi harrastaa silloin, kun hyvältä tuntuu: kotona ollessa, aamupäivisin tai vaikka vain kylvyn yhteydessä. Kertakäyttö- tai kestovaipat voivat olla mukana esimerkiksi öisin tai kyläillessä.

Alkuun kannattaakin lähteä rauhallisesti, eikä vahingoista tai vaippojen oheiskäytöstä kannata lannistua tai stressata.

Vessahätäviestinnän alkeet hallitessa voi säästyä muutamalta vaipanvaihdolta.

Eikö vaipanvaihto houkuta? Pepun puhtaanapito on helpompaa ilman hautovia vaippoja.

Pissata vauvaa säännöllisesti

Vauva viedään pissalle aina unien, ruokailun ja ulkoilun jälkeen. Tätä periaatetta noudatetaan, vaikka vauva ei viestisikään vessahätäänsä sen kummemmin. Aamupäivisin vauvaa pissattaa tiheämmin kuin illalla. Kun vauva herää yöllä kesken unien, hänet pissatetaan myös silloin. Jos pissaa ei tule, kokeillaan myöhemmin uudelleen.

Tarkkaile vauvalle ominaisia viestejä

Vanhempi oppii nopeasti tarkkailemaan vauvan viestejä, joilla hän ilmoittaa vessahädästään. Ne voivat olla kiemurtelua, kiljahtelua tai itkua, ja jos jonkin näistä merkeistä huomaa, kannattaa vauva pissattaa. Vauvan viestit voivat myös vaihdella ja muuttua esimerkiksi vauvan kasvaessa. Tämän takia apuna on hyvä käyttää myös kelloa.

Auta vauvaa tunnistamaan pissatustilanne

Kun vauvan vie pissalle, vanhemman kannattaa kannustaa lasta tietyin, toistuvin äänimerkein. Näin vauva oppii hiljalleen itsekin tunnistamaan tilanteen. Pissatusääni voi olla suhinaa tai ”pssss, pssss” -ääntelyä. Vauvaa voi myös puhallella, jotta hän tuntee ihon olevan paljaana. Kun vauva tekee tarpeensa, se kannattaa ilmaista vauvalle iloisesti. Toiset haluavat kehua vauvaa pissan tulosta, toiset eivät halua tehdä siitä suurta numeroa.

Kokeile erilaisia vessatusasentoja

Asentoja, joissa vauvaa voi pissattaa, löytyy useita. Pissattaa voi lavuaariin, pottaan, pöntölle tai vaikkapa suihkun kaivoon. Pienen poikavauvan voi myös pissattaa selällään, kun pissan ohjaa astiaan.

  • Kannattele vauvaa polvitaipeista lavuaarin yllä
  • Kun vauva osaa istua, tue vauva potalle tai pöntönpienentimelle.
  • Kun vauva on oppinut liikkumaan, potalla paikallaan pysyminen voi olla hankalaa. Tällöin pissattaa voi suihkussa seisomalla.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä