Vauva kuin banaani tai hiekkasäkki: Neuvolat lähettävät joka vuosi tuhansia vauvoja fysioterapiaan

Kaartuuko vauva selällä maatessaan kuin banaani? Huolettaako vauvan rento velttous? Lue, milloin vauva saattaa tarvita fysioterapeutin apua.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Vauvan fysioterapian ideana ei ole varsinaisesti jumpata vauvaa vastaanotolla. Fysioterapeutti tekee havaintoja tarkkaillen vauvaa tämän leikkiessä ja puuhaillessa.

Joskus neuvolassa saatetaan huomata, että vauva tarvitsee fysioterapiaa. Vauvan fysioterapia tähtää siihen, että vanhempi voi tukea lapsensa motorista kehitystä normaalissa arjessa.

Pelkästään Vantaalla fysioterapeutin vastaanotolla kävi lähes 400 vauvaa eli alle yksivuotiasta neuvolan lähetteellä vuonna 2018. Samana vuonna Vantaalle syntyi 2 500 vauvaa. Monessa suuressa kaupungissa fysioterapialähetteet olivat yhtä tavanomaisia.

Toisaalta vauvojen fysioterapian yleisyys vaihtelee kunnasta toiseen. Esimerkiksi Turussa alle 1-vuotiaita kävi neuvolan kautta fysioterapeutilla noin 80.

– Tavallisista neuvoloista lähetteet koskevat useimmiten lieviin ongelmiin liittyvää neuvontaa, kertoo Turun kaupungin ylilääkäri Hannele Kallio.

Vauvan kehitys voi viivästyä tai hankaloitua, jos hän ei saa tukea motoriikan takutessa tai riittävästi kokemuksia harjoiteltavasta asiasta.

Varhainen hoito on helpompaa

Jos lapsen motorisessa kehityksessä havaitsee jotakin poikkeavaa tai jokin mietityttää, kannattaa siitä kertoa neuvolassa. Moni vanhempi hakeutuu lapsen kanssa itse fysioterapeutin vastaanotolle.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa mahdolliseen ongelmaan puututaan, sitä pienempiä ongelmista yleensä tulee, kertovat fysioterapeutit Tero ja Elisa Nikkarinen rovaniemeläisestä lasten fysioterapia Aurorasta.

Jäntevä vauva alkaa usein kannatella itseään varhain.

Lapsella ei välttämättä ole enää myöhemmässä vaiheessa motivaatiota harjoitella taitoa, jonka muut jo osaavat.

– Välillä kohtaan kouluikäisiä lapsia, joiden kehityksen kannalta olisi ollut parempi saada jo aiemmin tukea motoriseen kehitykseen, Tero Nikkarinen kertoo.

Varhaisessa vaiheessa poikkeavuuksien hoito on helpompaa ja lapsi saa helpommin onnistumisen kokemuksia liikkumisesta, mikä puolestaan vaikuttaa positiivisesti minäkuvaan.

– Toiset vauvat voivat olla kuin hiekkasäkkejä ja ikään kuin ottavat kaiken tuen vastaan minkä saavat. He eivät välttämättä lähde liikkumaan yhtä pian kuin muut samanikäiset. Mutta tuen avulla heidänkin kehityksensä yleensä alkaa edetä normaaliin tapaan, kertoo fysioterapeutti Elisa Nikkarinen.

Mitä fysioterapiakäynnillä tapahtuu?

  • Fysioterapian pääajatuksena ei ole jumpata vauvaa käynnin aikana.
  • Fysioterapeutti havainnoi lapsen leikkiä eli normaalia liikkumista.
  • Samalla kysellään vanhemmalta, näyttääkö tilanne samalta kuin kotona. Vauvan vireystila vaikuttaa liikkeisiin.
  • Fysioterapeutti myös kartoittaa, millaisia leluja, vempaimia ja liikkumisen mahdollisuuksia vauvalla on kotona.
  • Jos huomataan, että esimerkiksi hyppykiikku tai sitteri on haitaksi vauvan kehitykselle, voidaan yhdessä miettiä muita vaihtoehtoja kotiin.
  • Vanhemmat saavat mukaansa ohjeita, joilla vauvan fysioterapia onnistuu käyntien välissä.

Syitä, miksi vauva tarvitsee fysioterapeutin tukea, on monia. Tässä niistä muutamia:

Alhainen lihasjäntevyys ja lihasheikkous

Vauvan fysioterapian vastaanotolla selvitetään, mistä vauvan motoriset poikkeavuudet johtuvat. Syynä poikkeavuuteen voi olla esimerkiksi alhainen lihasjäntevyys.

Lihasjäntevyys on yksilöllinen ominaisuus, joka vaikuttaa siihen, millainen vireys ihmisen lihaksistossa on. Jäntevyys kertoo siitä, miten alttiita lihakset ovat jännittymään.

Alhaista lihasjäntevyyttä ei pidä sekoittaa lihasheikkouteen. Lihasheikkoudessa on pohjimmiltaan kyse siitä, ettei lihaksessa ole voimaa.

Jäntevä jäpikkä saattaa myös tarvita tukea

Jos vauva on hyvin jäntevä, hän yleensä lähtee liikkeelle tai kannattelee itseään aikaisin. Liikkeistä saattaa kuitenkin jäädä pois joitakin puolia, jotka olisivat hyödyllisiä motorisen kehityksen kannalta.

– Esimerkiksi ryömiminen voi tapahtua käsien avulla, koska kiertoliikkeet eivät tule luonnostaan helposti ja raajojen eriytynyt liike voi olla niukkaa. Kiertoliikkeiden hallinta on kuitenkin tärkeä osa vartalon hallintaa, Tero Nikkarinen täydentää.

Toisen puolen suosiminen

Joskus käy niin, että vauva käyttää selvästi mieluummin toista kehon puoltaan kuin toista. Aikuiselle tällainen on täysin luonnollista, mutta pienet lapset liikkuttavat kehoaan symmetrisesti normaalitilanteessa.

Toki esimerkiksi pyörähdykset vatsalta selälleen ja toisin päin saattavat sujua aluksi vain toisen kyljen kautta, mutta tilanne alkaa tasapainottua nopeasti.

Esimerkiksi vauva opettelee vatsalleen kääntymistä 3–5 kuukauden iässä. Oppimisessa on yksilöllisiä eroja, mutta tässä vaiheessa lasta kannattaa tukea opettelussa. Pyörähdyksiin vauvaa voi houkutella esimerkiksi lelujen avulla.

Vauva kannattaa myös laskea toinen kylki edellä alas ja kääntää sitten vatsalleen, jotta vauva saa tuntumaa pyörähdyksestä.

Jos pieni lapsi suosii vain toista kehon puolta, esimerkiksi vain vasempaa kättä, kyseessä saattaa olla kehon hahmottamisen ongelma. Asia kannattaa nostaa esille neuvolassa tai fysioterapeutin vastaanotolla.

Banaanivauva

Oleskeleeko vauva selinmakuulla kaarevassa asennossa? Tällainen banaanimaisuus voi johtua yksipuolisista kanto-otteista tai sikiöajan asennosta kohdussa.

Tällöin tulee huomioida se, että kantaa vauvaa tasapuolisesti molemmilla oman vartalon puolilla.

Mielenkiintoiset lelut eivät saisi aina olla samalla puolella vauvaa, jotta hän kääntelisi kehoaan molempiin suuntiin.

 

vauvan fysioterapia

Liikkumisen tukeminen vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen positiivisesti.

Tahattomat liikkeet ovat normaaleja

Vauvoilla on tahattomia liikkeitä jo kohdussa ollessaan. Normaalisti vauvalla on niitä syntymän jälkeenkin. Tahattomat säpsähdykset muuttuvat hiljalleen tahdonalaisiksi liikkeiksi.

On kuitenkin vauvoja, joilla näitä tahattomia liikkeitä on vähän. Yksi syy voi olla, että raajat ovat liian rentoina tuottamaan liikettä.

Tämä voi olla merkki neurologisesta ongelmasta. Tällöin vauvan fysioterapia voi auttaa arvioimaan, onko liikkeitä normaalisti ja ovatko ne laadultaan hyviä.

Vauvan fysioterapia: ennen kaikkea kotona

Vauvan fysioterapian ideana ei yleensä ole jumpata vauvaa vastaanotolla.

– Vanhempi on se, jonka kanssa vauvan motorinen kehitys edistyy arjessa. Niinpä annamme tietoa muun muassa erilaisista kantoasennoista ja leikkiasennoista, joista on vauvan kehitykselle hyötyä, Elisa Nikkarinen tähdentää.

Fysioterapeutit ovat huomanneet, että vanhemmat haluavat yhä enemmän tietoa ja neuvoa siihen, miten vauvan motorinen kehitys etenisi sujuvasti.

– Positiivista tässä on se, että vanhemmat haluavat tukea vauvansa kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla, Elisa Nikkarinen toteaa.

Tärkeintä on, että lapselle annetaan mahdollisuus tutustua monipuolisesti ympäristöön ja saada kokemuksia erilaisista tilanteista.

– Liikkuminen kehittää lasta paljon enemmän kuin paikallaan olo!

 Lue myös: Nirsoileeko lapsesi ruuan kanssa? Ehkä hän onkin aistiyliherkkä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä