Vaipat ja ympäristöystävällisyys – Miksi biohajoava vaippa on yhä mahdottomuus?

Nykyiset kertakäyttöiset vaipat ovat keveitä, ohuita, hengittäviä, imukykyisiä, pehmeitä ja napakasti istuvia. Mitä muuta niiltä voisi vielä toivoa?

– Vaippa on teknisesti jo hyvin kehittynyt tuote ja siksi mitään isoja teknisiä tuoteuudistuksia ei ole viime aikoina nähty, sanoo Katarina Hanell, vauvanvaippoja valmistavan Delipap Oy:n markkinointijohtaja.

Yksi toive monella vaipanostajilla Katarina Hanellin mukaan kuitenkin on: vanhemmat haluavat vastuullisesti valmistetun tuotteen, jossa ei ole turhia kemikaaleja.

Toive noudattelee yleisempää trendiä, joka näkyy muuallakin yhteiskunnassa. Yhä useampi on huolestunut kemikaalikuormasta ja haluaa lisäksi varmistua yritysten vastuullisista toimintatavoista.

FSC-sertifikaatti, Joutsenmerkki ja allergiatunnus kertovat vastuullisuudesta

Eräs tapa varmistaa vastuullisuus on bongata tuotepakkauksista merkintöjä sertifikaateista.

Joillakin vaipoilla on esimerkiksi FSC-sertifikaatti, joka  liittyy vastuulliseen metsänhoitoon. Vaippojen kohdalla se tarkoittaa muun muassa sitä, että vaippaan käytetyt kuidut ovat hyvin hoidetuista metsistä, jotka tuottavat ekologisia, sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä.

Joutsenmerkki eli pohjoismainen ympäristömerkki taas kertoo tuotteen ympäristöystävällisyydestä. Vaipoista Joutsenmerkki on myönnetty muun muassa Libero-, Muumi Baby-, Pirkka- ja Bambo Nature -vaipoille. Katso täältä tarkempi tuotelistaus Joutsenmerkityistä vaipoista.

Allergiatunnus, jossa lukee ”yhteistyössä Allergia-, Iho- ja Astmaliiton kanssa” taas kertoo kemikaalikuormasta huolestuneille, että tuotteessa käytetyt materiaalit ja aineet eivät yleisesti ärsytä tai herkistä ihoa.

Vähemmän raaka-ainetta, vähemmän kuormitusta ympäristölle

Vastuullisuuteen ja ympäristöystävällisyyteen liittyykin kotimaisen vaipanvalmistajan kehityskohde:

– Jos raaka-aineen määrää pystytään vähentämään edes 1–2 grammaa per vaippa, se on ympäristölle iso asia, Katarina Hanell kertoo.

Vaikka määrä voi tuntua hyvinkin pieneltä, koko tuotantoketjussa se tarkoittaa merkittävää säästöä ympäristölle.

Raaka-aineen vähennyksen Delipap aikoo toteuttaa vaihtamalla vaippoihin uudenlaisen imuaineen.

Biohajoava vaippa on vasta haave

Vaikuttaa siis siltä, että kertakäyttövaipat tulevat kevenemään entisestään. Ja jossain kaukana tulevaisuudessa siintää haave siitä, että vaipoista saataisiin täysin biohajoavia.

Vielä sellaisen tekeminen ei onnistu, mutta biohajoavia terveyssiteitä Delipap jo valmistaa.

– Biohajoavia terveyssiteitä on mahdollista tehdä, koska niissä ei vaadita yhtä suurta imukykyä kuin vauvanvaipoissa, Katarina Hanell sanoo.

– Biohajoaviksi mainostettuja vaippojakin markkinoilla on, mutta tuoteselostetta lukemalla selviää, että niissä on aina jokin ainesosa, joka ei kuitenkaan ole biohajoava.

Toinen ongelma biohajoavuudessa on se, että siitä ei ole hyötyä, mikäli jätteitä ei lajitella sen mukaisesti. Esimerkiksi biohajoavia terveyssiteitä ei kaikilla paikkakunnilla saa laittaa biojätteen joukkoon hygieniasyistä.

Vaippavuorista eroon

Enää kertakäyttövaipat eivät keräänny kaatopaikoille konkreettiseksi vaippavuoreksi. Nykyään vaipat päätyvät muun sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksille, joten niistä jää jäljelle lähinnä tuhkaa – ja fossiiliperäisiä kasvihuonepäästöjä, joista osa päätyy ilmakehään.

Parasta ympäristölle olisi vähentää jätteen määrää. Vaihtoehto kertakäyttövaipoille ovat kestovaipat, jotka ovat viime vuosina vakiinnuttaneet asemansa.

– Kestovaippailu ei ole enää pienen piirin harrastelua, vaikka ei vielä valtavirtaakaan, sanoo Anna Holopainen Kodin kestot ry -yhdistyksestä.

Äitiyspakkauksessa ei ole enää kestovaippaa

Holopaisen mukaan suurin osa vanhemmista suhtautuu nykyään myönteisesti kestovaippoihin. Hän harmittelee sitä, että kestovaippa poistui äitiyspakkauksesta.

– Kaikki eivät toki vaippaa käyttäneet, mutta vuosikausia vanhoja äitiyspakkauksen kestovaippoja on edelleen käytössä. Niitä myydään edullisesti ja lahjoitetaan vauvaperheeltä toiselle, Holopainen kertoo.

– Kertakäyttövaippojen hiilijalanjälki on moninkertainen kestovaippoihin verrattuna, kun otetaan huomioon niiden valmistus, kuljetus ja jätehuolto.

Kestovaippailusta ja trendikkäästä osakestoilusta (välillä kertakäyttövaippoja, välillä kestovaippoja) huolimatta kertakäyttövaippa on edelleen suosituin.

Suurin uhka sen myynnille on syntyvyyden lasku. Mitä vähemmän vauvoja, sitä vähemmän vaippoja kuluu.

Katso myös: Kaksplussan suuri vaippaopas: kertisten ja kestojen kaikki puolet