Vauvan kireä kielijänne voi vaikuttaa imetykseen – Näin tunnistat ja hoidat sen

Kireä kielijänne ei vaadi aina hoitoa, jos lapsella ei ole imemis-, purenta- tai ääntämisongelmia. Siitä on kuitenkin hyvä olla tietoinen, jos hoidon tarvetta ilmenee lapsen myöhemmissä kehitysvaiheissa.

Teksti

Maria Soininen

Kuvat

iStock

Mitä kireä kielijänne tarkoittaa?

Kielijänne on ihmisen suuhun kuuluva keskiviivan rakenne, joka muodostuu kielen alle limakalvosta ja sidekudoksesta. Kireä kielijänne on synnynnäinen rakenteellinen kehityshäiriö, jossa kireys rajoittaa selvästi kielen liikkeitä.

Rakennevirhe voi ilmetä eri tavoin, mutta yleensä vauvan kielijänne kiristää vain lievästi. Ankyloglossiaa eli tilannetta, jossa kieli on sulautunut täysin osaksi suunpohjaa, esiintyy erittäin harvoin.

Kuinka yleinen vaiva on?

Kielijänteen kireyttä esiintyy jopa 4 prosentilla vastasyntyneistä. Tämä tarkoittaa noin 2 120 vauvaa vuodessa. Tavallisesti kielijänteen kireys on lieväasteista.

Suurella osalla potilaista syy on perinnöllinen, ja kireä kielijänne on hieman yleisempää pojilla.

Vaivan seurauksista tiedetään nykyisin enemmän kuin vuosikymmeniä sitten. Esimerkiksi 50–60-luvuilla suosittiin pulloruokintaa, eikä kireän kielijänteen haittoja ajateltu: maito kun tuli pullosta lähes itsestään. Nykyisin vauvan kielijänteen mahdollisista seurauksista tiedetään, ja siihen osataan antaa hoitoa ajoissa.

Joskus imetysongelmat ratkeavat kielijänneleikkauksen avulla.

Miten kireän jänteen tunnistaa?

Kielijänne on poikkeuksellisen kireä silloin, kun se rajoittaa lapsen kielen liikkeitä. Kielen kärjessä nähdään usein kireän siteen aiheuttama uurre, ja kieltä voi kuvailla sydämenmuotoiseksi. Jos vauvan kieli jää kupille hänen itkiessään, viittaa myös se jänteen kireyteen.

Pienellä vauvalla liian kireä kielijänne oireilee usein imetysongelmina. Imetys voi olla äidille kivuliasta ja rinnanpäiden iho saattaa mennä rikki.

Vauvan imuote voi lipsua ja imetys tuntua hankalalta. On mahdollista, ettei vauvan paino nouse riittävästi, jos syöminen ei onnistu tehokkaasti. Jos vauva nielee imetysongelmien takia paljon ilmaa, se voi ilmetä itkuisuutena.

Isommalla lapsella kiinteiden ruokien syöminen saattaa olla hankalaa. Kireä kielijänne aiheuttaa usein myös puheenkehityksen ongelmia, koska äänteiden tuottaminen ei onnistu normaalisti.

Miten kireä kielijänne vaikuttaa imetykseen?

Vauvan imuote voi olla löysä ja irtoileva, ja lapsella saattaa esiintyä puremisrefleksiä. Vauva voi myös väsähtää kesken imetyksen. Imetys saattaa kestää huomattavan pitkään ja olla tiheää.

Äidillä voi esiintyä nänneissä verenvuotoa ja mustelmia, eikä rinta tyhjene kunnolla, kun vauva ei kykyne imemään maitoa kunnolla.

Aina kireä kielijänne ei kuitenkaan aiheuta ongelmia lainkaan. Osa kireän kielijänteen omistavista vauvoista oppii imemään joko itsekseen tai imetysohjauksen avulla.

Mitä jänneongelmasta voi seurata?

Yleisimpiä kielijänteen kireydestä johtuvia ongelmia ovat imemisvaikeudet ja myöhemmällä iällä lapsen puheen äännevirheet sekä nielemis- ja purentahäiriöt. Esimerkiksi R- ja D -äänteiden muodostuminen voi vaikeutua.

Miten vaivaa hoidetaan?

Vastasyntyneillä kireä kielijänne on kohtuullisen yleinen löydös. Hoito tarvitaan siinä vaiheessa, jos jänteen kireys aiheuttaa ongelmia.

Ensisijaisena hoitotoimenpiteenä pidetään kielijänteen katkaisua joko paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa. Vastasyntyneen toimenpide on pienempi kuin vanhemman potilaan.

Jos lapsen myöhemmät äänneongelmat vaikuttavat todennäköiseltä, kielijänteen katkaisu voi olla hyvä tehdä ennaltaehkäisevästi.

Toimenpide on turvallinen, eikä siihen yleensä liity komplikaatioita. Jälkihoitona voidaan tehdä pientä jumppaa vauvan kielelle: vanhempi nostaa sormilla kieltä, mikä rentouttaa kielen lihaksia, parantaa imuotetta sekä pitää kielijänteen arven joustavana.