Vauva Vauvan kehitys
17/02/2016

Älä jätä vauvaa tv:n eteen – Tämän takia näytön tuijottaminen on haitallista vauvoille

Lue, miten erilaisten ruutujen – television, tietokoneen, tabletin ja puhelimen – tuijottaminen vaikuttaa vauvan aivoihin ja psyykkiseen kehitykseen.

Älä jätä vauvaa tv:n eteen – Tämän takia näytön tuijottaminen on haitallista vauvoille

Lue, miten erilaisten ruutujen – television, tietokoneen, tabletin ja puhelimen – tuijottaminen vaikuttaa vauvan aivoihin ja psyykkiseen kehitykseen.

“Suodattamaton ärsyketulva voi aiheuttaa pienelle lapselle peruuttamatonta haittaa”. Näin kirjoitti hiljattain apulaisylilääkäri Hanna Manninen Lääkärilehteen.

Mannisen mukaan nykyään yleinen suodattamaton ärsyketulva, eli lukuisien ruutujen ja laitteiden jatkuva käyttö, ei anna lapselle rauhaa. Lapsen sensitiivinen ja psyykkinen läsnäolo on koetuksella.

Yllykkeitä on tarjolla runsaasti myös kotona. Esimerkiksi tv jää helposti päälle, vaikka sitä ei kukaan katsoisikaan.

Lue myös: Milloin vauva alkaa hymyillä?
Keskustele: Kuinka paljon teidän lapsenne katsoo tv:tä?

Mitä vaikutuksia näyttöjen jatkuvalla seuraamisella on lapselle?

Näyttöpäätteiden liiallisella katselemisella on kahdenlaisia vaikutuksia lapseen. Laitteet voivat vaikuttaa fyysisesti lisäämällä keskittymisongelmia, väsymystä ja turhautumista. Vauvan vielä kehittymätön keskushermosto ei kestä liiallista hälinää ja ärsykkeiden määrää.

Lisäksi näyttöjen tuijottaminen vaikuttaa vanhemman ja lapsen vuorovaikutukseen, kun vanhemman läsnäolo korvautuu ruudun tuijottamisella.

– Vauva tarvitsee aikuiselta säätelyapua kaikkiin elintoimintoihin ja tunnetilojen säätelyyn, jotta myöhemmin oman toiminnan säätely voi rakentua. Arkiset tilanteet, kuten vauvalle juttelu, vauvan tunteisiin reagoiminen ja oikeanlainen läheisyys, ovat elintärkeitä vauvan kehitykselle. Jos ruutujen tuijotus estää nämä, voi haitta lapsen kehitykselle olla merkittävä, kertoo lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson.

– Vauva ei tarvitse näyttöjä kehittyäkseen. Ruudun tuijottamisen positiivisia vaikutuksia vauvaikäiselle on vaikea keksiä.

Karlsson uskoo liian näyttötulvan todennäköisesti haittaavan aivojen kehitystä.

– Ihmisen kehityksessä on herkkyyskausia. Tietyn ärsykkeen pitää tulla tietyssä kehitysvaiheessa, jotta asia voidaan oppia. Esimerkiksi impulssikontrollin harjoittelu viisivuotiaana on huomattavasti helpompaa kuin 15-vuotiaana, Karlsson sanoo.

Jos aika kuluu näyttöjen parissa, vauva ei saa tarvittavia virikkeitä.

– Pienten lasten aivot ovat erityisen herkät ympäristön ärsykkeille niin hyvässä kuin pahassakin.

Tutkimusta ärsyketulvan vaikutuksesta juuri vauvojen aivoihin ei vielä ole, mutta aikuisilla ärsyketulvan on todettu haittaavan keskittymistä, muistia ja työtehoa.

Esimerkiksi näyttöjen sinivalon on todettu aiheuttavan muutoksia uneen. Illalla tabletilta luetun kirja huonontaa unen laatua. Perinteisen kirjan lukemisesta ei tätä seurannut.

Lue myös: Jari Sinkkonen: ”Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto”
Keskustele: Vauvan tv:n katselu?

Missä tilanteissa vauva altistuu liikaa näytöille?

Erilaisia näyttöjä on nykyään kaikialla ja kaikilla. Kännykät pitävät katseen näytöissä myös silloin, kun tietokone ei ole ulottuvilla.

Hanna Manninen antaa esimerkin: Kotona aamusta iltaan auki oleva suuri taulutelevisio. Kuva- ja äänitulvan eteen laitetaan pieniä vauvoja sitteriinsä pitkiksikin ajoiksi, eikä ymmärretä, kuinka pitkään vauva ehtii tuijottaa ruutua.

Lisäksi pienen lapsen rauhoittamiseen voi vakiintua käytäntö, missä tabletilta laitetaan lastenohjelmia heti, jos lapsi vaikuttaa levottomalta.

Linnea Karlsson taas muistuttaa vanhempien ”näyttökoukusta” eli pakonomaisesta puhelimen tai tabletin räpläämisestä. Vauva voi jäädä toissijaiseksi, kun vanhemmat käyttävät aikansa ruutujen ääressä.

Lue myös: Näin pidät vauvalle lempeän unikoulun
Keskustele: 4-kuiset vauvat tuijottavat tv:tä, järkyttävää

Miten estää lapsen liiallista ärsyketulvaa?

Ärsykkeisiin altistumista voi seurata itse.

– Kotona voi kokeilla laite- ja ruutuaikarajoituksia, myös aikuisille, Karlsson sanoo.

Myös ajankäyttöään voi seurata. Voi esimerkiksi laskea, kuinka paljon päivässä käyttää aikaa näyttöjen ääressä ja milloin se on pois yhteisestä ajasta lapsen kanssa.

Kannattaa myös tarkkailla, missä tilanteissa lapsi altistuu näytöille vahingossa. Katsooko vanhempi tv:tä tuntikausia vauva sylissään? Onko sitterin paikka olohuoneessa tv:n ääressä?

Lue myös: Milloin vauva tarvitsee silmälasit?
Keskustele: Paljonko on sopivasti piirrettyjä 2-vuotiaalle?

Neuvolakäynnillä pitäisi puhua ruutuajasta

Karlsson toivoo neuvoloilta aikaa ärsykeasian läpikäymiseen. Myös Manninen esitti artikkelissaan neuvola-ajan käyttämistä asiasta valistamiseen.

– Neuvolassa pitäisi kaikille vauvaperheille kertoa, kuinka suuri haitta tästä on lapsen aivojen, vuorovaikutuskyvyn ja tunnesäätelyn kehitykselle, Manninen esittää.

Nopea tiedonkulku, internet ja sosiaalinen media muokkaavat ihmisen psyykettä ja aivoja tavalla, jota kukaan ei tällä hetkellä ymmärrä. 

Karlsson muistuttaa, että tutkimusnäyttö on edelleen ristiriitaista: näyttöä on sekä levottomuuden lisääntymisestä että tason pysymisestä ennallaan.

Asiantuntijat ovat silti vakuuttuneita ärsyke- ja näyttötulvan vaikutuksista lapsen itsesäätelyyn ja kontrolliin.

Juttuun on haastateltu lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlssonia. Lisäksi lähteenä on käytetty Hanna Mannisen artikkelia Lääkärilehdessä, marraskuu 2015.

Lue myös: Nämä 10 asiaa odottajalta tarkistetaan neuvolassa
Keskustele: 5kk vauva istuu sitterissä koko päivän, tv auki edessä

Lisääkö liiallinen ruudun tuijottaminen ADHD:ta?

Yhdysvaltalaistutkimus kertoi, että tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö, ADHD, on lisääntynyt kahdenkymmenen vuoden aikana yli 30 prosenttia. Syyksi epäiltiin diagnosoinnin parantumisen lisäksi “multitaskingin” yleistymistä eli isojen eri tieto- ja ajatusmäärien samanaikaista hallintaa.

Ihmisten keskittyminen on suuntautunut yhä useammille asioille samanaikaisesti ja jokaiseen asiaan käytetään vähemmän aikaa tai näitä tehdään päällekäin. Tutkimuksen mukaan aivot eivät ehdi suodattaa kaikkea tietoa.

Itsesäätely tapahtuu eritoten aivojen etulohkossa. Sen kehitys on todella nopeaa lapsesta saakka, ja mikäli lapsi ei saa tarvittavaa ohjausta ja virikkeitä, voi kehitys jäädä jälkeen.

Tähän epäiltiin syyksi lasten näyttöpäätteiden edessä viettämää aikaa. Alakouluikäisistä useat viettivät näytön ääressä jopa 4–6 tuntia päivässä. Näytöt syrjäyttävät siis monet muut kasvun kannalta välttämättömät ärsykkeet.

Lähteenä Stanfordin yliopiston ”Marshmallow”-tutkimus sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Linnea Karlsson.

Lue myös: Näin geenit periytyvät
Keskustele: Mistä tämä ADHD:n lisääntyminen muka johtuu?

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.