Vauva Vauvan kehitys
11/04/2016

Mitä asioita vauvalle kannattaa opettaa?

Nykytiedon valossa jo vauvaa kannattaa opettaa ja viedä erilaisiin harrastuksiin. Varo kuitenkin liiallista valmentamista, sillä sitä pieni vauva ei tarvitse.

Mitä asioita vauvalle kannattaa opettaa?

Nykytiedon valossa jo vauvaa kannattaa opettaa ja viedä erilaisiin harrastuksiin. Varo kuitenkin liiallista valmentamista, sillä sitä pieni vauva ei tarvitse.

Aiemmin uskottiin, että vastasyntynyt tarvitsee lähinnä unta, ravintoa ja läheisyyttä. Nykykäsityksen mukaan hän on vuorovaikutusta kaipaava ja oppiva pieni ihminen. Siksi on johdonmukaista, että jo ihan pienille pyritään opettamaan erilaisia taitoja.

– Jos vauvaa viedään vaikkapa vauvauintiin, se voi vaikuttaa niin, että hän oppii helpommin uusia asioita jatkossakin. Ainakin häntä on helpompi viedä jatkossakin uusiin harrastuksiin, Jyväskylän Perhetutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Jokinen pohtii.

Vauvauinti, muskari ja vauvojen värikylpy ovat esimerkkejä elämyksellisistä, aikuisillekin hauskoista harrastuksista. Se, että lapselle annetaan mahdollisuus erilaisiin virikkeisiin ja kokeiluihin, on Jokisesta vain myönteistä – kunhan toiminta on leikinomaista.

Väestöliiton Vanhemmuuskeskuksen psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru, joka kohtaa paljon lapsiperheitä työssään, on samoilla linjoilla. Jokainen lapsi on innostunut oppimaan, mutta omalla tavallaan ja omassa aikataulussaan.

Valmentajavanhemmuuteen vaikuttaa halu elää tiivistä perhe-elämää, johon varhain alkavat harrastukset kuuluvat olennaisena osana. Tiivistä perhe-elämää suosivat kehittelevät perheelle mahdollisimman paljon yhteistä tekemistä.

Lue myös: Näin vauvan ääntely kehittyy puheeksi

Älä valmenna vauvaa liikaa

Lapsen tulisi kokea olevansa rakastettu sellaisena kuin hän on, ei suoritusten kautta. Kilpailuhenkisyys saa kuitenkin joskus vanhemmat vertailemaan lapsiaan ja asettamaan tavoitteet liian korkealle.

Päämäärä on hyvä, mutta Suvi Larun mielestä metsään mennään silloin, jos tavoitteet ylittävät lapsen kehitystason.

– Taustalla voi vaikuttaa nykyajan kiireinen maailma, kuten työelämä, jossa vanhemmilta vaaditaan paljon. Se vaikuttaa heidän jaksamiseensa ja toisaalta vaatimuksiin, joita he heijastavat omiin lapsiinsa, Laru sanoo.

Tieto lapsen kehitysvaiheista on lisääntynyt, ja oman lapsen kehitystä valvotaan entistä tarkemmin.

– Osa vanhemmista miettii myös, voisiko kehitystä vähän vauhdittaa, Kimmo Jokinen kuvaa.

Lue myös: Älä jätä vauvaa tv:n eteen: Tämän takia liiallinen näytön tuijottaminen on vauvalle vaarallista

Valmentava vanhemmuus korostuu isoissa kaupungeissa

Alueelliset erot ovat Kimmo Jokisen mukaan isoja: valmentava vanhemmuus korostuu eniten pääkaupunkiseudulla ja yliopistokaupungeissa, joissa myös vauvoille tarkoitettuja harrastusmahdollisuuksia on tarjolla enemmän.

Koulutus vaikuttaa puolestaan niin, että valmentava vanhemmuus on yleisempää pitkälle koulutettujen keskuudessa.

Monilapsisissa perheissä valmentava vanhemmuus käy hankalaksi ja kalliiksi. Silloin on vaarana, että yhdestä lapsesta tulee perheen tähti, johon satsataan eniten. Tämä voi aiheuttaa muissa lapsissa kateutta ja huonouden tunteita.

Lue myös: Näitä voit harrastaa vauvan kanssa: 10 kivaa ideaa

Oma aika on lapsellekin tärkeää

Omaa aikaakin pitää kuitenkin jäädä, niin lapselle kuin aikuiselle. Päiväkotipäivän jälkeen pieni lapsi voi olla uupunut, eikä hän silloin kaipaa harrastuksia, vaan kodin rauhaa.

Monia taitoja voi hankkia myös omin päin, kavereiden kanssa puuhatessa ja vapaassa leikissä. Moni sellainenkin taito on tärkeä, jota ei aina edes huomata ajatella. Millaiset tunnetaidot lapsella on? Miten hän osaa toimia ryhmässä?

Iso kysymys on, tuleeko valmennetusta lapsesta onnellisempi tai kyvykkäämpi ihminen.

Kukaan ei voi luvata, että tulee. Kultainen keskitie vaikuttaakin parhaalta lapsen hyvinvoinnin kannalta: ei tiukkaa valmennusta mutta ei myöskään välinpitämättömyyttä lasta kohtaan.

Tee testi: Oletko virallinen valmentaja vai kaksisormilaiskiainen? Testaa, millainen kasvattaja olet!

Opeta vauvalle näitä perustaitoja

Puhumista: juttele lapselle paljon, loruttele ja lue hänelle ääneen.

Syömistä: lusikan käyttö lähellä vuoden ikää on hyvää silmän ja käden koordinaation harjoittelua.

Tarttumista: leluilla on mukava harjoitella tarttumista.

Unirytmiä: vanhempien säännöllinen päivärytmi totuttaa epäsäännöllisen rytmin omaavaakin lasta vähitellen hyvään päivärytmiin.

Konttaamista tai ryömimistä ei tarvitse opettaa normaalisti kehittyneelle vauvalle, hän kyllä oppii liikkumisen omia aikojaan.

Potalla käymistä: Istumaan oppinutta puolivuotiasta voi ruveta käyttämään potalla, mutta tavallisempaa on, että potalla käyminen aloitetaan 1–2 vuoden ikäisenä. Lapset oppivat kuivaksi eri ikäisinä, asiasta ei kannata ottaa paineita. Monet lapset oppivat päiväkuivaksi kolmen vuoden ikään mennessä, mutta tämänkin jälkeen voi sattua vahinkoja.

Lähde: MLL:n Vanhempainnetti

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.