Vauvan kehitys 03.02.2016 Päivitetty 14.12.2020

Mitä ovat lapsen kasvukäyrät ja miksi niitä seurataan?

Neuvolan kasvukäyrät ovat tärkeä osa lapsen terveyden seurantaa. Kasvukäyriä ei kuitenkaan tarvitse pelätä tai seurata orjallisesti. Mittaustulosten poikkeavuus on aniharvoin merkki ongelmasta.

Teksti
Matilda Katajamäki
Kuvat
123RF

Mittaaminen ja punnitus ovat neuvolakäyntien huipentumia. Joskus vanhempia ihmetyttää, miksi lapsen kasvu mitataan niin tarkasti ja niistä kirjataan hämmentävä kasvukäyrä. Joko vertailu nyt alkaa? Eikö riitä, että lapsi voi hyvin?

Mihin kasvukäyriä tarvitaan?

Kasvu on mittari, joka kertoo hyvin ja luotettavasti lapsen terveydentilasta. Kasvukäyriä käytetään neuvolassa apuna, koska se näyttää pitkällä aikavälillä herkemmin kasvun poikkeamat.

Vauva-ajan kasvuvauhti on ainutlaatuisen nopea. Ensimmäisen vuoden aikana pituutta karttuu noin 25 senttiä. Nopeinta kasvu on alussa: melkein puolet 25 sentin saldosta tulee ensimmäisten kolmen kuukauden aikana.

Vauvavuoden loppua kohden pituuskasvu hidastuu tasaisesti. Yksivuotisneuvolassa vauvat ovat 70–80 sentin pituisia. Lapsen painon kehitys vaihtelee yksilöllisesti huomattavasti enemmän, mikä johtuu eroista perimässä ja ruokamäärissä. Pienimmät yksivuotiaat ovat juuri ja juuri kahdeksankiloisia ja isoimmat 12–14-kiloisia.

Mitä ovat lasten kasvukäyrät?

Mutta mitä –1- tai +2-käyrät oikeastaan tarkoittavat? Kuinka paljon miinusta tai plussaa kasvukäyrä saa näyttää ilman syytä huoleen?

Lapsen pituuskäyrä kertoo siitä, miten pituus poikkeaa samanikäisten keskipituudesta. Nollakäyrällä oleva lapsi on siis samanpituinen kuin ikäisensä keskimäärin. Plus- ja miinus yksi -pituuskäyrien ulkopuolelle jää 16 prosenttia terveistälapsista, ja vielä kakkoskäyrienkin ulkopuolelle 2,5 prosenttia terveistä lapsista.

Normaalin vaihtelun katsotaan tapahtuvan +2- ja –2 -käyrien välillä. Vauva-ajan kasvulle on ominaista niin sanottu kanavahaku. Syntyessään vauvat ovat melko samanpituisia, mutta ensimmäisen ikävuoden aikana pitkien vanhempien lapsi hakeutuu kasvukäyrästöllä keskimäärin hieman korkeammalle kuin lyhyiden vanhempien lapsi.

Lapsi löytää siis itselleen ominaisen kasvutavan. Huoleen on harvoin syytä, vaikka lapsi kasvaisi kauempanakin keskikäyrästä. Terveen kasvun tärkein tuntomerkki on johdonmukaisuus: että lapsi kasvaa suhteellisen tasaisesti omalla käyrällään.

Ammattilaisilla on käytössä seulasäännöt eli taulukot, joista näkee, kuinka paljon lapsen kasvu voi poiketa omalta käyrältään ennen kuin hänet tulee lähettää lastenlääkärin kontrolliin. Kasvukäyrien takia lääkäriin määrääminen on todella harvinaista.

Painokäyrä taas kertoo sen, kuinka paljon lapsen paino poikkeaa samanpituisten keskipainosta. Lapset ovat rakenteeltaan huiman erilaisia: yksi on jo pikkuvauvasta asti sirpakka, kun taas toinen on luonnostaan jytky. Puntarin lukemakin voi siis vaihdella suuresti.

Kasvukäyrä ei saisi stressata

Punnitukset ja mittaukset ovat tärkeitä vanhemmille ja niitä odotetaan innolla. Vastaavasti lapsen kehityksen vaiheet voivat aiheuttaa myös huolta ja stressiä, jos niissä tuntuu jäävän keskiarvoja jälkeen.

Erityisesti pienten vauvojen äidit kantavat usein huolta vauvan painonnoususta, joskus ilman mitään syytä. Monilla suomalaisnaisilla on varsin paljon epävarmuutta imetyksen suhteen. Tällaisissa tapauksissa tiheät neuvolapunnitukset ovat yksi keino lieventää epävarmuutta.

Jos imetetyn vauvan paino ei nouse riittävään tahtiin, ensimmäinen neuvo on imetyksen tehostaminen, ei suinkaan lisämaidon antaminen. Asia käydään läpi äidin kanssa, kuinka usein vauva imee. Myös imuote katsotaan ja lapsen pissaamisesta ja kakkaamisesta tiedustellaan, sillä ne kertovat paljon ravinnonsaannista.

Yleensä imetyksen tehostaminen tarkoittaa imetyskertojen lisäämistä. Jos vauva on laiska imemään, lisätään ihokontaktia. Se aktivoi sekä äitiä että vauvaa. Jos nämäkään keinot eivät auta vauvaa riittävään kasvuun, alle nelikuiselle suositellaan lisämaitoa.

Yli nelikuiselle ehdotetaan mieluummin kiinteiden ruokien aloittamista, koska sen katsotaan olevan ravitsemuksellisesti monipuolisempaa kuin pelkkä äidinmaidonkorvike.

Yli puolivuotiaan vauvan vanhemmat huolestuvat joskus myös siitä, että vauva syö kiinteitä kovin vähän. Tämä huoli on lähes aina turha. Vaikka kiinteää ruokaa uppoaisi vain muutamia lusikallisia, kasvukäyrät pysyvät yleensä kohdillaan.

Ensimmäisen vuoden aikana maito on lapsen pääasiallisin ravinto. Kiinteisiin ruokiin vasta tutustutaan. Niitä kyllä tarvitaan, jotta lapsi saisi ravintoaineita, kuten rautaa ja vitamiineja, mutta kokonaisenergiamäärästä suurin osa tulee maidosta.

Lue myös: Kiinteiden ruokien aloittaminen lapselle
Keskustele: Onko alle 1v-vauvan pään hidastunut kasvu merkki ongelmasta?

Kasvu tasoittuu iän myötä

Imetetyt vauvat kasvavat tyypillisesti ensimmäisinä kuukausina nopeammin ja 3–12 kuukauden ikäisinä hitaammin kuin korvikeruokitut. Yksivuotispäivän tienoilla he ovat kuitenkin samalla viivalla.

4–6 kuukauden iässä hidastuva kasvu näkyy imetetyillä vauvoilla usein pienenä notkahduksena painokäyrällä, mistä ei tarvitse olla huolissaan. Tärkeintä on, että vauvan paino nousee koko ajan, vaikka hitaammin kuin alussa.

Oli vauva kuinka pullea tahansa, syömistä ei ole tarpeen rajoittaa. Ensimmäisen ikävuoden palleroaika on eri asia kuin paljon puhuttu lapsuusiän lihavuus. Pullukat vauvat hoikistuvat yleensä luonnostaan liikkeelle lähtemisen myötä.

Kasvukäyrä on tärkeä myös siksi, että mahdolliset häiriöt terveydessä näkyvät joskus siinä jo ennen varsinaisia oireita. Tällaisia ovat esimerkiksi kasvuhormonihäiriöt ja kilpirauhassairaudet. Myös toistuvat infektiot ja allergiat saattavat näkyä hetkellisenä kasvun hidastumisena. Kun allergian oireet saadaan hoidettua, kasvukin palautuu yleensä käyrälleen.

Noin 6–12 kuukauden iässä tapahtuu siirtymä nopeasta alkukasvusta tasaisempaan lapsuusiän kasvuun. Toisella ikävuodella lapsi kasvaa vielä noin 12,5 senttiä ja sen jälkeen keskimäärin kuusi senttiä vuodessa, aina murrosiän kasvupyrähdykseen saakka.

Juttuun on haastateltu terveydenhoitaja Kirsi Otrosta Oulunkylän neuvolasta Helsingistä.

Lue myös: 

”Pituusennuste on usein hyödytön” – on vain yksi tapa selvittää lapsen aikuispituus luotettavasti

Milloin lapsi oppii kävelemään? Asiantuntija vastaa

Keskustele: 

Kokemuksia lapsen kasvun pysähtymisestä?

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X