Muskari on vauvavuoden suosikkiharrastus – mikä siinä oikein kiehtoo?

Vauva kuuntelee tarkasti, kun soitetaan ja lauletaan ikioma alkulaulu herkullisen värisellä soittimella. Tällainen oli Viljan, 8 kk, ja Hermanin, 4 kk, muskaritunti.

Teksti Kaisa Pastila
Kuvat Mirva Kakko
Herman, 4 kk, on musiikkileikkikoulun kuopus. – Musiikki on aina tuonut minulle iloa, kertoo Matilda-äiti harrastusvalinnasta.

Suomessa joka viikko 50 000 lasta osallistuu muskariin. Mitä vauvamuskarissa tehdään?

”Vilja-kulta, Vilja-kulta, kiva kun oot täällä!”

Vilja, 8 kuukautta, istuu äitinsä Anna Malisen sylissä ja tapittaa vuorotellen silmiin muskaripiirissä istuvia aikuisia. Välillä tytön katse hakeutuu toisiin vauvoihin.

Jos alkulaulujen ideana on saada jokainen lapsi vuorollaan tuntemaan itsensä erityiseksi ja tervetulleeksi, Viljan kohdalla se toimii juuri niin. Hän näyttää tyyneltä ja tyytyväiseltä – kuin synttärisankarilta, jolle lauletaan onnittelulaulua.

Lopuksi opettaja, varhaisiän musiikkikasvatuksen lehtori Sari Norja antaa vauvan soittaa oman pienen soolonsa open viisikielisellä kanteleella.

Hiljaakin saa olla

Tänään torstaina Keski-Helsingin musiikkiopistossa Helsingin Kalliossa on alkamassa vuonna 2019 syntyneiden musiikkileikkiryhmä. Luokkaan on kokoontunut neljä vauvaa, viisi vanhempaa ja opettaja – kaksi vauvaa vanhempineen ei päässyt tänään mukaan.

”Toini-kulta, Toini-kulta, kiva kun oot täällä!” kuoro laulaa. Ylimpänä kuuluu Sari-opettajan sopraano. Myös Elinin isän Tiituksen vahva lauluääni erottuu kööristä. Säestys tulee kanteleesta, jota Sari soittaa.

Jo ennen muskarin alkua odotusaulassa vanhemmat ovat paljastaneet, että täällä saa ottaa rennosti. Saa laulaa, jos siltä tuntuu, tai olla laulamatta. Opettajan äänen suojassa on kuulemma turvallista lauleskella tai vain hymistellä, vaikkei niin kokisikaan itseään laulajaksi.

Toini, 9 kuukautta, ottaa oman laulunsa vastaan leveä hymy huulillaan. Tämä saa aikuiset hymähtelemään ja naurahtelemaan. Piirissä istuvilla äideillä ja isällä näyttää olevan aikaa ja voimavaroja huomata paitsi oma vauvansa myös muiden pienokaiset.

Lue myös: Näitä voit harrastaa vauvan kanssa – 10 kivaa ideaa

Mitä vauvamuskarissa lauletaan?

Kun on Elinin, 8 kuukautta, vuoro saada kuulla tervehdyslaulu, hän käy heti hanakasti opettajan punaisen kanteleen kimppuun.

– Hyvä, Elin! Sari kehuu.

Tytön vanhempia, Tiitusta ja Idaa, naurattaa. Kotonakin on huomattu esikoisen ihastuminen kielisoittimiin. Vauva tavoittelee mielellään isänsä kitaraa tai ukulelea.
– Pitää kai hankkia meille kotiinkin kantele, Tiitus sanoo.

Perhe on mukana ryhmässä vasta kolmatta kertaa, mutta vanhemmat osaavat jo kaikki laulut. Idan mukaan oppiminen on käynyt helposti. Melodiat ovat aika yksinkertaisia ja laulut toistetaan monta kertaa. Ne jäävät helposti soimaan päähän.

Opettaja Sari Norja rohkaisee vanhempia laulamaan vauvalle. – Äidin ja isän ääni on lapselle aina tärkein ja kaunein.

– Täältä saa korvamatoja, joku piiristä paljastaa.

Esimerkiksi toissa viikolla Viljan äiti Anna kertoo saaneensa sitkeän seuralaisen: Ammuu-orkesterin Oiva vauva -laulun. ”Oi vaavi, oiva vauva! Vauva, vaavi, vauvani mun…”

Opettajaa korvamatokeskustelu naurattaa.

– Vanhemmilta muskaribiisit voivat alkaa tulla korvista ulos, mutta lapset rakastavat sitä, että samat laulut lauletaan uudelleen ja uudelleen.

Juuri toisto on sitä, mitä vauvamuskarissa vaalitaan. Se merkitsee turvaa. Vauvat nauttivat tunnistaessaan tutun ja ymmärtäessään, mitä on tulossa.

Siksi muskarissa on toistoa paitsi lauluissa myös tunnin rakenteessa, joka toistuu samanlaisena joka viikko. Toki tunnin ohjelmassa on aina myös uusia elementtejä, esimerkiksi jokin uusi laulu tai tuttu laulu, jota leikitään uudella tavalla.

Omia sanoja lauluihin

Seuraava osuus on Hermanin, 4 kuukautta, lempikohta: hän saa pötkötellä patjalla ja äiti leipoo hänestä taikinaa Leivotaan, leivotaan -laulun mukana.

Pikkumies on ryhmän kuopus. Kun muskari alkoi elokuussa, äitiä Matilda Herjantoa jännitti poikansa jaksaminen, mutta kaikki on mennyt hyvin. Herman viihtyy 30 minuutin ohjelmallisen ajan hienosti.

Aarteenetsintälaulu naurattaa Toinia. – Ihanaa, Toini! Sari-opettaja kannustaa Sanna-äidin sylissä tanssivaa.

”Tuosta tulee pullat” – äiti koskee sormenpäillä pojan polvia – ”ja takaa nousee muffinssit”. Äiti nostaa hellästi pikku vaippapeppua. ”Päälle pikku rusinat…” Siinä kohdassa Matilda kutittaa Hermania mahan päältä. Poika katsoo äitiään suoraan silmiin.

– Hei, olen ottanut tämän meidän vaipanvaihtolauluksi, Matildan vieressä istuva Sanna paljastaa.

Toini-tytär, joka on kova menijä, pysyy äidin mukaan vähän paremmin selällään, kun hänelle laulaa samalla leipomislaulua ja tekee leikkiä.

Opettajan mukaan ideana onkin, että tunnilla käydyt jutut otetaan mukaan kotiin ja omaan arkeen. Sari kehottaa vanhempia myös keksimään rohkeasti omia sanoja tuttuihin melodioihin tai jopa kokonaisia omia lauluja. Esimerkiksi jos pukeminen on jollekulle vauvalle epämieluisaa, vanhempi voi eteisessä keksiä spontaanisti haalarilaulun. Musiikin avulla lapseen on mahdollista saada kontakti haastavassakin tilanteessa.

Mutta tänään Toini ei jaksa olla selällään, ei vaikka Sanna-äiti kuinka kutittaisi ja leipoisi häntä.

Ei se mitään. Toinin harmitus ei ehdi yltyä itkuksi asti. Eikä muskarissa muutenkaan itketä, tähän saakka jokainen tapaaminen on sujunut ilman suurempia itkuja.

Sanna antaa tyttärensä lähteä moikkaamaan vieruskaveria.

– Annatko Toini Viljalle pusun, Viljan äiti Anna sanoo nauraen.

Ihanat ekat kerrat

On aika nousta ylös tanssimaan. Vanhemmat ja vauvat asettuvat piiriin. Vauvat tapittavat tarkasti kanssatanssijoitaan. Kaiuttimista kuuluu Ammuu-orkesterin Aarretta etsien: “Kuljen aarretta etsien, halki maitten ja metsien.”

Yhteisen koreografian jälkeen tulee improsäkeistö, jossa saa tanssia vapaasti. Joku vanhempi keinuttelee vauva sylissä, joku pyörii paikallaan.

”Yli vuoren harjanteen” -kohdassa vauvat nostetaan korkealle ilmaan, jolloin Herman alkaa hymyillä. Se on ensimmäinen kerta täällä.

– Ihanaa, Herman, sinähän hymyilet siellä, opettaja kujertaa.

– Olin itse pienenä muskarissa. Oli luonnollista, että valitsimme ekaksi harrastukseksi muskarin, kertoo Elinin isä Tiitus.

Tämä on Sarin mukaan parasta hänen ammatissaan: on etuoikeus olla mukana pienten ihmisten ensimmäisessä, ainutlaatuisessa vuodessa ja seurata lähietäisyydeltä heidän kasvuaan ja kehitystään.

– Vauvavuosi on täynnä ensimmäisiä kertoja: hymyjä, silmiin katsomista, laulun tunnistamista… On ihana nähdä vanhempien ja lasten ihan ensimmäistä yhteistä iloa.

Mitä vauvamuskarissa saa soittaa?

Kolme mönkijää lähtee uteliaasti etenemään kohti keskilattiaa, jonne opettaja on nostanut salaperäisen korin. Elin ja Toini ennättävät paikalle ensimmäisinä ja saavat kannen auki yhteistyöllä. Marakasseja!

Viljan marakassi menee heti suuhun. Toini ottaa kumpaankin käteensä oman marakassin ja yrittää hamuta vielä kolmatta. Aikuisia naurattaa.

Ennen kuin aloitetaan seuraava laulu Nyt on aika soitella, opettaja pyytää vanhempia kiinnittämään huomiota marakassien soundiin. Lapsille jaetuissa instrumenteissa on pehmeä, vauvoille sopiva ääni.

Muskarissa tutustutaan pehmeä-äänisiin, vauvoille sopiviin soittimiin, kuten marakasseihin.

– Muistakaa, että vastasyntyneenä ihmisen kuulo on tarkimmillaan. Jos mietitte, onko jossain lelussa tai soittimessa liian kova ääni vauvalle, tehkää testi ja soittakaa sitä ihan lähellä omaa korvaanne.

Tiitus kertoo, että hän teki juuri viime viikolla sen virheen, että käveli musiikkikauppaan ja osti sokkona marakassin. Vasta kotona hän huomasi, että marakassista lähti liian pistävä ääni pienelle.

Sari antaa vinkin: tyhjästä pilttipurkista voi tehdä itse lempeä-äänisen rytmisoittimen. Pilttipurkkisoittimen esikuvana on caxixi, brasilialainen rytmisoitin. Purkkiin voi laittaa esimerkiksi riisiä.

Villiriisistä tulee erilainen soundi kuin puuroriisistä. Kaikista kaunisäänisin on ehkä luomuspeltti.

Mitä vauvamuskarissa tanssitaan?

Puolituntinen musiikin parissa on vierähtänyt hujauksessa. On aika kokoontua loppulauluihin.

Ryhmä yllättää ja laulaa moniäänisesti uusiguinealaista laulua, joka kuulostaa ihanalta: ”Mau-mau-maa-u, ka-me-mee, goo…”

Samaan aikaan tanssitaan piirissä yksinkertaista koreografiaa: askel sivulle, toinen jalka viereen, askel sivulle, toinen jalka viereen, neljä askelta piirin keskelle, neljä askelta ulos… Halukkaat saavat myös soittaa Sarin neuvomaa komppia pilttipurkkisoittimilla. Se menee näin: taa-ti-ti, taa-ti-ti.

– Ei ole niin helppoa ottaa samaan aikaan askeleita ja tehdä kädellä toista rytmiä. Haluan antaa täällä vanhempienkin aivoille vähän haastetta.

Mitä vauvamuskarissa tehdään

”Kukkuu!” Harsohuivilla leikitään vauvojen piiloleikkiä.

Lapsille muskari on joka tapauk­sessa aivojumppaa. Tanssiminen, liikkuminen, keinuminen ja köröttely laulujen ja lorujen mukana herättävät vauvan rytmitajun ja ke­hit­tävät sitä. Ne myös tukevat lapsen motorista kehitystä.

Neurologit ovat vahvistaneet, että musiikki vaikuttaa positiivisesti kielen kehitykseen. Kun vauva oppii hytkyttelemään itseään rytmikkäästi, se tarkoittaa, että hänellä on kanavat auki puheen kehittymiselle. Musiikilla on myöhemmin vaikutusta myös luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen.

Päivän viimeisessä kappaleessa, Vili-vili-vilkutan-biisissä, on Viljan vuoro tehdä vaikutus uusilla taidoillaan:

– Vau, sä oot oppinut vilkuttamaan, Sari huomaa heti.

Vilja saa kaikilta vanhemmilta takaisin vilkutuksia. Se on tytöstä niin palkitsevaa, että pieni vilkutuskäsi vain jatkaa ja jatkaa.

Rentous kantaa

Tunnin loppuun on varattu aikaa seurustelulle ja kotimatkaan valmistautumiselle. Matilda alkaa vaihtaa vaippoja pojalleen.

– Musiikkihetken jälkeen on aina niin hyvä mieli. Muskari piristää.

Ja juuri siitä syystä – vaikka välillä lähdön kanssa tulee kiire tai vaikka yöunet olisivat jääneet vähiin tai muuten olisi väsynyt olo – muskariin tulee aina kuitenkin lähdettyä. Matilda kulkee harrastukseen metrolla. Herman nukkuu vaunuissa kumpaankin suuntaan.

Mitä vauvamuskarissa tehdään

Muskarin lopussa on vapaata seurustelua. Pienet musikantit valmistetaan kotimatkaa varten: päälle kuivat vaipat ja vatsat täyteen.

Annalle muskariharrastus on ennen kaikkea oma hetki vauvan kanssa. Täällä saa keskittyä vain vauvaan eikä tarvitse miettiä esimerkiksi pyykkien ripustamista tai sitä, pitäisikö opiskella.

– Tykkään tämän ryhmän mutkattomuudesta. On ihanaa vain ihastella yhdessä vauvoja, Anna sanoo.

Opettaja komppaa:

– Ja sitä juuri vauvat kaipaavat! He tarvitsevat sitä, että heihin keskitytään ja että heidän reaktioihinsa vastataan. Siitä rakentuu hyvä itsetunto.

Toinin äiti Sanna on huomannut, että hän on alkanut lauleskella enemmän kotona muskarin aloittamisen jälkeen.

– Sama täällä, Anna sanoo.

– En ole omassa mielessäni pitänyt itseäni niinkään laulajana, mutta lasten myötä olen rohkaistunut laulamaan.

Tärkeät perusjutut ovat parasta, mitä vauvamuskarissa oppii. Annalle lorutteluista ja laululeikeistä on oikeasti iso apu vauvanhoidossa.

Lounasseuraa

Nyt Toini ja Elin ottavat kontaktia toisiinsa keskellä lattiaa. Homma muistuttaa vähän halailua. Sitten Tiitus nostaa Elinin istumaan syliinsä ja Ida alkaa lusikoida tytön suuhun hedelmäsosetta.

Viljakin saa vatsantäytettä, Anna alkaa imettää häntä huoneen kulmassa. Ruokailun päätteeksi äiti nostaa tytön rintareppuun, ja hetkessä pieni on unessa.

– Olen huomannut, että muskari väsyttää vauvan. Täällä oleminen on niin intensiivistä, että Vilja nukkuu tunnin päälle aina päiväunet.

Mitä vauvamuskarissa tapahtuu

Sanna ja Anna ovat ystäviä pitkältä ajalta. Rutiiniksi on muodostunut lähteä yhdessä lounaalle muskarin jälkeen.

Toinilla on vielä energiaa hymyillä ja tohottaa. Sanna arvelee, että muskari on pikkutytön viikon paras het­ki. Vauva on äidin mukaan perusluonteeltaan superhyväntuulinen, mutta täällä hän innostuu aina vielä enemmän.

– Äitijoogaan menimme aikoinaan äidin eli minun takiani, perheuintiin menimme esikoinen edellä, mutta muskari on valittu Toinin ehdoilla. Tämä on Toinin ikioma juttu.

Anna ja Sanna suunnittelevat lähtevänsä seuraavaksi lounaalle yhdessä. Naapuriravintolassa on sopivasti kaksi syöttötuolia odottamassa tulijoita.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä