Vauva Vauvan kehitys
20/10/2015

Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Alussa yksi kiintymyssuhde on vauvalle ylitse muiden, ja sen toinen osapuoli on tavallisesti äiti. Kasvatusguru Jari Sinkkonen ei näe kuitenkaan estettä sille, että kiintymyssuhteen toinen osapuoli voi olla myös isä, isoäiti tai adoptioäiti. Olennaista on se, että aikuinen  vastaa turvallisesti vauvan tarpeisiin. 

Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto

Alussa yksi kiintymyssuhde on vauvalle ylitse muiden, ja sen toinen osapuoli on tavallisesti äiti. Kasvatusguru Jari Sinkkonen ei näe kuitenkaan estettä sille, että kiintymyssuhteen toinen osapuoli voi olla myös isä, isoäiti tai adoptioäiti. Olennaista on se, että aikuinen  vastaa turvallisesti vauvan tarpeisiin. 

Lastenpsykiatrian dosentti Jari Sinkkosen mukaan alussa yksi kiintymyssuhde on vauvalle ylitse muiden, ja sen toinen osapuoli on tavallisesti äiti. Sinkkonen ei näe kuitenkaan estettä sille, että toinen osapuoli voi olla myös isä, isoäiti tai adoptioäiti – olennaista on se, että aikuinen on läsnä ja vastaa turvallisesti vauvan tarpeisiin.

Lue: Lastenpsykiatri: Lapsi ei tarvitse huudatusunikoulua.

Jari Sinkkonen on huomannut, että varhaiseen vuorovaikutukseen liittyvä termi ”kiintymyssuhde” on jollekin ihmisille kuin punainen vaate, koska sen epäillään edistävän epätasa-arvoa.

– He katsovat, että kyseessä on oppi, jolla pönkitetään ydinperhettä ja alistetaan naisia sitomalla heidät kotiin ja lapsiin, Sinkkonen kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Pulassa lapsen kanssa. Kirjan on julkaissut Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, ja sen toinen kirjoittaja on lääketieteen tohtori Laura Korhonen.

Lue, mitä Jari Sinkkonen sanoo lasten harrastuksista.

Kiintymyssuhde muokkaa vauvan mieltä

– Vauvalle on hengenvaarallista jäädä pitkäksi aikaa yksin. Hänelle avainkysymys on, miten saada hoivaaja luokseen. Vuorovaikutuskokemukset alkavat vähitellen ohjata hänen toimintaansa ja reaktioitaan, Sinkkonen kuvaa.

Suunnilleen ensimmäisen ikävuotensa loppuun mennessä lapsi oppii myös suosimaan käytöstä, joka tuo hoivaajan hänen luokseen ja estämään käytöstä, joka vie hoivaajan pois hänen luotaan. Lapsi voi huomata vaikkapa, että lähin aikuinen kestää huonosti kiukuttelua ja jättää vauvan ”rauhoittumaan” omiin oloihinsa. Toinen taas havaitsee, että äiti katoaa häneltä tuon tuostakin omiin maailmoihinsa, ja hänet saa sieltä ulos vain nostamalla hirmuisen metakan.

Kaksi kiintymyssuhdetta on rikkaus

Alussa yksi kiintymyssuhde on ylitse muiden, mutta rinnalle nousee vähitellen muita tärkeitä ihmisiä. Vauvalle on suuri rikkaus, jos hänellä on useita turvallisia kiintymyssuhteita. Ne tukevat lapsen tervettä kehitystä.

Varhaislapsuuden vuorovaikutus luo parhaimmillaan vauvalle maailmasta kuvan hyvänä ja turvallisena paikkana, jossa hänen tarpeisiinsa vastataan riittävästi ja hän saa osakseen hellyyttä ja rakkautta. Vuorovaikutuksen ei tarvitse kuitenkaan olla täydellistä eikä se voikaan olla sellaista, sillä kukaan vanhempi ei ole täydellinen.

On myös mahdollista, että kiintymyssuhde muodostuu ristiriitaiseksi (jolloin hoivaaja on impulsiivinen tai epäjohdonmukainen) tai vältteleväksi (jolloin lapsi jää tunteineen yksin, hoivaaja on tunnekylmä). Kiintymyssuhteen luonteella on paljon vaikutusta lapsen myöhempään elämään. Lapselle vahingollisin on tilanne, jossa kiintymyssuhdetta ei muodostu kehenkään lukuisten hylkäämiskokemusten vuoksi.

Lue: Suorituspaineita äitiydestä?

Ainoita oikeita vastauksia on vähän

Vanhemmat tuntevat itse lapsensa parhaiten, ja Sinkkonen kannustaakin heitä seuraamaan vauvansa reaktioita ja sydäntään miettiessään esimerkiksi sitä, kuinka pitkäksi aikaa hänet voi jättää hoitoon isovanhemmille.

Keskustele aiheesta, voiko vauvan jättää yöksi hoitoon.

Pulassa lapsen kanssa käsittelee käytännönläheisesti monia erilaisia lapsen kasvattamiseen liittyviä ongelmatilanteita syömis- ja uniongelmista lasten aggressioiden hoitoon.

– Moniin kysymyksiin ei ole olemassa yksiselitteisiä vastauksia, koska lapset ovat erilaisia, Sinkkonen muistuttaa.

Jari SInkkonen

Lue lisää kasvatuksen kysymyksistä: Päivähoito ei pilaa yksivuotiasta.

Kirjan tarkoitus on auttaa lukijaa tunnistamaan erilaisia lapsen kasvuun liittyviä ilmiöitä ja antaa sanoja vaikeuksille. Sinkkonen ja Korhonen käsittelevät kasvatuspulmien lisäksi myös lapsen kehityksen haasteita ja yleisimpiä lastenpsykiatrisia häiriöitä.

 

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.