Vauva Vauvan kehitys
01/02/2016

Suosiiko vauva toista vanhempaa? Toimi silloin näin

Moni vauva on varsin valikoiva vanhempiensa suhteen. Mitä kannattaa tehdä, jos lapsi työntää toisen vanhemman pois ja ripustautuu toiseen?

Suosiiko vauva toista vanhempaa? Toimi silloin näin

Moni vauva on varsin valikoiva vanhempiensa suhteen. Mitä kannattaa tehdä, jos lapsi työntää toisen vanhemman pois ja ripustautuu toiseen?

Vauvan valikoivuus on luonnollista

Yksivuotias leikkii mielellään isän kanssa, mutta lohdutusta ja turvaa hän hakee äidistä. Isä ottaa itkevän lapsen syliinsä, mutta vie hänet melko nopeasti äidille. Joskus hän on rauhoitellut lasta pidempäänkin, mutta seurauksena on ollut kahta kovempi huuto.

Mistä on kyse? Miksi parhaansa yrittävistä vanhemmista vain toinen kelpaa lapselle?

– Ensimmäisen vuoden aikana äiti on useimmiten ensimmäinen ihminen lapselle, muistuttaa Mirjam Kalland Mannerheimin Lastensuojeluliitosta.

Näin voi olla, vaikka perheessä olisi kaksi täysin kyvykästä ja osallistuvaa vanhempaa. Lapsi on jo raskausaikana tutustunut äitiinsä; hän tunnistaa äidin tuoksun ja äänen. Jo hyvin pienenä lapsi on valikoiva ja kääntyy oman äidin maidon perään, ei muiden naisten.

Useimmiten oma äiti hoivaa lasta alussa, ja lapsi kutsuu äidin paikalle, kun on hätä. Siis lapsi kytkee turva- ja hoivakokemukset äitiin, usein vielä vauvavuoden jälkeenkin. Näin etenkin, jos isä on ollut paljon töissä ja äiti kotona. Toki isäkin voi edustaa turvaa ja lohtua.

Lue myös: Näin lapsen ajattelu kehittyy
Keskustele: Paljonko miehenne hoitaa/viettää aikaa lasten kanssa?

Vauvan kanssa vietetty aika vaikuttaa

Ensisijainen hoitaja voi toki olla myös isä. Kyse voi olla siitä, kenen kanssa lapsi viettää eniten aikaa.

Lapsi alkaa luoda suhdetta myös isään jo ensimmäisten viikkojen aikana. Monessa perheessä syntyy työnjako: äiti kelpaa joihinkin asioihin ja isä toisiin.

– Yleensä tämä on aika tehtäväkohtaista. Esimerkiksi kahdeksankuinen vauva saattaa hyväksyä isän mainiosti leikkikaveriksi, kun kaikki on hyvin. Jos hän satuttaa itsensä, hän kääntyy äidin puoleen, Kalland kertoo.

Ainako siis äiti on ykkönen ja isä voittaa vertailun vain joissakin tehtävissä? Ei toki. Myös isä voi edustaa lapsen mielessä lohdutusta ja turvaa. Ehkä hän pysyy rauhallisempana, kun pieniä haavereita sattuu, tai puhaltaa ja lohduttaa lapsen mielestä paremmin.

Joka tapauksessa jos näin on, se on lapsen valinta. Lapsen puolesta ei voi päättää, kumpi on missäkin tehtävässä ensisijainen.

– Joskus lapsi vain toteaa tosiasioita. Jos hän on enemmän vain toisen vanhemman kanssa, hänellä on täysi oikeus ajatella, että tämä vanhempi huolehtii hänestä ensisijaisesti, Kalland sanoo.

Lue myös: Jari Sinkkonen: Kiintymyssuhde on vauvalle elinehto
Keskustele: Lapsi ei halua mennä äitinsä luokse

Torjunta satuttaa vanhempaa

Kummankaan vanhemman ei kannata ainakaan vaalia mustasukkaisesti omaa suhdettaan lapseen, vaan pikemmin kannattaa olla tyytyväinen siitä, että toisella vanhemmalla on kivaa lapsen kanssa.

– Lapsi nauttii, kun hän saa välillä olla kaksin kummankin vanhemman kanssa, Kalland sanoo.

Kalland on videokuvannut tutkimuksissaan vuorovaikutustilanteita ja huomannut, että kun tällainen kahden aikuisen ja yhden lapsen kolmio on hyvä ja rauhallinen, niin isä puhuu usein äidistä, kun tämä on poissa, ja äiti samoin isästä.

– Isä sanoo esimerkiksi, että meidän äiti lähti kauppaan, mitä me keksitään sillä aikaa? Eli äiti on isän mielessä läsnä. Tällä tavalla lapsi oppii, että ihminen on kuitenkin olemassa. Alussahan lapsi kadottaa aina sen ihmisen, joka lähtee.

Lapsi voi protestoida toisen poissaoloa keinoilla, joita hänellä on. Siis vaikkapa kieltäytymällä syömästä tai nukkumasta ja olemalla kärttyinen.

Kotiin palaaja voi vastata siihen, että olen nyt ollut poissa ja tiedän, että sinulla on ollut ikävä, mutta nyt olen tässä. Lapsi voi istua sylissä niin kauan kuin tahtoo.

– Jos lapsen antaa lähteä itse, hän alkaa taas pian katsella ympärilleen, että ahaa, tuolla onkin kivoja leluja. Jos rupeat heti hääräämään, hän on levoton. Hän miettii, oletko taas lähdössä jonnekin.

Keskustele: Noin 10-kuinen ei hyväksy isää nukuttajaksi

Kolmiodraama opettaa lasta

Tuttu tilanne monessa perheessä: vanhemmat halailevat keskenään ja lapsi tulee kuin torpedo väliin. Tällaisessa kolmiodraamassa eläminen on lapselle rasittavaa, mutta myös opettavaista. Kolmio luo tilaa havainnoille.

– Lapsen on hyvä oppia, että ahaa, on tilanteita, joissa minä olen vähän ulkopuolinen. On hyvin inhimillistä, että lapsi työntää pois kilpailijaksi kokemansa vanhemman. Hän luultavimmin pitää molemmista vanhemmasta, mutta taistelee paikastaan, Kalland sanoo.

Kalland neuvoo toista vanhempaa sanomaan vaikka, että ”Sinä työnnät isän pois, mutta äiti tykkää isästä, ja sekä äiti että isä tykkäävät sinusta”. Jos äiti on kotona isää enemmän, hänen pitäisi tarjota isälle ja lapselle mahdollisimman paljon tilaisuuksia olla kaksin – ja hyväksyä, että näiden kahden välillä kehittyy vuorovaikutussuhde.

Lue myös: Tunnista leikin 5 lajia ja tue lasta oikein
Keskustele: Ihme vaihe, vauva hyväksyy vain äidin

Miten vähentää torjutuksi tulemista?

Torjutuksi tuleminen tekee tietenkin myös aikuiselle aina kipeää, mutta se auttaa, kun ymmärtää, mistä on kysymys.

Oletko lapsen kanssa liian vähän? Tai tarrautuuko lapsi vähemmän kotona olevaan vanhempaan, koska hän haluaa varmistaa, että myös tämä pysyy hänen luonaan?

Torjutuksi tuleva vanhempi voi yrittää olla läsnä paljon edes hyvinä hetkinä ja kehitellä asioita, joita toinen vanhempi ei tee. Hän voi esimerkiksi aina kylvettää lapsen, niin että lapsi oppii yhdistämään kylvyn häneen.

Lue myös: Miten vähentää torjutuksi tulemista?
Keskustele: Kuinka monen mies ei vietä juuri lainkaan aikaa lapsen kanssa?

Verkosto vähentää takertumista

– Jos lapsella on rikas verkosto ja useampi aikuinen, jonka hän kokee turvalliseksi, hän hyväksyy toki helpommin hoivaajikseen muitakin kuin omat vanhemmat. Tietenkään kaikki lapset eivät muodosta selkeää suosikkijärjestelmää. Lapsen temperamentti vaikuttaa asiaan, samoin hänen kokemuksensa, Kalland sanoo.

– On kuitenkin aika harvinaista, että kiintyminen menisi ihan tasan. Kun lapsi menee päiväkotiin, hän valitsee usein yhden hoitajan, josta hän pitää erityisesti. Meillä on taipumus kiinnittyä yhteen ihmiseen eikä kaikkiin maailmassa.

Suosikki voi vaihtua vuosien mittaan. Esimerkiksi nelivuotiaana lapsi kiinnostuu usein kovasti eri sukupuolta olevasta vanhemmasta ja voi haluta tämän kanssa naimisiin.

Tässä tilanteessa lapsi työntää mielellään toisen vanhemman pois. Jossakin vaiheessa hän ymmärtää, että häitä ei sittenkään vietetä isän tai äidin kanssa, ja haluaa samastua samaa sukupuolta olevaan vanhempaan.

Murrosiässä lapsi irtautuu ehkä voimallisesti erityisesti siitä vanhemmasta, joka on ollut läheisempi. Jos vanhempi sen kestää, lapsi palaa vielä todennäköisesti hänen lähelleen.

– Nämä ovat tärkeitä kehitysvaiheita kaikki, ja niiden toteutumiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsen kanssa, kannattaa miettiä, kuka silloin auttaa lasta irtautumaan hänestä. Lapsi tarrautuu helposti vanhempaansa todella tiiviisti, mutta jos hänellä on lähellä muitakin aikuisia ja lapsia, kuvio ei ole niin ahdas.

Lue myös: Teini-ikä 12-15v
Keskustele: 4v oli surullinen, kun ei voinut mennä äidin ja isän kanssa naimisiin

Sisarukset tekevät mustasukkaiseksi

Kallandin mukaan on yleistä, että toinen sisaruksista on enemmän äidin ja toinen isän perään – ja sellaista pitäisi varoa. Kun perheeseen syntyy uusi vauva, hän voi olla hetken lähempänä äitiä, ja vanhempi lapsi voi siirtyä enemmän isän lapseksi.

On kuitenkin hyvin tärkeää, että molemmat vanhemmat ovat välillä kaksin molempien tai kaikkien lasten kanssa ja vaalivat suhdetta heihin.

– Perheet hajoavat nykyään muutenkin herkästi,ja sitä pitää aktiivisesti estää. Yksi tapa hajottaa perhettä on tämä ’isän lapsi, äidin lapsi’ -kuvio. Se ei ole hyvä. Lapsi tarvitsee kokemuksen, että hän on tärkeä molemmille vanhemmilleen.

Jos lapsia tulee lisää, lapset voivat muodostaa vaikka yhdessä rintaman aikuisia vastaan. Lapsi saa elää läpi monenlaisia liittoutumisen ja ulkopuolisuuden tunteita, ja tämä kaikki harjoittaa häntä kohtaamaan erilaisia tilanteita.

– Olemme sosiaalisia eläimiä. Joskus lapsi vain joutuu nukkumaan, ja isompi sisarus saa vielä valvoa. Siihen on hyvä oppia, Kalland sanoo.

Lue myös: Toimi näin, kun lapsi on mustasukkainen sisarelleen
Keskustele: Lapsen mustasukkaisuus vauvaa kohtaan – kokemuksia?

Avainsanat

Kommentit

meidän perheessä menee just niinkö tässä tekstissä. mutta itse en näe sitä ongelmana ettei minun luo tulla leikkimään ja pitämään hauskaa. mies tekee pitkiä päiviä töissä joten mulle jää suurinosa kotitöistä ja tahdon tehdä ne rauhassa. vaikka ollaan vauvan kanssa kahestaan kotona, ei hän hae minulta huomiota tylsistyessään. mutta heti ku mies tulee kotii nii vauva näyttää kuinka tylsää on ollu ja heti isi hyppyyttää ja leikkii ja sitte naureskellaa niin makeasti. ainoa ongelma tässä on että vauva lähtee helpommin tylsistyessään tutkimusretkelle kun mies on töissä ja joskus jopa menee ovelle itkemään ku on isiä ikävä ja tietää että siitä ovesta hän lähti

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.